Tikarikärpäset
| Tikarikärpäset | |
|---|---|
.jpg) Pandivirillia sp. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Yläheimo: | Asiloidea |
| Heimo: |
Tikarikärpäset Therevidae |
| Katso myös | |
Tikarikärpäset (Therevidae) on kaksisiipisten (Diptera) lahkoon kuuluva hyönteisheimo. Suomessa on tavattu 19 heimon kärpäslajia[1].
Heimon nimen perustana toimiva kreikan thereva tarkoittaa petoa, mikä lienee väärinkäsitys, sillä aikuiset kärpäset eivät ole petoja eikä toukkien elintavoista liene ollut vielä tietoa. Sekä sukunimi Acrosathe että heimon suomenkielinen nimi vittaavat aikuisen kärpäsen tikarimaiseen muotoon.[1]
Vaikka heimoon kuuluvat kärpäset ovat ulkonäöltään tunnusomaisia ja siksi helppo tunnistaa tikarikärpäsiksi, tarkat lajimääritykset ovat varsin haasteellisia. Sukupuolidimorfia on erittäin yleistä, eli koiraat ja naaraat eroavat tuntomerkeiltään toisistaan, ja lajien sisäisen muuntelun vuoksi lajinmääritys ei yleensä voi perustua yksittäisiin tuntomerkkeihin.[1]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkoisina päivinä aikuiset yksilöt liikkuvat aktiivisesti ja voivat paistatella hyvinkin näkyvästi elinympäristöstä riippuen maanpinnalla, kasvien lehdillä tai puiden rungoilla. Paikka on yleensä mahdollisimman lämmin. Muutoin ne piilottelevat kasvillisuuden joukossa. Joidenkin lajien koirailla esiintyy parveilua, jossa koiraat mittelevät keskenään naaraista. Naaraat munivat munansa yleensä maaperään tai karikkeen joukkoon. Aikuistuneet tikarikärpäset eivät luultavasti nauti lainkaan ravintoa ja niiden elämä kestänee vain muutaman päivän. Niillä on kuitenkin toimivat suuosat ja joidenkin lajien on havaittu juovan tarvittaessa vettä.[1]
Matomaisen ohuet toukat elävät vapaasti saalistavina petoina yleensä maaperässä, joillakin lajeilla lahoavassa puussa. Niiden elintavoista ja saalistuskäyttäytymisestä tiedetään vain vähän. Maaperässä elävä toukka pysyttelee yleensä 5–15 cm syvyydessä mahdollisesti pyrkien säilyttämään vakioiset kosteusolot ympärillään. Joskus toukkia on löydetty lantakasoista ja juureksista, joihin ne lienevät päätyneet saalistaessaan muita toukkia.[1]
Lajit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomesta on tavattu 19 tikarikärpäslajia[1]. Vuoden 2019 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa näistä kolmella oli varsinainen uhanalaisuusluokitus (CR, EN tai VU) ja yksi katsottiin silmälläpidettäväksi (NT).[2]
- Therevinae – varsinaiset tikarikärpäset
- Acrosathe annulata hopeatikarikärpänen
- Acrosathe baltica meritikarikärpänen (CR)
- Spiriverpa lunulata kuutikarikärpänen
- Dialineura anilis sarvitikarikärpänen
- Cliorismia rustica jokitikarikärpänen
- Dichoglena nigripennis korpitikarikärpänen (NT)
- Pandivirillia eximia pilvitikarikärpänen
- Psilocephala imberbis neidontikarikärpänen
- Thereva cinifera tuhkatikarikärpänen (EN)
- Thereva fuscinervis lapintikarikärpänen
- Thereva handlirschi metsätikarikärpänen
- Thereva inornata valjutikarikärpänen
- Thereva lanata villatikarikärpänen
- Thereva microcephala katkotikarikärpänen
- Thereva nobilitata jalotikarikärpänen (VU)
- Thereva plebeja raitatikarikärpänen
- Thereva strigata juovatikarikärpänen
- Thereva unica kenttätikarikärpänen
- Thereva valida tummatikarikärpänen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Jaakko Pohjoismäki, Antti Haarto & Iiro Kakko: Suomen petokärpäset sukulaisineen – Opaskirja lajien määrittämiseen, biologiaan ja uhanalaisuuteen. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2023. ISBN 978-952-68504-4-3 s. 7, 152–185
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): ”Kärpäset”, Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 532–548. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.11.2023).