Glukoosisiirappi
Glukoosisiirappi on kirkas, väritön, jähmeä ja paksu tärkkelyssiirappi. Se ei ole yhtä makeaa kuin tavalinen siirappi. Glukoosisiirappi sisältää glukoosia, maltoosia ja pitkäketjuisia sokereita.[1]
Glukoosisiirappi valmistetaan esimerkiksi happo- tai entsyymikäsittelyn avulla tai keittämällä tärkkelyksen happamaksi tehtyä vesiseosta ylipaineessa[2]. Glukoosisiirapin raaka-aineena voidaan käyttää maissitärkkelystä, riisiä, vehnää, perunaa tai muuta tärkkelyspitoista raaka-ainetta. Sen makeus tulee glukoosista ja maltoosista[3].
Elintarviketeollisuus käyttää glukoosisiirappia muun muassa lisätäkseen elintarvikkeiden vedensitomiskykyä sekä estääkseen sokerin (sakkaroosin) kiteytymistä.[4][5][vanhentunut linkki]
Jäätelöön ja sorbettiin saadaan glukoosisiirapilla samettinen suutuntuma ja pehmeä, suussa sulava rakenne. Glukoosisiirappi soveltuu myös juomiin, leivontaan ja ruoanlaittoon, kuten kastikkeisiin ja marinadeihin sekä kotitekoisisten makeisten valmistukseen.[6]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maissisiirapin on havaittu lisäävän verenpainetaudin riskiä.[7]
Tutkimuksissa on havaittu, että paikoissa, joissa nautitaan eniten maissisiirappia sisältäviä virvoitusjuomia, leivonnaisia, makeisia, sokeroituja maitotuotteita ja muroja, esiintyy tavallista enemmän ylipainoa ja aineenvaihduntasairauksia.[8]
Glukoosisiirapilla makeutetut elintarvikkeet aiheuttavat enemmän verensokerin heilahteluita kuin tavallisella sakkaroosilla makeutetut[9].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siirapit | sokerioppi www.sokerioppi.fi. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17250/Kustila_Teemu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Syrup Conversion - Corn Refiners Association web.archive.org. 16.4.2016. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ http://www.pakkotoisto.com/ravinto/111149-glukoosi-fruktoosisiirappi-maissisiirappi-tarkkelyssiirappi-inverttisokeri-jne/[vanhentunut linkki]
- ↑ Siirapit | sokerioppi www.sokerioppi.fi. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ Ronaldo P. Ferraris, Jun-yong Choe, Chirag R. Patel: Intestinal Absorption of Fructose. Annual review of nutrition, 21.8.2018, 38. vsk, s. 41–67. PubMed:29751733 doi:10.1146/annurev-nutr-082117-051707 ISSN 0199-9885 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nasim Khorshidian, Mahdi Shadnoush, Maryam Zabihzadeh Khajavi, Sara Sohrabvandi, Mojtaba Yousefi, Amir M. Mortazavian: Fructose and high fructose corn syrup: are they a two-edged sword? International Journal of Food Sciences and Nutrition, 2021-08, 72. vsk, nro 5, s. 592–614. PubMed:33499690 doi:10.1080/09637486.2020.1862068 ISSN 1465-3478 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/