Stora Enson Imatran tehtaat
(Ohjattu sivulta Tainionkosken tehtaat)
Stora Enson Imatran tehtaat käsittää kaksi tuotantoyksikköä: Kaukopään tehtaat ja Tainionkosken tehtaat.[1] Lisäksi Stora Ensolla on Imatralla tutkimuskeskus Tainionkoskessa sijaitsevassa saaressa vanhoissa Tornatorin rakennuksissa. Aiemmin tehtaisiin kuului myös Imatrankosken tehdas. Imatran tehtaat ovat Stora Enson suurin tehdas, yksi maailman suurimmista kuluttajakartonkitehtaista, Suomen suurin kartongintuottaja ja eräs Euroopan suurimmista metsäteollisuusintegraateista. 90 % tehtaan tuotteista menee vientiin. Tehtaat työllistävät noin 1 300 henkilöä.[1]
Sellutehdas valmistui Kaukopäähän vuonna 1935. Tehdasrakennus edusti aikansa huippuarkkitehtuuria. Kartonkitehdas rakennettiin korvaamaan luovutetulle alueelle jääneitä Enson tehtaita vuonna 1950. Ensimmäinen kartonkikone KA1 on edelleen käytössä – tosin moneen kertaan uusittuna. 1960-luvulla Tornatorin vanha tehdas Tainionkoskella lopetettiin ja sitä korvaamaan rakennettiin Tainionkoskelle sellu- ja paperitehtaat. Vanhoissa Tornatorin tiloissa Tainionkosken saaressa toimii nykyään Stora-Enson tutkimuskeskus.
Tehtaan koneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaaseen kuuluu 2 sellutehdasta, CTMP-laitos, yksi paperikone, 4 kartonkikonetta ja 4 päällystyskonetta. Tehtaiden yhteenlaskettu vuotuinen kapasiteetti: 1 195 000 tonnia kuluttajapakkauskartonkia, 1 300 000 tonnia sellua ja 435 000 tonnia muovipäällysteitä[1]
Kaukopää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset:
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuodesta | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kartonkikone KA1 "Presidentti" | Beloit | 14.12.1950– (uusittu vuosina 1963, 1968, 1985–1987 Ahlström, 1991 ja 1999) | ? | 4 400 mm | ? | 430 m/min | 210 000 t/a, Kolmikerroksinen elintarvikekartonki, Food Service Board (aik. kraftliner), pakkauskartongit | Inverform-laite.Kuva koneesta 1950-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Kartonkikone KA2 | Beloit (Vaahto uusinut 2005) | 15.5.1956– (uusittu vuosina 1975, 1985 ja 2005) | ? | 5 600 mm | ? | 750 m/min | 260 000 t/a, Sellukartonki ja taivekartonki (aik. päällystetyt ja päällystämättömät täysvalkoiset kartongit) | Kuva koneesta 1950-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Kartonkikone KA4 | Beloit | 16.2.1961– (uusittu vuonna 2009) | ? | 6 300 mm | ? | 600 m/min | 375 000 t/a, Nestepakkauskartonki | Rakennuksen suunnitellut arkkitehti Antero Pernaja |
| Kuivauskone 1 | Metso | 2001– | formeri | Kuivattu sulfaattiselluloosa | ||||
| Kuivauskone 2 | 2019– | Kuivattu kemihierre (CTMP) |
Entiset:
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kartonkikone KK3 | Beloit | 28.3.1960 – 1980 | ? | 6 300 mm | ? | ? | Pilvikartonki ja kraftliner, 140 000 t/a | Purettu, tilalle rakennettu paperikone PK8 ja myöhemmin mikrosellun tuotanto-/koelinja |
| Paperikone PK6 | Valmet (Enso-Valmet Oy) | 1970 – 17.12.2019 | ? | 3 200 mm | ? | 1 200 m/min | 90 000 t/a, Erikoispaperit (joustopakkauspaperit) | Rakennettu Kaukopään Minton Vacuum Dryer-kuivauskoneen paikalle. |
| Paperikone PK8 | Valmet | 21.4.1983 – 10.3.2010 [2] | Sym-Former F | 6 400 mm | Sym-Press II | 1 000 m/min | 215 000 t/a, Päällystämättömät puuvapaat (WFU) toimistopaperit, 70 g/m2 (alkuper. 120 000 t/a kirjoitus- ja painopaperit, lomakepaperit, kevyet kartongit) | Rakennettu Kartonkikone KK3:n paikalle) Myyty Intiaan ja purettu vuonna 2011. Massaosastolle rakennettu mikrosellun koe-/tuotantolinja vuonna 2011. |
| Minton kuivauskone | (Minnesota & Ontario)- Vacuum Dryer-lisenssillä valmistanut Kone & Silta Oy | 1935 – 1966 | tasoviira | 4 000 mm | Kuivattu sulfaattiselluloosa | Tilalle rakennettu paperikone PK 6. Siirretty Uimaharjun selluloosatehtaalle, jossa korvattu myöhemmin uudemmalla. Valmistajanlaatta muistoesineenä kuivaussalin seinällä Uimaharjussa. Koneen pituus noin 70 metriä. | ||
| Ylösottokone | Kamyr | 1963 – 198x | Kuivattu sulfaattiselluloossa | Siirretty vanhalta Tainionkosken tehtaalta. Purettu. Halli varastona. |
Ruskean kraftlinerin valmistus lopetettiin vuonna 1984. PK8 lopetettu vuonna 2010. CTMP-laitos on käynnistetty vuonna 1996. PK6 lopetettu joulukuussa 2019.
