Tōhoku
Tōhoku (jap. 東北地方, Tōhoku-chihō, "koillisseutu") on Japanin pääsaaren Honshūn pohjoisosat käsittävä alue. Se koostuu Akitan, Aomorin, Fukushiman, Iwaten, Miyagin ja Yamagatan prefektuureista.
Tōhoku sijaitsee kaukana Japanin poliittisen ja taloudellisen elämän keskuksista, joten se on suurilta osin säilyttänyt maaseutuluonteensa nykyaikaan saakka. Alue on muun Japanin tavoin vuoristoinen ja toimii merkittävänä riisintuottaja-alueena. Tōhoku voidaan jakaa itäiseen ja läntiseen osaan alueen lävistävän pohjois-eteläsuuntaisen Ōu-vuorijonon avulla tai pohjoiseen ja eteläiseen osaan siten, että Iwaten ja Akitan prefektuurit jäävät pohjoisosaan ja Miyagin sekä Yamagatan prefektuurit eteläiseen osaan.
Tōhokun länsipuolinen osa on itäpuolta eristyneempi liikenneyhteyksien kannalta ja rajoittuu Japaninmereen. Länsipuoli on talvella runsaslumisempi kuin Tyynenmeren rannikon suojaisa itäpuoli. Pohjois-eteläsuuntainen jako on kuitenkin merkityksellisempi, sillä Tōhokun eteläpuolisko on taloudellisesti pohjoispuoliskoa huomattavasti kiinteämmässä yhteydessä Kantōn tasankoon ja Tokioon. Tōhoku Shinkansenin rakentamisen myötä raja on kuitenkin siirtymässä pohjoiseen. Tōhokun lounaisraja naapuriseutu Hokurikuun on suureksi osaksi keinotekoinen. Pohjoisessa Tōhokun erottaa Hokkaidōsta Tsugarun salmi, jonka nykyään alittaa Seikan-tunneli.
Tōhoku oli Japanin alkuperäiskansan, ainujen, viimeinen hallussaan pitämä alue Japanin pääsaarella. Japanilaisen asutuksen raja levisi alueelle etelästä 600–800-luvuilla. Nykyään asutus on keskittynyt suureksi osaksi laaksoon, joka erottaa Ōu-vuorijonon Kitakamin ja Abukuman ylängöistä. Merkittävin alueellinen kaupunki on Sendai.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Richard Bowring, Peter Kornicki et al.: The Cambridge Encyclopedia of Japan, s. 33–34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 0-521-40352-9
