Turkkilaiset kansat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Turkkilainen (nimitys))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Susi (Böri, Börü, Büre, Bozkurt, Bozqurd, jne.) on turkkilaisessa mytologiassa pyhä eläin, joka symbolisoi kunniaa.[1]

Turkkilaiset kansat (tr. Türk halkları / Türkî halkar, az. Türk xalqları, tat. Törki xalıqlar, jne.) on yleisnimitys turkkilaisia kieliä puhuville etnisille ryhmille, joilla on myös eriasteisia kulttuurillisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä. Turkkilaisten kansojen asuma-alue muodostaa ketjun itäiseltä Välimereltä Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kautta aina pohjoiseen Siperiaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen. Turkkilaisista suurin osa on muslimeja. Turkkilaiseen historiaan perehtyvä akateeminen tutkimuksen alue on nimeltään turkologia.[2][3][4]

Suurin turkkilainen kansa on Anatolian turkkilaiset eli turkkilaiset (Türkler). Vaikka historiallinen etnonyymi "turkkilainen" liitetään nykyään yleensä vain heihin, käyttävät Turkin turkkilaiset itse muista turkkilaisista kansoista nimityksiä kuten Azerbaycan Türkleri, Kazak Türkleri, Tatar Türkleri. Turkin tasavaltaa onkin kutsuttu "kaikkien turkkilaisten kansallisuuskeskukseksi"[5].

Panturkkilaisuus oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa vaikuttanut ideologinen, poliittinen ja kulttuurillinen liike saavuttaa yhtenäisyyttä turkkilaisten kansojen keskuudessa.[6]

Etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Tataari (nimitys)

"Turkkilaiset kansat" kirjoitetaan turkkilaisissa kielissä muun muassa Türk halkları / Türkî halkar (turkki), Türk xalqları (azeri), Törki xalıqlar (Төрки халыклар, tataari)[7][8][9][10].

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termillä viitattiin alkujaan Kiinassa ja sisäisessä Itä-Aasiassa lähinnä vain yhteen ryhmittymään; 500-luvun paimentolaisiin Göktürkeihin (muinaisuiguuriksi: 𐱅𐰇𐰼𐰰 Türük tai 𐱅𐰇𐰼𐰰:𐰜𐰇𐰛 Kök Türük, kiinaksi: 突厥, pinyin: Tūjué < keskikiinaksi *tɦut-kyat < *dwət-kuɑt, muinaistiibetiksi drugu).[11][12]

Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan etnonyymi Türk tarkoittaa "vahva", "voimakas". On kuitenkin tuotu esiin, että alkujaan se olisi tarkoittanut "kokoontunut", "yhdistynyt", "liittoutunut", "konfederoitu". Türk olisi täten johdannainen prototurkkilaisesta verbistä türü; "kasata", "kerätä", "koota".[13]

Islamilaiset lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikaiset islamilaiset kirjoitukset käyttivät termiä vapaamielisemmin, ulottaen sen muihinkin turkkilaisiin kansoihin. Se on myös ajoittain synonyyminä tataarille, viitaten Tšingis-kaanin aikaisiin mongolitataareihin, sekä yleisesti nomadeihin. Kun Tšingis-kaanin jälkeläinen Abu al-Ghāzī Bahadur (1603–1664) kirjoitti historiikin mongolien klaaneista, hän nimesi sen Šejere-i Türk ("Turkkilaisten sukututkimus"). Teoksessa Šajara-i Tarākima ("Turkmeeninen sukututkimus"), Bahadur esittää, että Tšingis-kaani on Jafetin pojan "Turkin" jälkeläinen, ja että mongolit ovat "turkkilaisten päähaara". Tutkija Maḥmūd al-Kāšġarī kirjoitti saman kaltaista vuosina 1072–1074 kootussa kirjassaan Dīwān Lughāt al-Turk ("Turkkilaisten kielten kokoelma"). Myös muun muassa osmanilainen historioitsija Gelibolulu Mustafa Âlî (1541–1600) esitti, että mongolit ja turkkilaiset polveutuisivat molemmat Jafetista. Kun löytöretkeilijä Ibn Battuta kirjoittaa Kultaisesta ordasta, hän erottelee mongolit ja kiptšakit, mutta viittaa ordan väestöön kokonaisuudessaan termillä Turk.[12]

Mamelukkien valtakuntaa (1250–1517) kutsuttiin arabialaisittain joko nimellä "turkkilaisten valtio" (Dawlat al-Atrak / Dawlat al-Turk) tai "Turkin valtio" (al-Dawla al-Turkiyya). Valtakunnan "turkkilaiset" olivat lähinnä kiptšakkeja.[14]

Termiä turkmeeni (Turkmān) käytettiin myös kuvaamaan eri turkkilaisia kansoja, kuten karlukkeja, oghuzeja, kiptšakkeja, haladžeja ja kanglyjä. Sittemmin se vakiintui nykyisille turkmeeneille.[15]

