Tšernobylin ydinvoimalaitos
| Tšernobylin ydinvoimalaitos | |
|---|---|
 |
|
| Polttoaine | uraani-235 |
| Rakentaminen aloitettu | toukokuu 1971 |
| Valmistunut | 26. syyskuuta 1977 |
| Lakkautettu | 15. joulukuuta 2000 |
| Sijainti | Prypjat, Vyšhorodin piiri, Ukraina |
Tšernobylin ydinvoimalaitos (ukr. Чорнобильська атомна електростанція, ЧАЕС, Tšornobylska atomna elektrostantsija, TšAES; ven. Черно́быльская атомная электростанция, ЧАЭС, Tšernobylskaja atomnaja elektrostantsija, TšAES), viralliselta nimeltään Vladimir Iljitš Leninin ydinvoimalaitos[1], on Pohjois-Ukrainassa Kiovan alueella sijaitseva käytöstä poistettu ydinvoimalaitos. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1970 ja se oli toiminnassa vuosina 1977–2000. Voimalaitoksen etäisyys Prypjatin kaupungista on kaksi kilometriä, Tšernobylin kaupungista 18 kilometriä, Valko-Venäjän rajasta 16 kilometriä ja Kiovasta 110 kilometriä.
Voimalaitoksen ensimmäisessä reaktorissa tapahtui 9. syyskuuta 1982 onnettomuus, jossa yksi reaktorin polttoainekanavista ylikuumeni ja tuhoutui, henkilöstö altistui säteilylle ja radioaktiivisia aineita levisi ympäristöön joidenkin kilometrien etäisyydelle. Onnettomuudesta kerrottiin julkisesti vasta vuonna 1985. Reaktori korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön.[2][3][4][5][6]
26. huhtikuuta 1986 voimalan neljännessä reaktorissa tapahtui kaikkien aikojen vakavin ydinvoimalaonnettomuus epäonnistuneen kokeen seurauksena.
Hyökättyään Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Venäjä valtasi alueen ja piti sitä hallussaan maaliskuun loppuun. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. huhtikuuta, että säteilytaso on onnettomuusalueella noussut Venäjän hyökkäyksen jälkeen epänormaaliksi.[7]
Reaktorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ydinvoimalaitoksessa on neljä suljettua reaktoria (Tšernobyl 1–4). Tämän lisäksi laitoksessa on kaksi keskeneräistä reaktoria (Tšernobyl 5–6), joiden rakentaminen keskeytettiin vuoden 1986 onnettomuuden vuoksi.
| Laitosyksikkö | Tyyppi | Netto- sähköteho |
Brutto- sähköteho |
Rakentaminen aloitettu | Kytketty verkkoon | Kaupallinen tuotanto | Suljettu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tšernobyl 1[8] | RBMK-1000 | 740 MW | 800 MW | 1.3.1970 | 26.9.1977 | 27.5.1978 | 30.11.1996 |
| Tšernobyl 2[8] | RBMK-1000 | 925 MW | 1 000 MW | 1.2.1973 | 21.12.1978 | 28.5.1979 | 11.10.1991, vaurioitui tulipalossa |
| Tšernobyl 3[8] | RBMK-1000 | 925 MW | 1 000 MW | 1.3.1976 | 3.12.1981 | 8.6.1982 | 15.12.2000 |
| Tšernobyl 4[8] | RBMK-1000 | 925 MW | 1 000 MW | 1.4.1979 | 22.12.1983 | 26.3.1984 | 26.4.1986, tuhoutui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa |
| Tšernobyl 5[9] | RBMK-1000 | 950 MW | 1 000 MW | 1.1.1981 | - | - | 1.1.1988, rakentaminen keskeytettiin |
| Tšernobyl 6[10] | RBMK-1000 | 950 MW | 1 000 MW | 1.1.1983 | - | - | 1.1.1988, rakentaminen keskeytettiin |
Uusi aurinkovoimala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ydinvoimalan alueelle on rakenteilla aurinkovoimalaitos. Ensimmäiset paneelit on kytketty sähköverkkoon vuonna 2018. Alue sopii hyvin aurinkovoiman tuotantoon, koska saastumisen johdosta se on poissa muusta käytöstä hyvin pitkään ja ydinvoimalaitoksen jäljiltä infrastruktuuri sähkön välittämiseen on pitkälti olemassa.[11]
Aurinkovoimalaitoksesta on suunniteltu 1 000 megawatin kokoista. Maan hinta on erittäin halpaa suojavyöhykkeellä.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vladimir Ilyich Lenin Nuclear Power Plant - Chernobyl 35 years later chernobyl.one. Viitattu 10.6.2021. (englanti)
- ↑ Unsealed Soviet archives reveal cover-ups at Chernobyl plant before disaster reuters.com. 2021. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Peltonen, Jyrki: Nykykäsitys Tshernobylin reaktorionnettomuudesta. ATS Ydintekniikka, 1996, 25. vsk, nro 1, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 2.5.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Malko, Mikhail V.: The Chernobyl reactor. Design features and reasons for accident (Sivu 25) Recent Research Activities about the Chernobyl NPP Accident in Belarus, Ukraine and Russia. 2002. Research Reactor Institute, Kyoto University. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Tykhyy, Volodymyr: From Archives of VUChK-GPU-NKVD-KGB Chernobyl Tragedy in Documents and Materials (Summary) (Sivut 255–256) rri.kyoto-u.ac.jp. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Timeline of the disaster The Chernobyl Gallery. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ IAEA:n pääjohtaja: Säteilytaso Tšernobylin ydinvoimalan onnettomuusalueella on epänormaalilla tasolla Yle uutiset 26.4.2022. Viitattu 26.4.2022
- ↑ a b c d Ukraine: Nuclear Power Reactors - Alphabetic (HTML) IAEA. Viitattu 7.3.2009.
- ↑ Nuclear Power Reactor Details - CHERNOBYL-5 (HTML) IAEA. Viitattu 7.3.2009.
- ↑ Nuclear Power Reactor Details - CHERNOBYL-6 (HTML) IAEA. Viitattu 7.3.2009.
- ↑ Uusi voimala Tšernobylissa tuottaa sähköä – suunnittelee satakertaistavansa sähköntuotannon kauppalehti.fi. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ EcoWatch: Chernobyl Could Become World's Largest Solar Farm EcoWatch. 4.8.2016. Viitattu 24.5.2024. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšernobylin ydinvoimalaitos Wikimedia Commonsissa
- Ydinvoimalan sivusto (ukrainaksi, venäjäksi, englanniksi)