Taulukkolaskentaohjelma
Taulukkolaskentaohjelma on tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu numeerisen datan käsittelyyn. Ennen henkilökohtaisten tietokoneiden yleistymistä suuret numeeriset laskutoimitukset piti suorittaa keskustietokoneilla (päätteiden kautta), mikäli teknisten taskulaskinten suorituskyky ei riittänyt. Mikrotietokoneiden yleistymisen myötä teknisten laskinten rajoituksia voitiin korvata ohjelmoimalla itse BASIC:lla tarvittavat laskukaavat. Mikrotietokoneenkin muisti oli suuri verrattuna saman aikakauden teknisiin taskulaskimiin.lähde?
Taulukkolaskentaohjelmia ei oltu tarkoitettu satunnaisille käyttäjille vaan ammattilaisille. Niiden kohderyhmä ei kuitenkaan osannut ohjelmoida tietokoneita. [1]
Taulukkolaskentaohjelmien, kuten VisiCalcin, MultiPlanin ja Lotus 1-2-3:n yleistyminen poisti tarpeen oppia BASIC:ia tai Pascalia ohjelmointikielenä laajojen laskutoimitusten suorittamiseksi itse. lähde?
Niiden käyttäjät saattoivat keskittyä ohjelmoinnin yksityiskohtien sijasta oman alansa ongelmiin ja käyttää tietokoneiden laskentakykyä luovasti tavoilla, joita ei oltu ennalta rajattu. [1]
Henkilökohtaisissa mikrotietokoneissa pyörivät taulukkolaskentaohjelmat korvasivat suurten yhtiöiden tietojenkäsittelyosastot minitietokoneineen ja tuottivat parempia tuloksia murto-osalla aiemmasta hinnasta. Taulukkolaskentaohjelmat lyhensivät päiväkausia kestäneet työt muutamaan tuntiin tai koko päivän työt varttituntiin. Kun laskemisesta tuli helppoa, yritykset alkoivat laskea asioita, joista ei ennen pidetty kirjaa ollenkaan. Helppous synnytti myös velvoitteen: siinä missä ennen oli riittänyt pelkkä arvaus, oli nyt laadittava laskelma. Taulukkolaskentaohjelmien ansiosta tuli myös käytännössä mahdolliseksi luoda skenaarioita, tutkia oletettuja kehityskulkuja ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Taulukkolaskentaohjelmat antoivat yrittäjälle mahdollisuuden tehdä kokeiluja yritysten virtuaalisilla malleilla, joiden avulla ne valmistautuivat monenlaisiin tulevaisuuksiin. [2]
Taulukkolaskentaohjelmien historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo ennen taulukkolaskentaohjelmia käytössä oli erilaisia tietokoneistettuja tilikirjoja, joiden avulla oli mahdollista järjestää ja tallentaa tietoa, mutta taulukkolaskentaohjelmien erikoisuus oli siinä, että niiden ansiosta laskemisesta tuli välittömän nopeaa, ja erilaisten ennusteiden, kokeilujen ja skenaarioiden tulokset saatiin näkyville kuluttamatta siihen paljon resursseja ja vieläpä ilman ohjelmointitaidon opettelemista.[1]
Taulukkolaskentaohjelman idean julkaisi Richard Mattessich vuonna 1961. Kaksi Mattessichin oppilasta rakensi Fortran-kielellä tähän ideaan perustuvan ohjelman. Taulukkolaskennan idea kuitenkin toteutui kokonaisuudessaan vasta Dan Bricklinin ja Bob Frankstonin toimesta vuonna 1978.[1]
Bricklinin ja Frankstonin VisiCalc sai innoituksensa varhaisten tekstinkäsittelyohjelmien WYSIWYG-käyttöliittymistä. VisiCalc julkaistiin Apple II -koneelle vuonna 1979 ja siitä tuli pian suosittu. Ohjelman tekijä ja julkaisija kuitenkin ajautuivat kiistoihin, jotka johtivat oikeusjuttuihin vuosina 1980-1984, ja sillä välin markkinoille saapuivat kilpailijat klooneineen. [1]
Vakavasti otettava kilpailija saapui vuonna 1983: Lotus 1-2-3. Mitch Kaporin suunnittelema ohjelma oli kehitetty varta vasten IBM PC:lle ja se kykeni piirtämään grafiikkaa nopeasti. Sen esittelemiin uusiin toimintoihin kuuluivat makrot ja kehitysympäristö, jolla asiakkaat pystyivät rakentamaan omia toimintojaan.[1]
1-2-3:n kehittäjän Jonathan Sachsin mukaan Lotus 1-2-3:n kohdalla taulukkolaskentaohjelmien kategoria kypsyi. Silloin oli kehitetty tuote, joka tekee niin suuren osan kaikesta siitä, mitä käyttäjät haluavatkin, että se riittää. Jos siihen lisätään vielä uusia toimintoja, tuote voi vain huonontua.[1]
Lotus 1-2-3:sta kehittyi myöhemmin Symphony-toimisto-ohjelmakokonaisuus ja lopulta Lotus-toimisto-ohjelmisto.lähde?
