Tamtam

Tamtam ja sen soittaja.

Tamtam (myös tam-tam) on halkaisijaltaan suurikokoinen, pronssista (kuparin ja tinan metalliseos) valmistettu metallinen lyömäsoitin, joka on kooltaan yli 75 senttimetriä. Siinä on taaksepäin käännetyt leveät reunat. Ne on ripustettu metalliseen kehykseen köysillä.

Tamtamia soitetaan pehmustetulla nuijalla. Sen soittaja seisoo hieman tamtamista sivussa ja sen eri kohdista tulee hieman erilaisia ääniä. Sitä käytetään usein musiikin kohokohtien korostamiseen yhdellä voimakkaalla lyönnillä, mutta joskus soittajat lyövät useita vaimeampia lyöntejä ennen voimakasta lyöntiä. Joskus soittajan pitää vaimentaa ääni ennen kun se vaimenee luonnollisesti.

Tiedot tamtamin alkuperästä ovat epävarmoja, mutta sen uskotaan syntyneen Tiibetin ja Myanmarin välisellä alueella 500-luvulla. Se on perinteinen osa kaakkoisaasialaista ja varsinkin kiinalaista musiikkikulttuuria. Länsimaihin tamtam on levinnyt jo satoja vuosia sitten, ja 1900-luvusta lähtien sitä on käytetty myös orkesterimusiikissa. Tamtam sekoitetaan hyvin usein gongiin, koska ne näyttävät hieman toisiltaan, mutta tamtamissa ei ole keskellä kohoumaa niin kun gongissa on. Siinä missä gongi on säveltasoltaan viritetty, tamtamin ääni on hyvin epämääräinen sekoitus sekä hyvin matalia että hyvin korkeita taajuuksia. Tamtam on myös kooltaan gongia suurempi.