Trobriandsaaret

Trobriandsaaret
Kartta Trobriandsaarista
Maantiede
Muut nimet	Kiriwinasaaret
Sijainti	8°40′S, 150°55′E
Merialue	Tyynimeri
Saaria yht.	21
Suurin saari	Kiriwina
Muita saaria	Kaileuna, Vakuta, Kitava
Pinta-ala	440 km²
Valtio
Valtio	Papua-Uusi-Guinea
Maakunta	Milne Bay
Piirikunta	Kiriwina-Goodenough
Väestö
Väkiluku	12 000
Asutuskeskukset	Losuia
Infobox OK

Trobriandsaaret (joskus myös Kiriwinasaaret) on Papua-Uudelle Guinealle kuuluva koralliatolleista koostuva saaristo. Se sijaitsee Milne Bayn maakunnassa Uuden-Guinean itäkärjestä noin 200 kilometriä koilliseen.

Valtaosa Trobriandsaarten noin 12 000 asukkaasta. asuu saariston pääsaarella, Kiriwinalla. Enemmistö alueen väestöstä koostuu saarten alkuasperäisukkaista, trobriandeista. Valtaosa heistä asuu kylissä noudattaen pääasiassa jamssin puutarhaviljelyyn ja kalastukseen perustuvaa perinteistä elämäntapaa.

Trobriandsaaret toi eurooppalaisten tietouteen ranskalaisen Espérance-aluksen miehistö, joka saapui saarille vuonna 1793. Laivan navigaattori Bruni d’Entrecasteaux nimesi saaret ensimmäisen luutnanttinsa Denis de Trobriandin mukaan.

Väestö ja saaret

Saarten väestö koostuu pääoasin saarten alkuperäisasukkaista, trobriandeista. He puhuvat asstronesialaisiin malaijo-polyneisialaisiin kieliin kuuluvaa kilivilaa (kiriwinaa). Saarilla asuu 12 000 asukasta, joista suurin osa asuu suurimmalla, pinta-alaltaan 290.5 km² olevalla Kiriwinalla, jolla sijaitsee mm. hallituksen asema, Losuia. Muilla saarilla kuin Kiriwinalla on vain joitain satoja asukkaita. Muista saarista suurimpia ovat Kaileuna, Vakuta ja Kitava. Näiden lisäksi saaristoon kuuluu yli sata pienempää saarta. Kiriwinalla on 60 kylää, muilla kolmellaa suuremmalla saarella on vain 8 kylää. Väestötiheys saaristossa on keskimäärin on 100 as/neliömaili, viljellyillä alueilla 130 as/neliömaili.

Ilmasto ja ympäristö

Trobriandsaarilla on kuuma ja kostea monsuuni-ilmasto. Saarilla kasvaa sademetsää, joka luokitellaan omaksi ekoalueekseen.

Kulttuuri

Trobriandien yhteiskunta koostuu matrilineaarisista klaaneista ja suvut ovat aina joko päällikkösukuja tai tavallista kansaa. Korkein päällikkö on Omarakanan kylässä. Jos päälliköllä on monta vaimoa, hän saa näiden sukulaisilta paljon jamssia. Koska jamssi ei kasva kuivana aikana eikä se myöskään säily muutamaa kuukautta kauempaa, antaa tämä päällikölle valtaa. Jos päällikkö on heikko, ei hän saa vaimoja eikä siten jamssia ja valtaa. Trobriandit tunnetaan simpukankuorilla koristelluista kaula-renkaista, jotka kiertävät kylästä toiseen päälliköltä toiselle. Toinen kaula-rengas kiertää myötäpäivään, toinen vastapäivään. ^lähde?

Trobriandit aloittavat seksin jo nuorena. Yhdyntää ei silti osata nimetä lasten syntymisen syyksi, vaan raskauden uskotaan johtuvan esi-isien hengistä. Trobriandit syövät useimmiten yksin, koska pähkinän jauhamista lukuun ottamatta seurassa syöminen on tabu.^lähde?

Saarilla käytiin aikoinaan sotia viljelymaasta kylien kesken. Monesti sodat kyläryhmien välillä alkoivat sadonkorjuuaikaan, jolloin päällikön voima tai heikkous näkyi. Nykyäänkin yhteenottoja on, mutta hallitus pyrkii estämään ne. Kun sodat ovat kiellettyjä, trobriandit korvaavat ne kriketillään, joka on varsinaista krikettiä aggressiivisempi laji.^lähde?

Viljely, kalastus, kauppa

Noin 60 % saarten 440 km² maapinta-alasta on viljelykelpoista. Trobriandit viljelevät monia kasveja ja pitävät mm. sikoja kotieläiminään. Pääosin trobriandien talous perustuu kuitenkin jamssin viljelyyn. Tämä on mahdollista Kiriwinassa, jossa sataa ympäri vuoden. Kuivuus on harvinaista, mutta sitä esiintyy kyllin usein aiheuttaakseen pelkoa asukkaissa. Kuivuuden varalta joten jamssia on tarvetta varastoida. Jamssia viljellään kaskeamalla. Sitä viljellään omaan käyttöön ja kauppatavaraksi. Jamssin viljely on työlästä: miehet viljelevät aina varastoitavan kauppatavarajamssin. Kaskettu pelto kestää 3–5 vuotta. Miehet polttavat kasken ja muokkaavat pellon ja naiset kitkevät ja korjaavat sadon. Kyläpäällikkö ja poppamies valvovat jamssin viljelyä. Trobriandsaarien rannikolla kalastetaan ja kalaa ja jamssia vaihdetaan kaupassa Kiriwinan etelä- ja pohjoisosan välillä. Saarten sisäinen kauppa on vapaata, mutta kalliita kanootteja vaativa kaukokauppa on päälliköiden valvonnassa. Kaukokaupalla haetaan esimerkiksi savea ja ruokaa huonoina vuosina. Muualta tuodaan myös keramiikkaa ja kivikirveitä.^lähde?

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trobriandsaaret Wikimedia Commonsissa