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisissa lähteissä esimerkiksi unkarilaisia kutsuttiin "turkkilaisiksi".[16] Kasaarien kaanikunta myös tunnettiin "Turkkina" (Τουρκία, Tourkia).[17]

Nykypäivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään nimitys turkkilainen liitetään lähinnä Turkin turkkilaisiin (Türkler) ja täten Turkin tasavaltaan (Türkiye Cumhuriyeti). Osmanikauden aikana he eivät kuitenkaan vielä kutsuneet itseään turkkilaisiksi eikä valtiotaan Turkiksi. Alkujaan 1100-luvulta alkaen eurooppalaiset olivat alkaneet käyttää osmanien valtaamista alueista nimitystä Turkki (italialaisesta "Turchia"). He kuitenkin näkivät itsensä ensisijaisesti "muslimeina" ja vielä itsenäsyyssodankin aikaan (1919–1923) asiakirjat ja julistukset puhuvat muslimeista.[18]

Turkin turkkilaiset lähteet käyttävät termiä "turkkilainen" myös muista turkkilaiskielisistä kansoista, erottaen heidät toisistaan joko asuinalueen tai muuten jo vakiintuneen nimen avulla. Esimerkiksi Azerbaycan Türkleri, Kazak Türkleri, Tatar Türkleri / Kazan Türkleri, Kırım Türkleri.[19][20][21][22][23] Myös kieltä kuvaillessa sen "turkkilaisuus" tuodaan nimessä esiin (Kazak Türkçesi, Tatar Türkçesi = "kazakinturkki", "tataarinturkki").[20][24] Omasta kielestään he puolestaan käyttävät lisänimitystä Türkiye Türkçesi ("Turkin turkki")[25].

Suomessa tataarit tunnistautuivat 1900-luvulla "turkkilaisina".[26]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moskeija Uzbekistanin Buharassa.

Suurin osa turkkilaisista kansoista harjoittaa sunnalaista islamia.[3] Turkkilaisten keskuudessa yksi merkittävimpiä uskonnollisia hahmoja on Ahmed Yasawi (1103–1166), joka perusti ensimmäisen turkkilaisen suufi-islamilaisen veljeskunnan (tariqa).[27] Ennen islamin uskon omaksumista turkkilaiset kansanperinteet keskittyivät šamanistisiin uskoihin ja etenkin tengrismin ympärille.[28] Suufilainen islam omaksuu näitä kansanperinteitä osaksi islamilaista uskoa.[29]

Genetiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2015 julkaistun tutkimuksen mukaan turkkilaiset kielet ovat levinneet nomadisten turkkilaisten liikkumisen myötä eri alueiden väestöihin jättäen näihin lähinnä kulttuurisen muutoksen eikä niinkään geneettistä jälkeä. Turkkilaiset kansat ovatkin usein geneettisesti pääosin maantieteellisten ei-turkkilaisten naapureidensa kaltaisia, mutta eri turkinkieliset ryhmät niin Lähi-idästä, Kaukasukselta, Itä-Euroopasta kuin Keski-Aasiastakin jakavat kuitenkin keskenään vaihtelevissa määrin myös tiettyyn osaan Aasiaa (etelä-Siperiaan ja Mongoliaan) sijoitettavaa yhtäläistä perimää; alueen uskotaan olevan turkkilaisten kasojen alkukoti.[30]

Turkin turkkilaiset polveutuvat oletettavasti enimmäkseen Anatolian aiemmasta paikallisesta väestöstä, joka turkkilaistettiin kulttuurisesti; turkkilaisten on havaittu klusteroivan pääosin Välimeren väestöryhmien kanssa,[31][32] mutta osoittavan myös jossain määrin yhtäläisyyttä Keski-Aasian turkkilaisten kansojen kanssa.[33]

