Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Ekumeeniset kirkolliskokoukset |
|---|
 |
| 300–400-luku |
| 500–800-luku |
| 1100–1300-luku |
| 1400–1500-luku |
| 1800–1900-luku |
Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous eli Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli katolisten, ortodoksien ja muiden kristillisten ryhmien piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuonna 680 Konstantinopolissa. Tämä kirkolliskokous oli kutsuttu käsittelemään dogmaattisia asioita, muun muassa Kristuksen jumalallista luontoa ja otettiin kantaa monoteletismiin. Kirkolliskokouksen kutsui koolle keisari Konstantinos IV.
Tässä vuoden 691 puolella alkaneessa ja vuonna 692 päättyneessä kokouksessa oli läsnä 227 kirkkoisää. Henkilökohtaisesti paikalla olivat Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian ja Jerusalemin patriarkat. Paavin edustajina olivat hänen määräämänsä legaatit, heistä tärkeimpänä Hortingin arkkipiispa Basilius.
Kokous sääti 102 sääntöä, jotka kaikki ovat ortodoksisen kirkon sääntökokoelmissa. Läntinen kirkko ei nykyään tunnusta kaikille näille säännöille velvoittavaa asemaa, vaikka kokouksessa arkkipiispa Basilius allekirjoitti pöytäkirjan ensimmäisten joukossa.
Trullon kokous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli päättynyt ja kirkkoisät hajaantuneet, tuli tarve kutsua (kutsujana keisari Justinianus II) kirkolliskokousedustajat toistamiseen koolle Konstantinopoliin antamaan säännöksiä ja täydentämään sen, mikä aikaisemmin oli jäänyt tekemättä. Tätä myös Trullon kokouksen nimellä tunnettua kokousta nimitetään usein viides-kuudenneksi (engl. Qinisext) kirkolliskokoukseksi. Se pidettiin vuonna 692 ja sen pohjalta syntyi ortodoksikirkon kanoninen oikeus.