Suvereniteettisaaret
Suvereniteettisaaret ovat Tornion- tai Muonionjoessa ja Könkämäenossa sijaitsevia saaria, jotka ovat eri puolella Suomen ja Ruotsin välistä valtakunnanrajaa kuin niiden maanomistajat.[1] Sekä Suomella että Ruotsilla on suvereniteettisaaria. Tornionjoen vesistössä valtakunnanraja kulkee joen syväväylää.[2] Valtiosopimuksen mukaan ”Ruotsissa sijaitsevia suvereniteettisaaria hallitaan omistusoikeudella Suomen oikeuden mukaisesti ja Suomessa sijaitsevia suvereniteettisaaria Ruotsin oikeuden mukaisesti.” [3]
Suvereniteettisaarten synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaret saivat nykyisen asemansa Suomen sodan jälkimainingeissa, kun Venäjä ja Ruotsi tekivän rauhansopimuksen vuonna 1809 (Haminan rauha) ja maiden välinen raja sovittiin Tornion- ja Muonionjokiin. Saarten omistus- ja nautintaolosuhteet olivat sekavat ja vaikeat selvittää. Sen vuoksi Ruotsi ja Venäjä suostuivat säilyttämään saariniittyjen ikivanhat nautintaoikeudet. Ruotsalaisilla oli 1800-luvulla silloisen Venäjän puolella yhteensä 15 suvereniteettisaarta Tornionjoessa ja suomalaisilla puolestaan oli Ruotsin puolella 36 suvereniteettisaarta Muonionjoessa. Isojaossa saaria ei otettu huomioon Venäjän keisarin vuonna 1835 antaman päätöksen perusteella.[4]
Järjestelmän purkamisen vaikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvereniteettisaarijärjestelmää on yritetty purkaa monta kertaa. Ensimmäisen kerran sitä ehdotettiin Suomen puolelta vuonna 1926. Toisen kerran sitä yritettiin 1957, ja kolmannella kerralla vuonna 1975 aloite järjestelmän lakkauttamiseksi tuli Ruotsin puolelta. Lakkauttamisen vaikeudesta kertoo se, että suvereniteettisaarten maanomistus on jakaantunut yhä pienempiin osiin: vuonna 1810 saarten omistus oli jakaantunut 48 talon kesken, vuonna 1927 osakkaiden määrä oli kasvanut 221:een ja vuonna 1975 osakkaita oli jo 430. Saarten haltijat ilmoittivat vuonna 1976 vastustavansa lakkauttamista, ja tämän jälkeen aloitteita suvereniteettisaarijärjestelmän lakkauttamiseksi ei ole toistaiseksi (vuoteen 2010 mennessä) enää esitetty.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lippukuntaleiri ulkomailla (Web.Archive.org)
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuonna 2006 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten hyväksymisestä. finlex.fi 26.10.2007
- ↑ Finlex 96/1986 §3
- ↑ LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7, osio 4.3 s.20
- ↑ LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7, osio 4.3 s.21
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7 | 2008: (Arkistoitu – Internet Archive) Kainuunkylän saarten puustoisten perinnebiotooppien hoitosuunnitelma #4 Historiaa pdf
- Tornion-ja Muonionjokien sekä Könkämäenon suvereniteettisaaret. Nordisk Råd, 1975. ISBN 9788750319481 Googlebooks.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asetus Ruotsin kanssa tehdyn suvereniteettisaaria koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta. Finlex. 1.1.1987
- Överenskommelse med Finland om suveränitetsholmar. Stockholm den 19 juni 1986 (ruotsiksi)(suomeksi)
- Laki suvereniteettisaariin ja valtakunnanrajan tarkistamiseen liittyvistä kiinteistöjaotuksellisista toimenpiteistä. Finlex. 20.11.1987
- Lampaan syövät Tanskinsaaren uuteen uskoon Yle.fi 9.9.2010
- Kainuunkylä ja suvereniteettisaaret, Ylitornio
- Suvereniteettisaaria Torniojoessa Kanuunkylän kohdalla. Kansalaisen karttapaikka