Yhteishaku
Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa. Osalla oppilaitoksista tai koulutuksista on poikkeava valinta-aikataulu.
Yhteishaku järjestetään kerran tai kaksi vuodessa, syksyllä ja keväällä. Keväällä haetaan seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen ja syksyllä tammikuussa alkavaan koulutukseen.
Hakukäytännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä toisen asteen yhteishaku että korkeakoulujen yhteishaku tapahtuu keskitetysti Opintopolku.fi-palvelussa. Palvelun käyttöönoton myötä hakemukselle henkilötunnuksensa merkinnyt hakija voi tulosten julkistamisen jälkeen seurata omaa tilannettaan palvelussa tunnistautumalla mobiilivarmenteella, pankkitunnistuksella tai varmennekortilla, ja myös ottaa opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi palvelun kautta. Myös paperisella hakulomakkeella voi hakea. Sekä toisen asteen yhteishaussa että korkeakoulujen yhteishaussa hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa: korkeimmalle sijoitettua hakutoivetta, johon opiskelijan pisteet riittävät. Jotkin oppilaitokset käyttävät myös erillis- tai suorahakuja, joihin ei haeta Opintopolku.fi-palvelun kautta.
Työttömän, vailla ammatillista koulutusta olevan alle 25-vuotiaan henkilön tulee hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan.[1]
Toisen asteen yhteishaku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen asteen yhteishaussa haetaan keskitetysti toisen asteen oppilaitoksiin, eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Hakijoita ovat pääasiassa peruskoulun päättävät 9. ja 10. luokan oppilaat. Yhteishaku järjestetään kerran vuodessa, keväällä haetaan seuraavan syksyn koulutukseen. Yhteishakuun osallistutaan täyttämällä hakulomake. Lomakkeeseen voi täyttää enintään seitsemän hakutoivetta, jotka asetetaan mieluisuusjärjestykseen. Järjestys on sitova hakuajan päätyttyä.[2] Oppilaitos voi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, joihin hakijat kutsutaan erikseen. Koulutuksen järjestäjä voi erityisen syyn perusteella valita enintään 30 % kuhunkin ammatillisen peruskoulutuksen valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta. Tätä kutsutaan harkintaan perustuvaan valinnaksi. Hakijan erityisiä henkilökohtaisia syitä voivat olla oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt, lisäksi ulkomaisella todistuksella hakevat harkintaan perustuvassa valinnassa.
Korkeakoulujen yhteishaku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkeakoulujen yhteishaussa hakulomakkeelle voi merkitä kuusi hakutoivetta. Hakutoiveet asetetaan mieluisuusjärjestykseen, joka on sitova hakuajan päätyttyä.
Opiskelupaikan vastaanottaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä. Valintatuloksista ilmoitetaan sähköpostilla. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa määräaikaan mennessä, tai hakija menettää opiskelupaikan. Paikan vastaanottaminen on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.[3]
Yhden korkeakoulupaikan säännös astuu voimaan vastaanotettaessa korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka.[3]
Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen opinnot aloitetaan heti tai aloitusta siirretään oppilaitoksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti (ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi). Opintojen aloituksen siirtäminen vaatii yleensä perustellun syyn, kuten asevelvollisuuden suorittamisen.
Jonottaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyväksymispäivästä riippuen toista opiskelupaikkaa, johon hakija on jäänyt varasijalle, voi jäädä jonottamaan. Korkeakoulupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti, kunnes on saanut tiedon ylemmästä hakutoiveesta. Jos hakija hyväksytään jonottamaansa paikkaan määräaikaan mennessä, ehdollisesti vastaanotettu opiskelupaikka raukeaa. Mikäli hakijaa ei hyväksytä ylempään hakutoiveeseen, lopulliseksi opiskelupaikaksi jää ehdollisesti vastaanotettu paikka.[3]
Yhden korkeakoulupaikan säännös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhden paikan säännös koskee kaikkia korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Säännös koskee koulutuksia, jotka ovat alkaneet syksyllä 2016 tai sen jälkeen. Yhden opiskelupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja.
Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.
Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.
Valittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelijavalinnasta voi valittaa. Valituksen osoittamiskäytännöt ja aikataulut eroavat kuitenkin toisistaan sen verran, että ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Peruskoulun jälkeisen koulutuksen opiskelijavalinnasta voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.[4]
Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinnasta voi pyytää oikaisua nimenomaisen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä. Seuraava valitusaste on hallinto-oikeus.
Yliopistoissa opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää oikaisua tapauskohtaisesti esimerkiksi tiedekunnan dekaanilta, valintatoimikunnalta tai tiedekuntaneuvostolta 14 vuorokauden kuluessa tiedon julkaisemisesta. Päätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alle 25-vuotiaan työttömyysturva Työmarkkinatori.fi. 11.10.2024 (päivitetty). Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Näin täytät perusopetuksen jälkeisen yhteishaun hakulomakkeen Opintopolku.fi. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ a b c Paikan vastaanotto ja ilmoittautuminen korkeakouluun Opintopolku.fi. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Valintojen tulokset Opintopolku.fi. Viitattu 25.11.2024.