Turkkilaisia kansoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkkilaisten kielten puhuma-alueet.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kemaloğlu, Muhammet (2015-05-08). "Türk Rivayetlerinde "Boz kurt" / The Boz kurt in Turkish Mythology". Journal of History Culture and Art Research
  2. ↑ Turkic peoples britannica.com. Viitattu 25.9.2022.
  3. ↑ a b Menges, K. H. 1968. The Turkic languages and peoples: An introduction to Turkic studies. Wiesbaden: Harrassowitz.
  4. ↑ Turkology encyclopedia.com. Viitattu 25.9.2022.
  5. ↑ Bedretdin, Kadriye (toim.): Tugan Tel – Kirjoituksia Suomen tataareista. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2011.  ISBN 978-951-9380-78-0 (s.155–156)
  6. ↑ Pan-Turkism britannica.com. Viitattu 23.10.2024.
  7. ↑ XX. Yüzyılda Tatarlarda Millî Kimlik Sorunu belleten.gov.tr. Viitattu 24.10.2024.
  8. ↑ Ötüken kitap | Türk Halkları Tarihine Giriş Peter B. Golden otuken.com.tr. Viitattu 24.10.2024.
  9. ↑ Türk xalqları ədəbiyyatı edebiyyat-az.com. Viitattu 24.10.2024.
  10. ↑ İske tatar tele lisan.tatar. Viitattu 24.10.2024.
  11. ↑ Lee, Joo-Yup: The Historical Meaning of the Term Turk and the Nature of the Turkic Identity of the Chinggisid and Timurid Elites in Post-Mongol Central Asia researchgate.net. 2016. Viitattu 6.2.2024.
  12. ↑ a b Joo-Jup, Lee: The Historical Meaning of the Term Turk and the Nature of the Turkic Identity of the Chinggisid and Timurid Elites in Post-Mongol Central Asia jstor.org. 2016. Viitattu 26.5.2024.
  13. ↑ Aydemir, Hakan: Aydemir, Hakan: "TÜRK" Adının Kökeni Üzerine (On the origin of the ethnonym TÜRK 'Turkic, Turkish') + an English abstract academia.edu. 2022. Viitattu 29.5.2024.
  14. ↑ Yosef, Koby: The Term Mamlukand Slave Status during the Mamluk Sultanate al-qantara.revistas.csic.es. 2013. Viitattu 26.5.2024.
  15. ↑ РАШИД-АД-ДИН: СБОРНИК ЛЕТОПИСЕЙ vostlit.info.
  16. ↑ Howorth, Henry Hoyle: History of the Mongols from the 9th to the 19th Century: The So-called Tartars of Russia and Central Asia (s. 3) books.google.fi. 2008. Viitattu 26.5.2024.
  17. ↑ Özturk, Özhan: Pontus: Antik Çağ'dan Günümüze Karadeniz Bölgesi'nin Etnik Ve Siyasi Tarihi - İçindekiler Ve Önsöz scribd.com. 2016. Viitattu 26.5.2024.
  18. ↑ Alaranta, Toni: Turkin historia - Atatürkistä Erdoğaniin. Gaudeamus Oy, 2019.  ISBN 978-952-345-025-7. (prologi, s. 31)
  19. ↑ Türkiye Azerbaycan Dernekleri Federasyonu Hangi Alanlarda Çalışır? tadef.org.tr.
  20. ↑ a b Kazak Türkleri Edebiyatı turkedebiyati.org.
  21. ↑ KÜÇÜK, Evren: "Turkkilais-tataarilainen yhteisö Suomessa" (turkiksi) academia.edu. 2012.
  22. ↑ Finlandiya’da Yaşayan Kazan Türkleri altayli.net.
  23. ↑ Kırım Türkleri neden sürgün edildi? Kırım Türkleri kimlerdir? arsiv.turkiyegazetesi.com.tr.
  24. ↑ Yusupov, Ferit: Tatar Türkçesi dergipark.org.tr.
  25. ↑ Türkiye Türkçesi söz dizimi dergipark.org.tr. Viitattu 17.6.2024.
  26. ↑ Bedretdin, Kadriye (toim.): Tugan Tel – Kirjoituksia Suomen tataareista. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2011.  ISBN 978-951-9380-78-0.
  27. ↑ Melikoff, Irene: Ahmed Yesevi and Turkic popular islam web.archive.org. 1987. Viitattu 18.11.2024.
  28. ↑ Tengrism: In Search for Central-Asia's Spiritual Roots cacianalyst.org. Arkistoitu 7.12.2006. Viitattu 25.9.2022.
  29. ↑ Watt, William Montgomery: Islam and the Integration of Society. Routledge, 1961 (s. 244-248)
  30. ↑ Bayazit Yunusbayev, Mait Metspalu, Ene Metspalu, Albert Valeev, Sergei Litvinov, Ruslan Valiev: The Genetic Legacy of the Expansion of Turkic-Speaking Nomads across Eurasia. PLoS Genetics, 21.4.2015, nro 4. PubMed:25898006 PubMed Central:4405460 doi:10.1371/journal.pgen.1005068 ISSN 1553-7390 Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ A. Arnaiz‐Villena, E. Gomez‐Casado, J. Martinez‐Laso: Population genetic relationships between Mediterranean populations determined by HLA allele distribution and a historic perspective. Tissue Antigens, 2002, nro 2, s. 111–121. doi:10.1034/j.1399-0039.2002.600201.x ISSN 1399-0039 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  32. ↑ Can Alkan, Pinar Kavak, Mehmet Somel, Omer Gokcumen, Serkan Ugurlu, Ceren Saygi: Whole genome sequencing of Turkish genomes reveals functional private alleles and impact of genetic interactions with Europe, Asia and Africa. BMC Genomics, 2014, nro 1, s. 963. PubMed:25376095 doi:10.1186/1471-2164-15-963 ISSN 1471-2164 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  33. ↑ Mergen et al: Mitochondrial DNA sequence variation in the Anatolian Peninsula (Turkey). Journal of Genetics, 2004.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turkkilaiset_kansat&oldid=22841849#Etymologia”