Tšernobyl
Tšernobyl (Чорнобиль, Tšornobyl) Чернобыль |
|
---|---|
Kiovan alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella. |
|
Tšernobyl |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Kiovan alue |
Piiri | Vyšhorodin piiri |
Väkiluku (2015) | 550 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Tšernobyl on yksi Euroopan aavekaupungeista.
|
Tšernobyl (ven. Чернобыль, ukr. Чорнобиль, Tšornobyl) on osittain hylätty kaupunki Pohjois-Ukrainassa Kiovan alueen Vyšhorodin piirissä lähellä Valko-Venäjän rajaa. Kaupunki sijaitsee Dneprin Pripet-sivuhaaran lounaisrannalla, linnuntietä 95 kilometriä Kiovasta pohjoiseen.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšernobyl on mainittu kronikoissa ensimmäisen kerran vuonna 1193 tataarivallan alaisena paikkana.[2][3] Se liitettiin myöhemmin Liettuan suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1566 se siirtyi Puolalle. 1773 sinne muutti karkotettuja asukkaita Starodubista eli nykyisen Brjanskin alueen lounaisosista.[3]
Venäjä–Neuvostoliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolan toisessa jaossa vuonna 1793 paikkakunta liitettiin Venäjän keisarikuntaan. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa julkaistu tietosanakirja mainitsee sen asuttuna paikkana Kiovan kuvernementin Radomysljan kihlakunnassa 140 virstan päässä Radomysljan kaupungista (ven. Радомысля), Užajoen liittymiskohdassa Pripet-jokeen. Asukasluvuksi kerrotaan tuolloin 14 362.[3]
Neuvostoaikana Tšernobyl oli vuodesta 1932 lähtien piirin hallintokeskus ja se sai kaupungin aseman 1941.[2] Vuonna 1970 kaupungista 18 kilometriä pohjoisluoteeseen alettiin rakentaa ydinvoimalaa, joka sai nimensä lähimmän kaupungin Tšernobylin mukaan. Voimalan viereen rakennettiin sen rakentajille ja työntekijöille Prypjatin kaupunki, jonne rakennustyöhön ja voimalan käyttämiseen liittyvä väestönkasvu suuntautui.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin kaupungin mukaan nimetyssä, ydinvoimalakaupunki Prypjatin ydinvoimalassa tapahtui vakava Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986. Onnettomuuden jälkeen tuuli puhalsi pääosin poispäin Tšernobylista ja sateiden alas huuhtomat radioaktiiviset päästöt jäivät enimmäkseen kaupungin pohjoispuolelle. Sen sijaan voimalan läheinen, ydinvoimalan luo rakennettu Prypjatin kaupunki saastui huomattavasti pahemmin kuin kauempana, 15 kilometriä voimalan eteläpuolella sijainnut Tšernobyl. Tšernobyl sisällytettiin kuitenkin säteilysuojelutoimenpiteenä perustetun suojavyöhykkeen sisään ja sen väestö evakuoitiin. Monet kuitenkin palasivat takaisin.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosien 1959, 1970 ja 1979 väestönlaskennoissa Tšernobyl oli listattu Tšernobylin piirin (ven. Чернобыльский район) keskuspaikaksi.[4][5][6] Samaan piiriin sisältyi vuonna 1979 ydinvoimalakaupunki Prypjat, joka oli tuolloin noin 21 700 asukkaan kaupunkityyppinen taajama. Vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen piirin väestö evakuoitiin. Vuoden 1989 väestönlaskennassa Tšernobyl oli siirretty Ivankivin piirin aavekaupungiksi ja Prypjat listataan omana paikallishallinnollisesti erillisenä aavekaupunkina.[7] Vuoden 1989 väestönlaskennan ja vuosien 2010–2012 väestöarvion mukaan kaupungissa ei ollut virallisesti pysyviä asukkaita.[8] Kaupungissa asuu kuitenkin satoja suojavyöhykkeen huoltohenkilöstöön kuuluvia ihmisiä sekä joitain epävirallisia asukkaita.[9][10] Virallisten väestönlaskentojen mukaan väkiluvun kehitys Tšernobylin ja ydinvoimalakaupunki Prypjatin väestön osalla oli seuraava:
Vuosi | 1959[4] | 1970[5] | 1979[6] | 1989[7] | 2012[8] |
---|---|---|---|---|---|
Tšernobylin väkiluku |
8 221 | 10 136 | 12 458 | 0 | (arvio) | 0
Prypjatin väkiluku |
- | - | (kaupunkityyppinen taajama) |
21 7110 | (arvio) | 0
Lehtitietojen ja paikallisten arvioiden mukaan kaupungissa ja sen läheisillä säteilysuojeluvyöhykkeen sisään kuuluvilla alueilla asui rajoituksista huolimatta muutamia kymmeniä tai vajaa 200 henkeä ainakin kausiluonteisesti. Kaupungissa asuvien ihmisten määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2007 jälkeen ja asukkaiden keski-ikä on korkea.
-
Hylätty kaupungin hallintorakennus (2010).
-
Hylätty rakennus vuonna 2008.
-
Kirkko Tšernobylissa.
-
Ruokakauppa aiemman kahvilan tiloissa (2009).
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Tšernobyl sijaitsee yhä säteilysuojelutoimenpiteenä perustetun Tšernobylin suojavyöhykkeen sisällä. Rajoitusten osalta kaupunki (vyöhyke III) poikkeaa kuitenkin sekä vakavimmin saastuneesta ja tiukimmin rajoitetusta 10 kilometrin vyöhykkeestä (vyöhyke I, jolla esimerkiksi ydinvoimalakaupunki Prypjat sijaitsee) että pääosasta 30 kilometrin vyöhykkeenä tunnetusta alueesta (vyöhyke II). Esimerkiksi muusta suojavyöhykkeestä poiketen kaupungin vesijohtovettä saa ainakin rajoitetusti juoda.[11] Tšernobylin asukkaista osa on palannut takaisin ja asuu paikalla ainakin kausiluontoisesti. Kaupungissa toimii muun muassa kauppa, bensiiniasema, baari ja turismi-infokeskus.
Säteilysuojavyöhykkeen sisälle järjestetään turistimatkoja, joiden yhteydessä tutustutaan myös Tšernobyliin. Vuosittain paikalla käy yli 3 000 turistia. Turistimatkoja järjestää ainakin muutama Kiovassa toimiva matkatoimisto. Pääsy Tšernobylin suojavyöhykeelle edellyttää kansainvälisen säteilylainsäädännön ja käytännön mukaisesti täysi-ikäisyyttä. Matkailijalla on oltava pitkät housut ja pitkähihainen paita. Lupaohjeiden mukaisesti niitä alueita, missä matkailijat saavat tutustumiskäyntinsä aikana liikkua, on rajoitettu.[11]
Venäjän joukot valtasivat Tšernobylin Ukrainan ja Venäjän sodassa vuonna 2022. Venäjä kuitenkin vetäytyi alueelta huhtikuun alussa 2022 ja Ukraina otti alueen uudelleen haltuunsa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Макаревич, Е. Л. (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Tšernobyl (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio.. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Tšernobyl (Verkkotietosanakirjan kaupunkiartikkelin verkkoversio) Entsiklopedija Brokgrauza i Efrona, St. Peterburg, 1890—1907.. dic.academic.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan valtion tilastopalvelu): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2012 roku (pdf) (Ukrainan väestö (virallinen arvio). Vuosien 2010, 2011 ja 2012 alun väkiluku Pripjatista teoksen sivulla 67 ja Tšernobylin kaupungista sivulla 68.) govuadocs.com.ua. 2012. Viitattu 7.5.2013. (ukrainaksi)
- ↑ World Population Review worldpopulationreview.com.
- ↑ Chernobyl Gallery chernobylgallery.com.
- ↑ a b c Order MOE of Ukraine on November 2, 2011 No 1157 approving the visiting of the exclusion zone and zone of unconditional (mandatory) resettlement 2.11.2011. dazv.gov.ua. Arkistoitu 25.10.2013. Viitattu 7.5.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšernobyl Wikimedia Commonsissa
- http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/ukraina/tsernobyl-elossa-mutta-pysyvasti-erilainen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Topografinen karttalehti 1:100 000: kaupunki ympäristöineen ja alue kaupungista etelään/itään (Arkistoitu – Internet Archive)