Tervasaaren paperitehdas
Tervasaaren paperitehdas on Valkeakoskella sijaitseva UPM-Kymmenen konserniin kuuluva paperitehdas, jossa on kaksi toiminnassa olevaa paperikonetta. Henkilöstöä on noin 350.[1] Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervasaaren osasto 45.
Tehtaan yhteydessä toimi myös Tervasaaren sellutehdas. Vanhaan sulfiittimenetelmään perustuva SAP-sellulinja suljettiin vuonna 2007. Tällöin investoitiin sulfaattisellutehtaaseen. Kuitenkin UPM ilmoitti 10.9.2008 suunnitelmasta sulkea sellutehdas vuoden 2008 loppuun mennessä. Sulkeminen vahvistettiin YT-neuvottelun jälkeen ja sellutehtaan tuotanto päättyi 2008 lopulla. Sellutehtaan sulkemisen yhteydessä tehtaan henkilöstön lukumäärä väheni 166 henkilöllä.
UPM-Kymmene Oyj myi voimapaperikone PK 7:n ruotsalaiselle Billerudille (nyk. BillerudKorsnäs) 1.6.2012 voimaan astuneella yrityskaupalla. BillerudKorsnäs ilmoitti lopettavansa tuotannon linjalla 2016. Yhtiö siirsi PK 7:n vuonna 2017 Tervasaaresta BillerudKorsnäs-konsernin Skärblackan tehtaalle Ruotsiin, jossa sillä on oma sellutehdas.[2] Siirtosuunnitelman johdosta tehtaalla aloitettiin YT-neuvottelun 25. elokuuta 2015.[3]
Vuonna 1973 tehtailla kuvattiin Matti Kassilan ohjaama Meiltähän Tämä Käy! - elokuva. Elokuva jäi Esa Pakarisen viimeiseksi.
Tehtaan paperikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervasaaren paperintuotanto alkoi vuonna 1902, kun Myllysaaren tulipalossa vaurioitunut kone siirrettiin sellutehtaan yhteyteen käärepaperikoneeksi. Varsinainen paperitehdas Tervasaaressa käynnistyi vuonna 1907, jolloin aloitettiin voimapaperin valmistus myyntiin uudella koneella. Näitä koneita vanhemmat paperikoneet sijaitsivat Myllysaaren paperitehtaalla, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1938. Käytössä olevien kahden koneen (PK5 ja PK8) yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin 285 000 tonnia vuodessa. Tervasaaressa valmistettiin voimapaperia 100 vuotta 1907–2007, jolloin viimeinen voimapaperikone PK6 suljettiin. Kone purettiin vuonna 2008.
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK IV (vanha) Rähjä | Stroebel/Georg Tidcombe & Son | 1902–1908 | Tasoviira | 1 520 mm | Jäteselluloosasta eli utskotista valmistettu Käärepaperi, 3 t/d | Koottu tulipalossa tuhoutuneiden Myllysaaren paperitehtaan paperikoneiden I-III osista. Poistettu. Sijaitsi sellutehtaan sivurakennuksessa. | ||
| Paperikone PKV -> PK IV (uusi) -> PK I | Voith | 1907–198x (uusittu 1933) | Tasoviira | 2 540 mm (100") | 3 märkäpuristinta | Voimapaperi | Sijaitsi sulfaattitehtaan konehuoneen vieressä. Kone nimettiin PKIV:ksi vanhan neloskoneen sulkemisen jälkeen ja edelleen PKI:ksi 1930-luvulla, kun samaan halliin lisättiin paperikone IV. Poistettu. | |
| Paperikone PK II | Voith | (1902) 1938–1982 | Tasoviira | 2 540 mm (100") | 100-115 m/min | Voimapaperi | Yankee-sylinteri. Siirretty Myllysaaren paperitehtaalta vuonna 1938 Sijaitsi samassa hallissa paperikone PKV:n kanssa. Poistettu. | |
| Paperikone PKIII | Füllner/Wärtsilä | 1958–1986 | Tasoviira | 4 400 mm (175") | 250 m/min | 12 000 t/a, MG-paperi | Kone koottiin PK5:n vahoista osista (Füllner) ja uusista Wärtsilän toimittamista osista. Poistettu 1986. Paikalle rakennettiin PK7. | |
| Paperikone PKIV | Karlstads Mekaniska Verkstad | 05/1933–198x | Tasoviira | 4 320 mm (170") | (alkuperäinen 7 000 t/a) Voimapaperi, sulfiittipaperi | Yankee-sylinteri 4,2 m. Sijaitsi PK1-koneen vieressä. Poistettu | ||
| Paperikone PKV | Füllner (Wärtsilä uusinut 1958) | 1937– (Uusittu useita kertoja 1958–2001) | Tasoviira | 4 350 mm (171") | Sym-Press 1994 | 800m/min (alkuper. 250 m/min, 1958 uusinnan jälkeen 425 m/min) | 75 000 t/a (alkuper. 20 000 t/a), Tarran taustapaperi eli release-paperi (ennen MG- ja UG-paperit) | Valmistuessaan Pohjoismaiden suurin paperikone. Samassa hallissa oli ennen myös 3 muuta konetta, mm. Paperikone PKII. Voith "Janus"-superkalanteri |
