Tor (ilmatorjuntaohjusjärjestelmä)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Tor-M1, Nato: SA-15 "Gauntlet" | |
|---|---|
 9K331M "Tor-M1" (2005) |
|
| Tyyppi | ilmatorjuntaohjusjärjestelmä |
| Valmistushistoria | |
| Valmistaja | Izhevsk electromechanical plant Kupol |
| Valmistusmaa | Venäjä |
| Valmistusvuodet | 1983- |
| Käyttöönotto | 1986- |
| Ohjus | |
| Massa | 169 kg |
| Räjähdysaineen massa | 15 kg |
| Ammuksen lähtönopeus | 700 m/s (2 Mach) |
| Kantomatka | 12 km |
| Lakikorkeus | 6 km |
| Mitat | |
| Pituus | 2,898 m |
| Halkaisija | 0,235 m |
| Laukaisualusta | |
| Miehistö | 3 |
| Kuljetuskyky | 8 ohjusta |
9K330 Tor (ven. Тор, suom. Torus) (GRAU: 9K330, meriversio 3K95 "Kinzhal", Nato: SA-15 Gauntlet ja meriversion SA-N-9 Gauntlet) on venäläinen lyhyen kantaman (max. 12 km, suurin korkeus 6 km) ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jota käyttävät Venäjän lisäksi Kiina ja Kreikka. Järjestelmä esiteltiin 1983 ja otettiin käyttöön Neuvostoliiton asevoimissa 1986. Uudistettu Tor-M1 (SA-15b ) otettiin käyttöön 1991. Tor suunniteltiin alusta asti torjumaan lentokoneiden ja helikopterien lisäksi myös täsmäaseita ja risteilyohjuksia.
Tor kehitettiin Osa (SA-8 Gecko) -järjestelmän korvaajaksi. Tor erottuu muista maavoimien ilmatorjuntajärjestelmistä siten, että ohjukset laukaistaan suoraan ylöspäin; täten vältetään mm. lähialueen katveet, ja ohjukset voidaan laukoa 360 asteen sektoriin. Laivastoversiota SA-N-9 käyttää Venäjän laivasto. Kiina osti 50 ja mahdollisesti 25 lisää vuosina 1997–2002. Kreikan armeijalla on 21 järjestelmää.
Kiina kehitti Tor-M1:sta kopion HQ-17, joka tuli käyttöön 2005 tienoilla korvaamaan vanha HQ-61.
Iran hankki Venäjältä vuoden 2005 lopussa 32 Tor-M1 -yksikköä noin 700 miljoonan dollarin hintaan. Iranin tilaamista Tor-M1:stä 16 on tela-ajettavia ja 16 hinattavia. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2005 ja toimitukset alkoivat marraskuussa 2006 ja saatiin päätökseen tammikuussa 2007. Tilauksen takia Yhdysvallat vaati Yhdistyneiden kansakuntien päätöstä Iranin aseidenvientikiellosta, kunnes Iranin ydinaseohjelma saataisiin loppumaan, mutta päätöstä ei syntynyt.
Newsweek julkaisi 9. tammikuuta 2020 artikkeli, että Iranin Tor-M1 -järjestelmä olisi pudottanut Teheranissa Ukraine International Airlinesin lennon numero 752. 20. tammikuuta, Iranin siviili-ilmailuorganisaatio vahvisti että kaksi Tor-M1 ohjusta ammuttiin kohti lentokonetta.
Järjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjuslavetti:
- Massa: 36 000 kg
- Nopeus: 65 km/h
Johtokeskus:
- Maalit: 48
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 9K331 Tor, SA-15 GAUNTLET, SA-N-9, HQ-17. FAS – Military Analysis Network. 3.9.2000. Arkistoitu 27.11.2011. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- 9K331 Tor, SA-15 GAUNTLET, SA-N-9, HQ-17 GlobalSecurity.org. 13.9.2021. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- SA-15 Gauntlet / Tor. Warfare.ru. Arkistoitu 11.1.2011. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tor (SA-15 Gauntlet) Missile Threat. 1.11.2021. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)