Tainionkoski (Kaukopää 2)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset:
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuodesta | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kartonkikone KA5 | Valmet/Tampella (Vaahto ja PMT Italia uusineet vuonna 2008, pituusleikkuri ja pakkaamo uusittu 2015 (Valmet/Raumaster)) | 30.3.1965– (uusittu vuosina 2001 ja 2008) | ? | 4 950 mm | NipcoFlex-kenkäpuristin | 600 m/min | 315 000 t/a (alkuper. 120 000 t/a), Nestepakkauskartonki (LPB), erikoislainerit ja -kartongit | OptiReel rullain 1995. Konetta ja pakkaamo uusittu 2015. |
| Paperikone PK7 | Pusey & Jones | (1908) 1965– | ? | 2 600 mm | ? | 600 m/min | 26 000 t/a (alkuper. 6 000 t/a), OTC- (kertahiili) ja ohuet käärepaperit, absorbex-voimapaperi | (Tainionkoski, Laminaattipaperitehdas, Vuokrattuna Kotkamills Oy:lle 2010-2018. Kone on valmistettu osittain Tainionkosken vanhan tehtaan paperikone 3:n osista) |
Entiset:
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Ylösottokone 1 (kuivalinja) | Kamyr | 2.11.1961 klo 7:32 – 199x | Imusylinteri | 4 200 mm | 3 puristinta | 10-50 m/min | L-puhallinkuivain | Poistettu. Sijaitsi KA5-koneen viereisessä hallissa (nyk. pakkaamo). Poistettu 1990-luvulla |
| Ylösottokone 2 (märkälinja) | Kamyr | 18.10.1961 – 199x | Imusylinteri | 4 200 mm | 3 puristinta | 10-50 m/min | Poistettu. Hallissa pakkaamo ja varastotilaa. |
Tainionkosken tutkimuskeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuodesta | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Koepäällystyskone | Enso-Valmet | 1970– | - | 800 mm | - | 1 800 m/min | ? | JetFlow F- päällystin. (Tutkimuskeskus) |
| Koepaperikone | TUME | 1969– | yksikerros tasoviira | 700 mm | ? | 100 m/min | ? | (Tutkimuskeskus) |
Kaukopään päällystystehdas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päällystyskoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muovipäällystyskone Pe1, xx.02.1963–1972, Valmistaja: Bone-Brothers, Leveys: 1 600 mm, Nopeus: 300 m/min, Siirretty Pankakoskelle vuonna 1974
- Mineraalipäällystyskone Me, xx.08.1963–, Valmistaja: Beloit, Leveys: 2 500 mm, maks. nopeus: 600 m/min
- Muovipäällystyskone Pe2, 15.11.1967–, Valmistaja: Er-We-Pa, Leveys: 2 250 mm, maks. nopeus: 470 m/min (kartonki)/470 m/min (paperi), 90 000 t/a (alkuper. 60–70 000 t/a) (Kaukopää, kartonkitehdas)
- Päällystyskone Pe3, Valmistaja: Er-We-Pa, 1971–, Leveys: 2 300 mm, maks. nopeus: 500 m/min, 90 000 t/a (Kaukopää, päällystystehdas) Wärtsilä-pituusleikkuri.
- Päällystyskone Pe4, 1989–2011, (Karhulassa) suljettiin heinäkuussa vuonna 2011.