| Paperikone PK6 | Wärtsilä (Voith uusinut) | 5.10.1966–10.8.2007 klo 11.23 (Uusittu 1999) | Tasoviira | 4 850 mm | DuoCentri NipcoFlex | 800 m/min (alkuperäinen 425 m/min) | 118 000 t/a, Ruskea säkkipaperi ja käärepaperi (voimapaperi) | Kone myyty Dubaihin ja purettu syksyllä 2008. |
| Paperikone PK7 | Valmet | 25.9.1986[4]–15.9.2016 04:50 | Tasoviira | 5 330 mm | Sym Press 2 | 1 000 m/min | 100 000 t/a, Kirjekuoripaperi, MG-paperi | Yankee-sylinteri, rakennettu poistetun PK 3:n paikalle. Myyty Billerud-yhtiölle 1.2.2012. Suljettu syyskuussa 2016. Paperikone siirretty Billerud-Korsnäsin Skärblackan tehtaalle vuonna 2017.[2] |
| Paperikone PK8 | Valmet | 1996– (uusittu 2006, uusittu 2011–2012) | 7 250 mm | 1 200 m/min 2006 uusinnan jälkeen | 175 000 t/a (2011–2011 uusinnan jälkeen 205 000 t/a), Tarran taustapaperi eli release-paperi |
Vuosituotannot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1939, 36 000 t/a
- 1949, 45 000 t/a
- 1959, 80 000 t/a
- 1999, 400 000 t/a
- 2006, 460 000 t/a
- 2009, 350 000 t/a
- 2015, 290 000 t/a[5]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarrapaperit (Base):
- UPM Brilliant
- UPM Brilliant Forte
- UPM Brilliant Pro
- UPM Brilliant Duo
- UPM Honey
- UPM Golden
- UPM SCK
- UPM Topaz Duo
- UPM Crema Duo
Entiset tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarrapaperit (Base):
- UPM Blue
- UPM Pacific
- UPM Polar
Kirjekuori- ja MG-paperit:
- UPM Natura
- UPM Formula
- UPM Strong
- UPM Cream
- UPM Golden
- UPM Shine (MG)
- UPM Swanshine (MG)
Säkkipaperi:
- Tervasaari WEX-LD
Merkittäviä vuosilukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1872 E. J. Granberg & Co. teollinen toiminta alkoi
- 1873–1934 Walkiakoski Aktiebolag
- 1934–1996 Yhtyneet Paperitehtaat Oy
- 1996 UPM-Kymmene Oyj
Tehtaan rautatiekalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehdasalueella on rautatie, jossa aiemmin käytettiin tehtaan omia vetureita. Nykyään vaihtotyöt ja liikennöinnin hoitaa VR Osakeyhtiö.lähde?
Veturi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- T9.3./91.978/5/YPT 1 (Hohenzollern/Tubize, 1908/1944), hankittu vuonna 1949
Veturi on sijoitettuna Haapamäelle (Haapamäen museoveturiyhdistys Ry ja veturin omistaa Suomen Museorautatieyhdistys ry). Veturista on vuodesta 2007 alkaen pyritty tekemään kauppoja ulkomaalaisten yhteisöjen kanssa, koska monikin yhteisö on kiinnostunut saamaan sen ajokuntoiseksi.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkeakosken tehdasrata
- Walkiakoski
- Suomen paperiteollisuus
- Työväenluokka, vuoden 2004 elokuva.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.valkeakoskensanomat.fi/Uutiset/1194995264224/artikkeli/billerudkorsnas+aloittaa+yt-neuvottelut+tervasaaressa+paperikone+lahdossa+ruotsiin.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Mustavalkoisia/Tervasaari+paperitehdas/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- Wärtsilä-Koncernen Ab. (1959) At the service of the paper industry - From headbox to reel. Frenckellin kirjapaino. Helsinki. 30 s.
- Papermakers` Wiki Yhtyneet Paperitehtaat, Valkeakoski[vanhentunut linkki]
- UPM-Kymmene Oyj, Tervasaaren paperitehdas[vanhentunut linkki]
- Pirkanmaan teollisuushistoriaa, Valkeakoski[vanhentunut linkki]
- Ilmakuva Tervasaaren paperitehtaasta
- Autio, Matti & Nordberg, Toivo. (1972) Vuosisata paperiteollisuutta I Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön perustamiseen saakka. Valkeakoski. Yhtyneet Paperitehtaat Oy.
- Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. 493 s.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ UPM:n Tervasaaren tehtaan yt-neuvottelut päättyivä 3.5.2016. UPM Tervasaari. Viitattu 21.2.2017.
- ↑ a b Saukkonen, Eila: Lakkautetun paperikone 7:n työntekijöitä kannustetaan Ruotsiin: ”Sinne ilman muuta” 19.9.2016. Aamulehti. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 21.2.2017.
- ↑ Yt:t alkavat Valkeakosken Tervasaaressa: Paperikone saatetaan siirtää Ruotsiin Aamulehti. 25.8.2015. Alma. Arkistoitu 27.8.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Saukkonen, Eila: Paperikone 7 oli aikanaan Tervasaaren tukijalka. Aamulehti, 5.2.2017, s. A19.
- ↑ UPM tuotantolaitokset www.upm.fi. Viitattu 7.12.2015.