Tekniikan Maailma
| Tekniikan Maailma | |
|---|---|
 |
|
| Entiset nimet | Harrastelija |
| Lyhenne | TM |
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | autot, tekniikka |
| Kustantaja | Otavamedia |
| Julkaisija | Otavamedia |
| ISSN | ISSN 0355-4287 |
| Levikki | 99 192 (2015)[1] |
| Perustettu | 1953 |
| Päätoimittaja | Sami Rainisto |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | 217 × 280 mm |
| Ilmestymistiheys | 23 vuosittain |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Tekniikan Maailma | |
Tekniikan Maailma (lyhenne TM) on Otavamedian julkaisema 23 kertaa vuodessa ilmestyvä yleistekninen aikakauslehti, jonka sisältö käsittelee autoaiheita ja muita tekniikan aiheita kuten viihde-elektroniikka, tietokoneet, mobiililaitteet, kamerat, urheiluvälineet, moottoripyörät ja tiede.
Lehti on tunnettu erityisesti testeistä ja vertailuista sekä koeajoista. Aikaisemmin Tekniikan Maailmassa oli monipuolisesti erilaisten laitteiden rakennusohjeita, mutta nyt rakentamisesta ja remontoinnista on saatavilla Otavamedian julkaisema erikoislehti nimeltään TM Rakennusmaailma. Tekniikanmaailma.fi -sivusto on luettavissa digilehtenä, joka toimii älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneen nettiselaimella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekniikan Maailma -nimellä lehti on ilmestynyt vuodesta 1953 lähtien. Sen edeltäjä oli vuonna 1945 aloittanut Harrastelija-lehti. Lehden perustaja Rauno Toivonen toimi 1980-luvun lopulle saakka sen päätoimittajana. Lehteä julkaisi aluksi Rauno Toivosen oma yritys, kunnes Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy osti sen vuonna 1969. 1970-luvun aikana Tekniikan Maailma nousi Pohjoismaiden suurimmaksi yleistekniseksi aikakauslehdeksi. Vuonna 1988 Lehtimiehet Oy myytiin Yhtyneet Kuvalehdet Oy:lle, ja Tekniikan Maailma seurasi mukana.[2] Vuonna 1980 valmistui lehden oma testikeskus Helsingin Lauttasaareen.[3]
Päätoimittajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauno Toivonen 1953–1964[4]
- Matti Korjula 1965–1969[4]
- Rauno Toivonen 1969–1989[4]
- Mauri Salo 1990[4]–1999[5]
- Martti Merilinna 1999–2009[5][6]
- Velimatti Honkanen 2009–2015[7]
- Raimo Haapaniemi 2015–2016[8]
- Reijo Ruokanen 2016–2024[8]
- Sami Rainisto 2024–[9]
Autojen koeajotiet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Tekniikan Maailman autojen koeajotiet 1960 – 1970 luvulta, säännöllinen ’virallinen’ koeajoreitti ja Tie.
Tekniikan Maailma 12/2008[10] kirjoittaa säännöllisen koeajotien kulkeneen Turuntietä Nummelle ja siitä Hyönölään ja Pusulaan ja edelleen Marttilaan. Sitten Loukkuun Porintielle ja Portaalle sekä Myllykylän kautta Lautaportaalle. Lopuksi Ohtisen ja Kalvolan kautta Hämeenlinnantielle ja takaisin Helsinkiin.
Nykyisiä teitä, joiden numerot katsottu Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelusta[11], vuonna 2022 kulkien säännöllinen koeajotie on alkanut siis Turuntietä pitkin, johon moottoritie valmistui Veikkolaan 1967 ja Nummenkylään 1971. Siitä koeajotie on jatkunut nykyistä tienumeroa 110 myöten Nummelle ja siitä tietä 125 eteenpäin. Sitten vähän matkaa tietä nro 280 Hyönölään, josta jatkuen tietä 127 Pusulaan. Siitä reitti on sitten jatkunut tietä 1280 Marttilaan ja samaa tienumeroa myöten Porintielle Loukkuun. TM 12/2008[10] ei kerro jatkuiko reitti Loukusta Portaalle tietä 2825 vai Porintietä (tienro 2) ja sitten tietä 2824. Portaalta pääsee Myllykylään teitä 2823 ja 2821 lisäksi vähän matkaa kymppi-tietä. Myllykylä – Lautaporras väli tietä 2843 myöten. Lautaportaalla pikku matka tietä 283, josta sitten tietä 2846 Ohtiselle. Vähän ennen Kalvolaa tielle 2853, jota myöten Kalvolaan (ja Iittalaan). Ja lopuksi nykyistä tienumeroa 130 myöten Helsinkiin. Hämeenlinna – Helsinki moottoritie valmistui 1992.
Sitten Tien reitti, Tie kirjoitetaan isolla T:llä. Tämä reitti on toiminut epävirallisena, ’salaisena’ ja nopeammin saavutettavan koeajoreittinä kuin TM:n virallinen koeajolenkki. Tie on julkistettu 22.8.2007 ja siitä kertoo TM 12/2008[10]. Tien reitti on alkanut nykyisiä teitä myöten Hangontieltä (tienro 51) tietä 1130 Kauklahden ja Järvikylän kautta Lapinkylään, jossa Tie on jatkunut saman numeroista (1130) tietä myöten Evitskogin kautta lähelle Siuntiota. Siuntioon on käännytty tietä 115 pitkin ja jatkettu Hangontielle, jota myöten takaisin. Joskus Tie:n reitti on jatkunut nykyistä tietä 1130 myöten Virkkalan viereen tielle 112, jota ja tietä 186 myöten ja Hangontien kautta takaisin.
TM:n Tie artikkeliin[10] liittyy myös toimittaja Mauri Salon (sittemmin myös päätoimittaja) kehittämä hyvän auton laskentakaava (TM:n artikkelin mukaan se kulkee myös ’Murin Formulan’ nimellä), kaava esitetään myös ’Alfa Romeo Suomessa’ kirjassa[12]. Kaava sanoo, että hyvässä autossa levyjarrujen, kaasuttimien kurkkujen, yläpuolisten nokka-akseleiden ja eteenpäin vievien vaihteiden summan täytyy olla vähintään 15. Tämä kaava on kehitetty 1960-luvun lopulla. Esimerkkinä tällaisesta autosta mainitaan Alfa Romeo Giulia 1600 T.I. Super.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Levikkitilasto 2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Erkki Kanerva, Jukka Kuusisto, Rauno Männistö ja Olli Tasanen: Lehtimiesten legenda, s. 21. Tampere: Art Urpo, 2012.
- ↑ Lehtimiesten legenda, s. 111.
- ↑ a b c d Karlsson, Risto: Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 385. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4
- ↑ a b ”Suomen paras lehti” Tekniikan Maailma. 9.4.2003. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Tekniikan Maailman päätoimittaja vaihtuu MTV. 10.11.2008. Arkistoitu 2.12.2017. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ TM-lehtiperheen päätoimittaja vaihtuu - Velimatti Honkanen siirtyy toimituspäälliköksi Markkinointi & Mainonta. 26.5.2015. Viitattu 25/11/2017.
- ↑ a b Heiskanen, Mirva: Talouselämän ja M&M:n päätoimittaja Reijo Ruokanen siirtyy Tekniikan Maailman päätoimittajaksi, Markkinointi & Mainonta 22.6.2016.
- ↑ Tekniikan Maailman vastaava päätoimittaja vaihtuu
- ↑ a b c d Mauri Salo: Tie. Tekniikan Maailma, 2008, nro 12, s. 42 - 46. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
- ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 22.2.2022.
- ↑ Alfa Romeo Suomessa 1950 – 2000, s.8, Juhani Anttila Raimo, J.Lehtonen, Mauri Salo, Club Alfa-Romeo Finland r.y., ISBN 952-91-2040-0, 2000