Microsoft julkaisi oman kilpailijansa MultiPlanin CP/M, MS-DOS ja Apple-koneille jo vuonna 1982, mutta se ei koskaan pärjännyt markkinoilla 1-2-3:lle. Vuonna 1985 Microsoft julkaisi Excelin. Excel toimi Macintosh-koneissa ja hyödynsi niiden graafista käyttöliittymää, mutta IBM PC oli levinnyt liikemaailmassa Macintoshia laajemmalle. Microsoft asetti tähtäimensä pitemmälle ja rakensi Excelin seuraavan version sellaisia tulevaisuuden PC-koneita varten, jotka muistuttaisivat kyvyiltään Macintoshia. Kun Windows-käyttöjärjestelmä sitten 1990-luvulla nousi markkinajohtajaksi, koitti Excelin aika. [1]
Evoluution haaroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lotus-yhtiön Pito Salas hahmotteli uudenlaisen ohjelman, "moniulotteisen taulukkolaskennan". Salas piti suuria taulukoita ongelmallisina, koska ne olivat kiinteitä, vaikeita halllita ja alttiita virheille. Ratkaisuksi Silas irrotti toisistaan taulukon datan, laskettavat kaavat ja käyttäjän näkymät niihin. Salasin ohjelmaa kehitettiin aluksi OS/2-käyttöjärjestelmälle, mutta alusta oli buginen, ja kun Steve Jobs sai uuden ohjelman nähtäväkseen, hän houkutteli sen kehittäjät NeXTstep-järjestelmänsä puolelle. Vuonna 1991 julkaistu Lotus Improv ymmärsi luonnollisella kielellä kirjoitettuja kaavoja ja sen toimintoihin kuului salamannopeasti mukautettava yhteenvetonäkymä. Loppujen lopuksi Improv ei saavuttanut menestystä, mutta muutamaa vuotta myöhemmin Microsoft sisällytti Improvia jäljitteleviä toimintoja Excel 5:een nimellä Pivot Tables. Pivot Tables on edelleen Excelin tehokkain toiminto, mutta harva käyttäjä on siitä tietoinen.[3][4][5]
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään Excel on taulukkolaskentaohjelmien markkinajohtaja[1].
Taulukkolaskentaohjelmien kehittäjät ovat pyrkineet rakentamaan standardinmukaisia tuotteita, jotka toimisivat, näyttäisivät ja tuntuisivat samalta kuin kaikki muutkin taulukkolaskentaohjelmat. Siten taulukkolaskentaohjelmat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuosikymmenten ajan. Esteettisiä parannuksia on tapahtunut koneiden graafisten kykyjen parantuessa, mutta toiminnalliset muutokset ovat tapahtuneet ohjelmien reuna-alueilla, kun ohjelmiin on lisätty erikoistehtäviin tarkoitettuja toimintoja. [1]
Luettelo taulukkolaskentaohjelmista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Microsoft Excel
- OpenOffice.org:n Calc. StarOfficen Calc kuuluu OpenOfficen kehityslinjan varhaisvaiheisiin ja LibreOfficen Calc sen jatkokehitysvaiheisiin.lähde?
- Gnome-projektin Gnumeric
- KDE-projektin KOffice
- Google Sheets
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki data on tallennettu kaksiulotteisen taulukon soluihin. Niihin voi numeroarvojen lisäksi ohjelmoida laskukaavoja. Taulukko voi sisältää useita päällekkäisiä arkkeja, ja yksi kaava voi sisältää viittauksia monen arkin soluihin. Lisäksi taulukkolaskentaan liittyy usein kehittyneitä makrokieliä, jotka sallivat monimutkaisten laskuoperaatioiden toteuttamisen. Solujen arvoista voi muodostaa myös kuvaajia: pylväikköjä, piirakoita jne.lähde?
Funktiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaisia funktioita: Summa, erotus, tulo, pii, jakolasku ja keskiarvo. Calc taulukkolaskennassa vuonna 2012 oli n. 200-300 funktiota joten ne on myös ryhmitelty käytön helpottamiseksi. Makrojen avulla voi rakennella sivulle painikkeita ja ohjelmoida niille tiettyjä toimintoja joka voi esimerkiksi sisältää tietynlaisen leikepöydän käytön kuten, kopioi solualue A5:C8, siirrä se alueelle A4:C7 ja tuhoa solualueen A8-C8 sisältö.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Melissa Rodriguez Zynda: The first killer app: a history of spreadsheets. Interactions, 2013-09, 20. vsk, nro 5, s. 68–72. doi:10.1145/2509224 ISSN 1072-5520 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Steven Levy: A Spreadsheet Way of Knowledge Wired. Alunperin julkaistu Harper’s-lehdessä marraskuussa 1984. Julkaistu uudelleen Wired-lehdessä lokakuun 24, 2014.. Viitattu 31.5.2024. (englanti)
- ↑ Bill Jelen: The Spreadsheet at 25. Holy Macro! Books, 2005. ISBN 978-1-932802-52-8
- ↑ Cade Metz: Innovators: Pito Salas. PC Magazine, 5.6.2007, s. 56.
- ↑ Simson L. Garfinkel: Improv: The Inside Story. NeXTWORLD, Syksy 1991, s. 33-. Artikkelin verkkoversio.