Tammelan koulu
| Tammelan koulu | |
|---|---|
| Tammelan kansakoulu | |
 Tammelan koulun alkuperäinen rakennus. |
|
| Sijainti | Tammela, Tampere |
| Tyyppi | peruskoulu |
| Perustettu | 1911 |
| Rehtori | Pekka Pyykkönen |
| Luokat | 1–6 |
| Oppilaita | yli 600 |
| Verkkosivut | |
Tammelan koulu on alakoulu ensimmäisestä luokasta kuudenteen luokkaan Tammelan kaupunginosassa Tampereella. Koulussa on yli 600 oppilasta ja 40 opettajaa. Koulussa on perusluokkien lisäksi kuvataideluokkia sekä saksan kielisiä luokkia. Lisäksi painotuksena on uuden teknologian hyödyntäminen opetuksessa.[1] Koulu on perustettu vuonna 1911.[2] Koulurakennuksen peruskorjaus tehtiin vuosina 2004–2005.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammelan koulun perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen kaupungin kasvaessa kasvoi tarve uudelle pysyvälle koulurakennukselle. Vuonna 1906 Tammelan kaupunginosan asukkaat tekivät aloitteen valtuustolle koulun perustamisesta. Koulun rakennusohjelmasta ja arkkitehti Georg Schreckin laatimista piirustuksista käytiin vilkasta keskustelua. Huomiota herätti myös rakennuksen vino sijainti tontilla.[3] Arkkitehti puolusti ratkaisuaan sillä, että näin luokkahuoneisiin saatiin mahdollisimman paljon luonnonvaloa.[4] Koulu vihittiin käyttöön 12. lokakuuta 1911 400 kutsuvieraan läsnä ollessa.
Tammelan koulu täyttyi nopeasti opintielle tulevista lapsista ja nuorista. Vaikka oppivelvollisuutta ei vielä ollutkaan, tamperelaiset olivat tottuneet panemaan lapsensa kouluun. Sanomalehdissäkin asiasta muistutettiin, muun muassa Tammerfors Nyheter varoitti vanhempia ”houkuttelemasta lapsia liian aikaisella työhön menemisellä”.[3] Kolme neljästä oppilaasta tuli työläiskodeista. Koulusta annettu sosiaalinen tuki oli monessa kodissa enemmän kuin tarpeen. Kansalaissodan alla Tammelan koulun oppilaista noin neljännes sai ilmaiset koulutarvikkeet, yksi kuudesta kengät tai palttoon. Köyhempien kotien lapsille Tampereen kansakoululaisten ravitsemusyhdistys tarjosi ruoka-apua, tavallisesti velliä Johanneksen koululla.[5]
Alkuvuosikymmeninä järjestys koulussa oli hyvä ja opettajat olivat auktoriteetteja. Heitä kunnioitettiin ja jopa pelättiin. Luokat olivat suuria, ja koulunkäynti vaativaa. Opettajat pitivät etenkin alkuvaiheessa kovaa kuria, jossa käytettiin apuna jopa fyysisiä menetelmiä. Luokalle jäi alkuvuosina seitsemän sadasta, ehtoja sai yksi kymmenestä. Todistuksen arvosanojen keskiarvo oli useammin alle kuin päälle seitsemän. Urheilu ja liikunta olivat mieluisia harrastuksia ja oppiaineita. Keväisin ja syksyisin pelattiin pesäpalloa, ja talvella lähdettiin hiihtämään Kauppiin. Innostuneet opettajat saattoivat viikonvaihteessakin viedä oppilaitaan retkille ja hiihtokilpailuihin. Tyttöjä ja poikia opetettiin omissa luokissaan. Samoin opettajainhuoneet olivat erillään, eivätkä naisopettajat ja miesopettajat yhteisiä opettajankokouksia lukuun ottamatta tavanneet paljonkaan toisiaan kouluaikana.[6]
Kansalaissota vaikutti myös Tammelan koulun toimintaan. Monien koulujen toiminta oli keskeytetty helmikuun alusta 1918 lähes vappuun saakka ja useissa oppiaineissa kurssit jäivät suorittamatta.[6]
Sotavuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotavuodet 1939–1945 merkitsivät koettelemuksia niin koko maalle kuin Tammelan koulun oppilaille ja opettajille. Lukuvuodet olivat poikkeuksellisen lyhyitä: koulu saatettiin aloittaa lokakuussa ja päättää toukokuun puolivälissä. Kaikesta oli puutetta. Syöpäläisiä esiintyi, ja Tammelan koulun oppilaista alipainoisia oli 14 %.
Talvisodan jälkeen ja uudelleen välirauhan solmimisen jälkeen Tampereelle ja Tammelaan tuli karjalaisia evakoita ja myös siirto-opettajia. Oppilaiden sosiaalinen tausta säilyi aina sotien päättymiseen saakka lähes muuttumattomana: noin kaksi kolmesta tuli työläiskodeista, yksi kolmesta palveluammateista tai yrittäjäperheestä.[7]
Sotavuosien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulunkäynnin ja opetuksen vankka perinne jatkui pitkälle toisen maailmansodan jälkeenkin. Käytännössä ei kovinkaan paljon suuria muutoksia näkynyt, vaan opetus säilyi opettajakeskeisenä ja tietovaltaisena ja vaativana. Vielä lukuvuonna 1947–1948 luokalle jäi 3 % ja ehtoja sai 6 % oppilaista.
Ajan ja yhteiskunnan muuttuminen näkyi kuitenkin koulussa tapojen vapautumisena. Esimerkiksi pukeutuminen muuttui. Kun vielä 1950-luvulla ei vapaa pukeutuminen olisi opettajalla tullut kysymykseen, alettiin sitä jo 1960-luvun kuluessa pitää luonnollisena. Muutos myös hämmensi, ja joistakuista se tuntui kuin ammatin aliarvioimiselta. Vuonna 1949 tyttö- ja poikapuoli yhdistyivät, ja opettajat siirtyivät yhteiseen opettajainhuoneeseen.[8]
Tammelan koulun laajentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuret sotien jälkeiset ikäluokat ja Kalevan kaupunginosan rakentaminen merkitsivät oppilasmäärän räjähdysmäistä kasvua. Uusia kouluja oli rakennettava, koska oppilasmäärä oli niin suuri. Tammelan koulu tarvitsi lisärakennuksen, jonka rakentamista koskeva kokous pidettiin Tammelassa 1952. Uusi lisärakennus mahdollisti uusien asianmukaisten luokkien käytön. Koululle rakennettiin suuri palloilu- ja voimistelusali, uusi ruokailutila, tiloja terveydenhuollolle sekä puu- ja metallitöille. Koulun kasvu kuitenkin jatkui ja oppilasmäärä lähenteli suurimmillaan 2 000 oppilasta. Tammelan koulu oli tuolloin maan toiseksi suurin koulu. Jotkut ikääntyneet opettajat pitivät aamuvuoron ja nuoret opettajat puolestaan kävivät päivävuoroa. Erikoinen ruuhka-ajan järjestely oli kolhoosiluokka, jolla ei ollut varsinaista omaa opettajaa. Tampereella oli myös kokeiltu H-luokkia, joille sijoitettiin hitaasti oppivia oppilaita. Tilanahtauden vuoksi näistä luokista kuitenkin luovuttiin.