- Päällystyskone Pe5, 1996–, Leveys: 2 800 mm, maks. nopeus: 600 m/min, 120 000 t/a (Kaukopää, päällystystehdas)
- Päällystyskone Pe6, 2017, 140 000 t/a
Arkkileikkurit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arkkileikkuri 1, 1960, Jagenberg (purettu)
- Arkkileikkuri 2, 1968 (purettu)
- Arkkileikkuri 3, 1971, Masson Scott (purettu)
- Arkkileikkuri 4, 1976, Masson Scott Thrissell (purettu ja myyty Pyrollille 2012 toukokuussa, tilalle Corenso hylsytehdas)
- Arkkileikkuri 5, 1982, Masson Scott Thrissell (purettu 2009)
- Arkkileikkuri 8, siirretty Varkaudesta, tuotannossa Imatralla 1989–1997 (purettu)
Uudelleenrullauskoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- JR1, 1963–2013 Valmet, romutettu 2014 (Entinen PE1 pituusleikkuri)
- JL2, 1995–, Valmet
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muut sellutehtaan prosessilaitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Meesauuni 1 ja 2 purettu 2001
- Meesauuni 3
- Meesauuni 4
- Tainionkosken meesauuni suljettu vuonna 1998. Varastoitu paikoilleen
Höyryvoimalaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaukopää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Soodakattila 1, suljettu 2001
- Kuorikattila 2, 235 MW
- Soodakattila 5, 190 MW
- Soodakattila 6, 400 MW
- Kaasukattila 9, 52 MW
- Kaasukattila 10, 52 MW
- Kaasukattila 11, 52 MW
- Kaasukattila 12, 104 MW
- Turbiini 6, 64 MW
- Turbiini 7, 91,4 MW
Tainionkoski (Kaukopää 2)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tainionkosken höyryvoimala on suljettu vuonna 1998
Merkittäviä vuosilukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1897 Aktiebolaget Tornator
- 1935 Kaukopään sellutehdas, Kapasiteetti 80 000 t/a
- 1950 Ensimmäinen kartonkikone KK1 Kaukopäähän
- 1956 Toinen kartonkikone KK2 Kaukopäähän
- 1955 Kaukopään valkaisulaitos
- 1960 Kaukopäähän uusi kartonkikone KK3
- 1961 Euroopan suurin kartonkikone Kaukopäähän KK4
- 1961 Tainionkosken uusi sellutehdas
- 1962 Vanha Tornator Oy:n aikainen sulfiittisellutehdas pysäytetään Tainionkoskella
- 1963 Kartongin muovi- ja mineraalipäällystys PE1/ME
- 1965 Paperin tekeminen loppuu Tainionkosken vanhalla tehtaalla
- 1965 KK 5 ja PK 7 käynnistyvät
- 1967 PE2 käynnistyy
- 1970 Ensimmäinen paperikone PK6
- 1971 Päällystystehdas, PE3 käynnistyy
- 197x Paperikone PK7 rakennetaan Tainionkosken vanhan tehtaan paperikoneen osista
- 1976 Kaukopään kuitulinja 2
- 1982 Kartonkikone KK3 puretaan ja tilalle rakennetaan paperikone PK8
- 1988 Haihduttamo, 1. vaihe
- 1992 Biologinen jäteveden puhdistuslaitos, Haihduttamo, 2 vaihe
- 1995 Raakaveden puhdistuslaitos
- 1996 CTMP-laitos
- 1996 PE5 käynnistyy
- 1998 Stora Enso Oyj
- 2001 Kuitulinja 3
- 2001 Kuivauskone 1
- 2010 Paperikone PK8 suljetaan
- 2011 Paperikone PK8 myydään Intiaan
- 2011 Mikrosellun koelaitos
- 2017 PE6 käynnistyy
- 2019 Paperikone-6 suljetaan [3]
- 2022 Puunkäsittely keskittyy Kaukopään tehtaalle[4]
Tehdasalueen rautatiet ja kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehdasalueen vaihtotöistä huolehtii Imatran veturipalvelu. Sillä on käytössään useita vetureita:
Lisäksi Imatran veturipalvelu omistaa Kaukaan tehtailta ostetu Move66 13/1973 ja Move 67 01/1975-veturit, jotka ovat käytössä Stora Enson Anjalan paperitehtaalla ja Inkeroisten kartonkitehtaalla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B84DA283F-A0CC-4AAD-A59C-B740C16FD008%7D/83327
- Kaukopään tehtaat 80 vuotta
- Stora Enson Imatran tehtaat (Tainionkoski ja Kaukopää) (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
- E. Vaalama. Enso-Gutzeit Oy Kaukopään tehtaat 1935–1985. Imatra 1985. 223 s.
- Enso-Gutzeit Oy:n Tainionkosken tehtaat 25 vuotta 1986. Huovila V. et al. Oy Ylä-Vuoksi. Imatra.
- Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872–1992 Osa I vuodet 1872–1923. Gummerus. Jyväskylä.
- Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872–1992 Osa II vuodet 1924–1992. Gummerus. Jyväskylä.
- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Imatran tehtaat Stora Enso. Viitattu 4.6.2021.
- ↑ http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article383239.ece?service=mobile[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005985212.html?ref=rss
- ↑ Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn www.storaenso.com. Viitattu 4.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtava teollinen nousu Ylä-Vuoksenlaaksossa. Enso Gutzeit-Tornator rakentaa Vuoksenniskan Kaukopäähän sulfaattitehtaan 120.000 tonnin vuosivalmistusteholla. Jättimäinen tehdasrakennus tarvitsee 10 miljoonaa tiiltä, 100.000 säkkiä sementtiä ja 1500 tonnia rautaa, Helsingin Sanomat, 28.10.1934, nro 291, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ylä-Vuoksenlaakso - Suomen "Ruhr" I. Kaukopää - Karjalan ylpeys, Helsingin Sanomat, 05.10.1935, nro 268, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen Ruhrilta, Suomen Kuvalehti, 30.11.1935, nro 48, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Jättiläistehdas kohosi erämaahan. Kaukopään tehtaan ihmeellinen tarina, Seura, 08.01.1936, nro 2, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kaukopää. Arkkitehti Väinö Vähäkallio, Arkkitehti, 01.08.1936, nro 8, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot