Thessaloniki
| Thessaloniki Thessalonikin kunta Θεσσαλονίκη Δήμος Θεσσαλονίκης |
|
|---|---|
 Thessalonikin kaupunkia. |
|
 lippu |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Thessaloniki |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Makedonia ja Traakia |
| Alue | Keski-Makedonia |
| Alueyksikkö | Thessaloniki |
| Perustettu | 316/315 eaa.[1][2] |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 0701 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 20,85 km² |
| – Metropolialue | 1 455,62 km² |
| Väkiluku (2011) | 325 182[3] |
| – Kaupunki | 315 196 |
| – Väestötiheys | 15 596,26 as./km² |
| – Metropolialue | 1 012 058 |
| – Väestötiheys metropolialue | 758,76 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero |
53xxx, 54xxx, 55xxx, 56xxx |
| Suuntanumero(t) | 231 |
Thessaloniki[4] (myös Thessalonika[5], kreik. Θεσσαλονίκη, Thessaloníki) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Θεσσαλονίκης, Dímos Thessaloníkis), joka sijaitsee Thessalonikin alueyksikössä Keski-Makedonian alueella. Kaupunki on Keski-Makedonian pääkaupunki sekä alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 20,85 neliökilometriä ja väkiluku 325 182. Varsinaisen Thessalonikin kaupungin väkiluku on 315 196 ja koko metropolialueen väkiluku 1 012 058 (vuonna 2011).[3][6]
Thessaloniki on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja koko kreikkalaisen Makedonian keskus. Se sijaitsee Thermaïkóslahden pohjukassa Chalkidikín niemimaan juuressa. Kaupunkia kutsutaan usein Kreikassa myös nimellä Saloniki (Σαλονίκη). Thessaloniki on tärkeä teollisuus- ja talouskeskus ja yliopistokaupunki sekä pohjoisen Kreikan tärkein satama.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thessaloniki sijaitsee Pohjois-Kreikassa Chalkidikín niemimaan länsipuolella sijaitsevan, Egeanmereen kuuluvan Thermaïkóslahden pohjukassa. Vanha kaupunki Áno Póli (”Yläkaupunki”) on rakennettu ylemmäksi Kédrinos-kukkulan rinteille, ja uudempi kaupunki puolikaaren muotoon lahden rannalle.[7] Sen ympärille levittäytyvät laajat esikaupungit sekä metropolialue.
Thessalonikin keskipisteeksi lasketaan usein Aristotélous-kävelykatu (”Aristoteleen katu”). Keskustan muita merkittävimpiä katuja ovat rantapromenadi Leofóros Níkis (”Voiton valtakatu”), joka on suosittu vapaa-ajanviettopaikka,[8] sekä Egnatía-katu, joka on nimetty antiikin aikaisen Via Egnatian mukaan ja seuraa suunnilleen sen reittiä.
Thessalonikin itäpuolella kohoaa Chortiátis-vuori. Kaupungin länsipuolella Thermaïkóslahteen laskee neljä merkittävää jokea, jotka ovat Axiós, Gallikós, Loudías ja Aliákmonas. Ne muodostavat yhdessä laajan suistoalueen Thessalonikin metropolialueen länsiosaan. Kaupungin länsipuolella sijaitsee myös laaja Thessalonikin tasanko, joka on Kreikan suurin yksittäinen tasankoalue (1 840 neliökilometriä). Thessalonikin itäpuolella sijaitsevat Koróneia- ja Vólvi-järvet.[7][9] Etäisyys Thessalonikista maan pääkaupunkiin Ateenaan on linnuntietä noin 304 kilometriä ja maanteitse noin 502 kilometriä.[10]
Thessalonikin ilmasto on välimerenilmasto, johon vaikuttaa meren läheisyys. Kuukauden keskilämpötila on ylimmillään heinäkuussa 25 °C ja alimmillaan tammikuussa 6 °C. Sateisinta on marraskuussa (keskimäärin 80 mm).[11] Muun Kreikan tavoin alue on maanjäristysherkkää.
Kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thessalonikin kaupunginosia Thessalonikin kunnan alueella ovat:
| Historiallinen keskusta | Agía Sofía · Ágios Dimítrios · Áthonos · Áno Póli · Diagónios · Eptapýrgio · Fragkomachalás (Frágkon) · Ladádika · Lefkós Pýrgos · Louloudádika · Rotónta · Terpsithéa · Tsinári |
|---|---|
| Itäiset kaupunginosat | Ágios Fanoúrios · Análipsi (Exochés) · Chariláou · Diethnís Ékthesi · Dóxa · Fáliro · Ippokráteio · Kryonéri · Martíou · Néa Elvetía · Néa Paralía · Ntepó (Ágios Elefthérios) · Panepistimioúpoli · Papáfi · Pedíon tou Áreos (Anthokomikí) · Saránta Ekklisiés · Triandría · Toúmpa |
| Läntiset kaupunginosat | Bechtsinár · Dikastíria · Dioikitírio · Ichthyóskala · Lachanókipoi · Panagía Faneroméni · Pýli Axioú · Vardáris · Várna · Xirokríni |
Ylemmällä tasolla kunta jakaantuu vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien kahteen kunnallisyksikköön, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Ne ovat Thessaloniki (väkiluku 315 196) ja Triandría (9 986).[3][12]
Metropolialue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suur-Thessalonikiin (merkitty punaisella) ja Thessalonikin metropolialueeseen (punaisella ja sinisellä) kuuluvat seuraavat kunnat:
| Kartta | Kunta tai kunnallisyksikkö | Väkiluku (2011) | |
|---|---|---|---|
|
Thessaloniki (1) | 325 182 | |
| Kalamariá (2) | 91 279 | ||
| Pylaía (3)[selite 1] | 34 625 | ||
| Neápoli-Sykiés (4) | 84 741 | ||
| Pávlos Melás (5) | 99 245 | ||
| Kordelió-Évosmos (6) | 101 753 | ||
| Ampelókipoi-Meneméni (7) | 52 127 | ||
| Suur-Thessaloniki yhteensä: 788 952 | |||
| Délta | 45 839 | ||
| Oraiókastro | 38 317 | ||
| muu Pylaía-Chortiátis[selite 2] | 35 485 | ||
| Thérmi | 53 201 | ||
| Thermaïkós | 50 264 | ||
| Metropolialue yhteensä: 1 012 058 | |||
- ↑ Kunnallisyksikkö kunnassa Pylaía-Chortiátis.
- ↑ Pylaía-Chortiátis ilman Pylaían kunnallisyksikköä, toisin sanoen kunnallisyksiköt Chortiátis ja Panórama.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Thessalonike
Thessalonikin paikka on ollut asuttu jo varhain. Historiallisesti tunnetulla ajalla paikalla sijaitsi alun perin Thermen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis). Alue luettiin tuolloin osaksi Mygdoniaa. Myöhemmin alue tuli Makedonian valtakunnan vallan alle.[13]
Thessaloniken, jolla nimellä kaupungista antiikin kontekstissa puhutaan, kaupungin perusti Makedonian kuningas Kassandros vuonna 316/315 eaa. rakennuttamalla Thermen uudestaan. Hän nimesi kaupungin vaimonsa Thessaloniken, Filippos II:n tyttären ja Aleksanteri Suuren sisarpuolen, mukaan. Nimi tarkoittaa ”voittoa Thessaliasta”. Kaupungista tuli Makedonian valtakunnan merkittävimpiä keskuksia koko hellenistisen kauden ajaksi. Roomalaisten vallattua alueen Thessalonikesta tuli roomalaisen Macedonian provinssin pääkaupunki vuonna 146 eaa.[14][2]
Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Thessalonikesta tuli Euroopan ensimmäisiä kristillisiä keskuksia apostoli Paavalin toiminnan kautta. Paavali kirjoitti Thessaloniken kristityille kaksi kirjettä, Ensimmäisen kirjeen tessalonikalaisille ja Toisen kirjeen tessalonikalaisille.[15]
Thessalonikesta tehtiin roomalainen kolonia Deciuksen aikana vuonna 250. Tetrarkian aikana se toimi yhtenä pääkaupungeista, ja Galerius valitsi sen asuinpaikakseen. Kaupungin suojeluspyhäksi tuli siellä Galeriuksen aikana vuonna 306 marttyyrikuoleman kokenut Demetrios Mirhanvuodattaja. 400-luvun puolessavälissä Thessalonikesta tuli Illyricumin prefektuurin pääkaupunki.[2][14]
Bysanttilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bysantin valtakunnan aikana eli Kreikan keskiajalla Thessalonikesta tuli vähitellen valtakunnan toiseksi suurin ja merkittävin kaupunki Konstantinopolin jälkeen. Kaupunkiin rakennettiin lukuisia kirkkoja ja luostareita, joista monet ovat säilyneet.
Bysanttilaisella ajalla Thessalonike kärsi goottien, slaavien, persialaisten ja saraseeniarabien hyökkäyksistä. Kaupungin muurit pelastivat sen usein. Kaupunki kärsi myös vaurioita maanjäristyksessä vuonna 620.[2] Normannit valtasivat kaupungin vuonna 1185. Neljännen ristiretken vuonna 1204 seurauksena Thessalonike päätyi ristiretkeläisten käsiin, ja sen ympärille muodostettiin Thessaloniken kuningaskunta. Bysantti sai alueen takaisin valtaansa vuonna 1246. Keskiajalla kaupungin nimi muuttui italialaiseen muotoon Salonichi tai Saloniki, joka säilyi käytössä 1900-luvulle saakka. Keskiajan latinankielisissä teksteissä esiintyy myös muoto Salonicia.[13]
Osmanivallan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1400-luvun alussa heikentynyt Bysantti menetti kyvyn hallita Thessalonikia, ja se myytiin Venetsialle.[15] Osmanien valtakunta valtasi kaupungin vuonna 1430. Osmaniturkkilaisen vallan alla kaupunki säilyi merkittävänä kaupallisena ja hallinnollisena keskuksena. Monet kirkot muutettiin moskeijoiksi. Turkkilaiset kutsuivat (ja kutsuvat edelleen) kaupunkia nimimuodossa Selânik.[13] Osmanivallan aikana kaupunki kehittyi kukoistavaksi monikulttuuriseksi ja kosmopoliittiseksi keskukseksi. Siitä tuli muun muassa merkittävä Espanjasta tulleiden sefardijuutalaisten keskus.[2]
1800-luvulla osmanivaltakunnan uudistusten myötä Thessalonikia kehitettiin merkittävästi, ja siitä tuli koko Balkanin alueen merkittävin teollisuuskeskus. 1800-luvun puolessavälissä kaupungissa oli noin 60 000–70 000 asukasta, ja se oli Osmanien valtakunnan tärkein kaupunki Euroopan puolella heti Konstantinopolin jälkeen.[13] Kaupungin väkiluku kasvoi vuosina 1840–1912 yli 150 000. Kaupunki sai myös rautatieyhteyden muualle Eurooppaan.
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kreikan armeija valtasi Thessalonikin Oslamien valtakunnalta ensimmäisen Balkanin sodan aikaan 27. lokakuuta 1912. Kuningas Yrjö I murhattiin kaupungissa vuonna 1913.[15] Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916 Elefthérios Venizélos teki Thessalonikista hallituksensa pääkaupungin. Suuri osa kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa vuonna 1917. Tämän jälkeen kaupungin asemakaava suunniteltiin uudestaan nykyaikaiseksi eurooppalaiseksi kaupungiksi. Thessaloniki kasvoi voimakkaasti 1920-luvulla Kreikan ja Turkin väestönvaihdon myötä, jolloin alueelle, samoin kuin muualle Kreikkaan ja erityisesti satamakaupunkeihin, tuli paljon evakkoja nykyisen Turkin puolelta. Thessalonikiin muutti erityisesti Pontoksen kreikkalaisia.[2]
Ennen toista maailmansotaa Thessalonikissa asui yli 50 000 juutalaista, ja siitä käytettiinkin nimitystä ”Balkanin Jerusalem”. Natsi-Saksan miehityksen aikana vuosina 1941–1944 valtaosa Thessalonikin juutalaisista kuitenkin surmattiin keskitysleireissä tai kaupungin urheilustadionilla.[15][16]
Thessalonikin kasvu jatkui voimakkaana 1950- ja 1960-luvuilla, minkä myötä kaupunki sai nykyisen ulkoasunsa tiiviisti rakennettuna mutta melko suunnittelemattomana metropolina. Maanjäristys vaurioitti kaupunkia 20. kesäkuuta 1978. Vuonna 1988 Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[15]
Nykyisin Thessaloniki on merkittävä hallinnollinen, kaupallinen, kulttuurinen ja liikenteen keskus, ja koko eteläisen Euroopan merkittävimpiä opiskelijakaupunkeja. Vuonna 2004 Ateenan olympialaisten aikaan kaupungissa järjestettiin useiden lajien kilpailut. [15]
Nykyinen Thessalonikin kunta muodostui, kun Thessaloniki ja Triandría yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[12]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Thessalonikin symbolina pidetään Valkoista tornia (Lefkós Pýrgos), joka sijaitsee rannalla. Se rakennettiin 1500-luvulla ja oli alun perin osa kaupunginmuureja. Toinen merkittävä symboli on roomalaisaikainen Galeriuksen kaari, joka tunnetaan nimellä Kamára. Antiikin ajan nähtävyyksiin kuuluvat sen ohella muun muassa Rotunda sekä antiikin aikainen agora.[8]
Thessalonikin varhaiskristillisiin ja bysanttilaisiin muistomerkkeihin, jotka muodostavat Unescon maailmanperintökohteen, kuuluu lukuisia kirkkoja ja luostareita. Merkittävimpiä niistä ovat Pyhän Demetrioksen kirkko ja Latómoksen luostari. Vanhassakaupungissa Áno Pólissa on vanhoja taloja ja kapeita katuja. Sen korkeimmalla kohdalla kohoaa keskiaikainen Heptapyrgion-linnoitus. Kaupungin katedraali on Pyhän Gregorios Palamaksen katedraali. Vapaa-ajan ja yöelämän keskuksiin kuuluvat Ladádikan kaupunginosa, rantapromenadi sekä Aristotélous-kadun ympäristö.[8] Valkoisen tornin ohella toinen maamerkki on moderni OTE:n TV-torni.
Thessalonikin merkittävimmät museot ovat Thessalonikin arkeologinen museo ja Bysanttilaisen kulttuurin museo. Muita tärkeitä museoita ovat muun muassa Makedonian nykytaiteen museo, Makedonian-Traakian kansatieteellinen museo sekä Thessalonikin juutalainen museo.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thessaloniki on Pohjois-Kreikan liikenteellinen keskus.[8] Thessalonikin rautatieasemalta kulkee kaukojunia muun muassa Ateenaan sekä proastiakós-paikallisjunia lähialueelle. Thessalonikin kansainvälinen lentoasema sijaitsee Thérmissä metropolialueen kaakkoisosassa. Se on Kreikan kolmanneksi vilkkain lentoasema. Thessalonikin lähellä risteävät Kreikan merkittävimmät valtatiet, pohjois-eteläsuuntainen A1 ja itä-länsisuuntainen A2.
Thessalonikissa on laaja bussiverkosto, johon kuuluu noin 80 linjaa.[17] Thessalonikin metro on rakenteilla, ja sen ensimmäinen osuus olisi tarkoitus saada käyttöön vuonna 2023.[18]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thessaloniki on merkittävä opiskelijakaupunki, ja siellä opiskelee noin 100 000 korkeakouluopiskelijaa.[19] Kaupungissa toimii kaksi yliopistoa, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto ja Makedonian yliopisto. Aristoteles-yliopisto on Kreikan suurin.
Kulttuuri ja urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thessaloniki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 1997. Merkittäviin kulttuuritapahtumiin kuuluu Thessalonikin kansainvälinen elokuvajuhla vuosittain marraskuussa.[8] Thessalonikista ovat kotoisin urheiluseurat Aris, Iraklis ja PAOK.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thessalonike”, Antiikin käsikirja, s. 580. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f History of Thessaloniki Visit Greece. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 183. (Eksonyymit (suomenkieliset nimet)) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ Vierasnimikirja – Vierasperäisten nimien kirjoittaminen jkorpela.fi. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Geography of Thessaloniki Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b c d e Thessaloniki Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Γεωγραφικές πληροφορίες της Ελλάδας Ta Nea. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Distance from Thessaloniki to Athens Distance Calculator. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Thessaloniki: Annual Weather Averages Holiday Weather. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Thessalonica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thessalonike (Thessaloniki), Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f History of Thessaloniki Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Ekholm, Dan: Kreikka vaati yhä sotakorvauksia ja pakkolainan takaisinmaksua Saksalta Yle Uutiset. 17.3.2015. Yle. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ General Characteristics Organization of Urban Transportation of Thessaloniki. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Thessaloniki Metro Set for 2023 Opening Greek Travel Pages. 5.6.2020. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ International Students Enjoy Thessaloniki. Viitattu 1.11.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thessaloniki Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Θεσσαλονίκης. Thessalonikin kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
- Thessaloniki and the Bulgarians. History. Memory. Present. (bulgariaksi) (englanniksi)
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |