Tietokoneen kotelo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tietokoneen kotelo on kotelo, johon asennetaan tietokoneen sisäiset osat, kuten emolevy, laajennuskortit, massamuistit (kiintolevy, optinen asema) ja virtalähde. Tietokoneen kotelon rakennusmateriaalina käytetään yleensä terästä tai alumiinia, mutta epätavallisempia materiaaleja kuten puuta ja jopa Lego-palikoita on nähty käytettävän kotitekoisissa koteloissa.
Standardit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IBM PC -yhteensopivien tietokoneiden yleistyessä useiden eri valmistajien välisen yhteensopivuuden vuoksi kotelot ja virransyöttö on standardoitu. Varhaisin "standardi" oli ns. AT-kotelo. AT-nimellä nimitettiin aluksi IBM PC/AT -tietokonetta ja sen klooneja. AT-standardia ei ilmeisesti ole kirjoitetussa muodossa ja se lienee syntynyt muiden valmistajien kopioidessa IBM:n ratkaisut. Täysikokoinen AT-emolevy on kooltaan 12" × 13,8". Ns. Baby-AT on kooltaan 8,57" × 13,04", eli samankokoinen kuin IBM PC/XT:n emolevy, mutta sen ruuvinreiät ovat eri paikoissa, jotta emolevyn voi kiinnittää AT-koteloon.
Tehontarpeen kasvaessa virransyötön ja lämmönhallinnan merkitys on kasvanut, joka on vaikuttanut uudempien koteloiden ratkaisuihin. Vuonna 1995 otettiin käyttöön standardoidut ATX-kotelot, jossa virransyöttöä parannettiin ja emolevyn liittimet siirrettiin kustannusten vähentämiseksi näkymään suoraan kotelon takareunasta ulos.
Uusin kotelon ja virransyötön määrittely on BTX (Balanced Technology Extended), jota suunniteltiin ATX:n korvaajaksi vuosien 2004 ja 2005 aikana. BTX voi käyttää samaa virtalähdettä kuin ATX, mutta sen lämmönhallintaan on kehitetty erityistä huomiota. BTX-koteloiden myyminen kuluttajille on lopetettu ja arkkitehtuuri on käynyt tarpeettomaksi uusien vähävirtaisten 64-bittisten suorittimien myötä. Kuitenkin esimerkiksi Applen Mac Prossa on BTX-kotelo. Sekä ATX- että BTX-määrittelyn on tehnyt Intel.
Räkkiasennusta varten kotelon ulkoiset mitat ovat määritelty räkkiyksikkönä. Räkkiä käytetään erityisesti palvelinkoneille.
Sommittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tietokoneen kotelossa on yleensä metallilevystä rakennetut paikat virtalähteelle ja levyasemille, kuten myös takapaneeli, johon kiinnitetään emolevyn lisälaiteliittimet ja laajennuskortit. Useimmissa koteloissa on virtanappi tai -kytkin, reset-nappi ja kovalevy- ja verkkoaktiivisuutta ilmaisevat LED-valot. Myös tietokoneen virtatilaa ilmaiseva LED on tavallinen. Joidenkin koteloiden etupaneelissa on sisäänrakennettuja I/O-portteja, kuten USB- ja kuulokeliitäntöjä, jotka kiinnitetään johdoilla emolevyyn.
Pääkomponenttien sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Emolevy on yleensä ruuvattu kiinni kotelon suurimpaan tahkoon, joka on kotelon kokoluokasta ja asennosta riippuen joko pohjalla tai sivulla.
- Kokoluokissa kuten ATX takapaneeliin on leikattu reiät emolevyyn integroituja oheislaitteita ja laajennuskortteja varten.
- Virtalähde sijaitsee usein ylhäällä tai alhaalla koneen takaosassa. Yleensä se kiinnitetään paikalleen neljällä ruuvilla.
- Levyasemien paikat ovat useimmiten kotelon etuosassa.
- Tyypillisessä kotelossa napit ja LEDit sijaitsevat etuosassa; joissain koteloissa on I/O-portteja ja lämpötilaa ja/tai prosessorin kellotaajuutta ilmaisevia näyttöjä samoilla alueilla.
- Tuuletusaukot sijaitsevat usein edessä, takana ja joskus kotelon sivussa. Joissain koteloissa on myös tuuletinpaikkoja alhaalla ja ylhäällä.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990-luvulla useimmat kotelot olivat vaalean kellanruskeita suorakaiteen muotoisia laatikoita. Tällaisia koteloita käytetään nykyään useissa edullisissa tietokoneissa, jotka on koottu tavanomaisista komponenteista. 2000-luvulla tunnetut valmistajat ovat siirtyneet perinteisistä vaalean kellanruskeasta värisistä tyypillisesti mustiin, tummanharmaisiin ja hopeanvärisiin koteloihin.
Kotelon modaus on toimenpide, jonka tarkoituksena on tehdä tietokoneen kotelosta ulkoisesti hienomman näköinen ja usein myös kiinnittää huomiota korkeatasoisten tai epätavallisten osien käyttöön. 2000-luvulta lähtien joissain koteloissa on ollut läpinäkyviä paneeleita tai akryyli-ikkunoita jotta käyttäjä voi katsoa kotelon sisälle tietokoneen ollessa käytössä. Modatuissa koteloissa voi myös olla sisäinen valaistus ja paranneltu jäähdytys. Myös kotelon maalaaminen on yleistä. Jotkut harrastajat rakentavat kotelon itse käyttämällä raaka-aineina esim. alumiinia, terästä, akryyliä tai puuta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]