1960-luvulla oppilasmäärät kääntyivät laskuun, mihin osaltaan vaikutti Pellervon koulun valmistuminen, ennen muuta kuitenkin vähenevä syntyvyys ja väestöpohjan ikääntyminen. Vapautuvissa tiloissa toimi Normaalikoulun ja kansalaiskoulun luokkia, 1970-luvun alussa kouluun alettiin sijoittaa myös tarkkailuluokkia. Opettajakokouksessa vuonna 1973 todettiin kansalaiskoulun oppilaiden käyttäytyvän mallikelpoisesti, sen sijaan tarkkailuluokkien oppilaat saivat aikaan häiriöitä, minkä vuoksi päätettiin luokkien välitunnit ja ruokailut pitää eri aikaan.[9]
Tammelan koulu nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen suurin alakoulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelan koulu on suuntautunut erityisesti kuvataiteisiin ja vieraskieliseen opetukseen. Tammelan koulussa on nykyään alakoululuokat 1–6, sekä eskari. Opetuskielet ovat suomi ja saksa. Opetussuunnitelma on koulun tärkein asiakirja, joka ohjaa kaikkea koulun toimintaa. Siitä löytyvät muun muassa oppiainekohtaiset sisällöt, tavoitteet ja arviointiin liittyvät asiat. Yleis- ja erityisopetuksen lisäksi Tammelan koulussa toimivat kuvataideluokat sekä saksankieliset luokat. Opetussuunnitelman mukaan koulu pyrkii tarjoamaan turvallisen opiskelu- ja kasvuympäristön sekä ohjaamaan oppijaa kohti elinikäisen oppimisen halua ja valmiuksia. Toiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin ja pelisääntöihin.
Kieliluokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksankielisten luokkien opetuskielet ovat saksa ja suomi opetussuunnitelmassa määriteltyjen osuuksien mukaisesti. Opetuksessa noudatetaan Tammelan koulun opetussuunnitelman tavoitteita. Oppilaiden A1-kieli on saksa ensimmäiseltä luokalta alkaen ja A2-kieli englanti neljänneltä luokalta alkaen.[10] Saksankielinen esiopetus järjestetään Tammelan koulun tiloissa. Päivähoito järjestetään Akonpuiston päiväkodissa.[11]
Tammelan kuvataideluokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvun lopulla kaupunkiin ryhdyttiin perustamaan kokeilumielessä kuvaamataitoluokkia, aluksi Peltolammin ja Tammelan kouluille. Myöhemmin toiminnan vakiintuessa luokat sijoitettiin yksinomaan Tammelaan.[12] Kuvataidepainotukseen otetaan taiteellisesti lahjakkaita ja kuvataiteen opiskelusta kiinnostuneita oppilaita. Kuvataiteen opetussuunnitelmassa noudatetaan tuntijakoa, jossa kuvataidetuntien määrä on 3–4 tuntia viikossa vuosiluokkien 3–6 aikana. Kuvataidepainotusopetuksella pyritään lisäämään kuvallisen ilmaisun ja käden taidon kykyä ja harrastusta, tutustuttamaan oppilaat eri työtekniikoihin ja materiaaleihin, mediaan ja taidehistorian päälinjoihin, opettamaan ympäristön havainnointia sekä rohkaisemaan oppilaita itsenäiseen luovaan työhön.[13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Telemäki, Matti: Tammelan koulu 1911–1991.
- Wacklin, Matti: Tammela: suutarien pääkaupunki. Tampere: Tampereen kaupunki, Tampereen tammelalaiset ry, 1997. ISBN 951-609-058-3
- Wacklin, Matti: Tammela: tarinoita torin kulmilta. Tampere: Tampereen kaupunki, Tampereen tammelalaiset ry, 2008. ISBN 978-951-609-395-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tammelan koulu pähkinänkuoressa Tampereen kaupunki. Viitattu 12.2.2011.
- ↑ Tammelan koulun historiaa Tampereen kaupunki. Viitattu 12.2.2011.
- ↑ a b Telemäki, s. 2.
- ↑ Wacklin 2008, s. 7.
- ↑ Wacklin 1997, s. 94–95.
- ↑ a b Telemäki, s. 3.
- ↑ Telemäki, s. 5–6.
- ↑ Telemäki, s. 9–12.
- ↑ Telemäki, s. 7–8.
- ↑ http://tammelankoulu.yhdistysavain.fi/vieraskielinen-opetus2/saksankieliset-luokat/ (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.4.2014.
- ↑ http://www.saksaalapsille.net/kalevan-paivakodin-saksankielinen-ryhma (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.4.2014.
- ↑ Telemäki, s. 13.
- ↑ http://tammelankoulu.yhdistysavain.fi/kuvataideluokat/ (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.4.2014.