Sammalvarpio
| Sammalvarpio | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Silmälläpidettävä |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
| Suku: | Sammalvarpiot Harrimanella |
| Laji: | hypnoides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Sammalvarpio eli tunturisammalvarpio (Harrimanella hypnoides) on kanervakasveihin kuuluva[1], pienikokoinen pohjoisen tundran ja vuoristojen varpukasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammalvarpio on 5–10 senttimetriä korkeaksi kasvava rento, lyhythaarainen varpu. Kierteisesti olevat lehdet ovat talvehtivia ja varrenmyötäisiä. Lehden lapa on neulasmainen ja 2–4 mm pitkä. Varren haarojen kärjissä olevat kukat ovat yksittäin, pitkäperäisiä ja nuokkuvia. Valkoinen teriö on kellomainen, viisijakoinen ja 4–5 mm pitkä. Heteitä kukassa on kymmenen kappaletta. Suomessa sammalvarpio kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on kota. Vaatimattoman kokonsa ja ulkonäkönsä takia kukkimaton sammalvarpio saattaa olla vaikeasti havaittava.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopassa sammalvarpiota kasvaa Islannissa sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen vuoristo- ja tunturialueilla ja edelleen Pohjois-Venäjän tundra-alueella Kuolan niemimaalta Uralin itäpuolelle. Toinen päälevinneisyysalue on Itä-Kanadan arkisilla alueilla ja Grönlannissa.[3] Suomessa sammalvarpiota tavataan Pohjois-Lapissa kolmella pääalueella. Yleisin laji on Enontekiöllä Käsivarren alueen suurtuntureilla. Lisäksi sitä kasvaa Utsjoella Norjan rajan tuntumassa sekä Sodankylän itäosissa.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammalvarpiota tavataan tundran, vuoristojen ja tunturien lumenviipymäpaikoilla, tihkupinnoilla ja puronvarsissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sammalvarpio (tunturisammalvarpio) – Harrimanella hypnoides Laji.fi. Viitattu 26.11.2020.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 209.
- ↑ Den virtuella floran: Mossljung (ruotsiksi) Viitattu 26.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Sammalvarpion levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 26.3.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2020: Sammalvarpion eli tunturisammalvarpion levinneisyys Suomessa.
- LuontoPortti: Sammalvarpio (Harrimanella hypnoides)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Harrimanella hypnoides – sammalvarpio, tunturisammalvarpio
- ITIS: Harrimanella hypnoides (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Harrimanella hypnoides (englanniksi)