Mullutu-Suurlaht
| Mullutu-Suurlaht | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Saarenmaa |
| Kunnat | Saarenmaan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Nasva jõgi |
| Järvinumero | VEE2088600 VEE2088610, VEE2088600 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 35,7 km |
| Pinta-ala | 9,60 km2 |
| Keskisyvyys | 1 m |
| Suurin syvyys | 2,1 m |
| Saaria | yli 7 |
 Mullutu-Suurlaht |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mullutu-Suurlaht [1] on Virossa Saarenmaalla sijaitseva luonnollinen järvi, joka muodostuu kahdesta järvialtaasta Mullutu laht ja Suurlaht. Järveltä on Kuresaareen pari kilometriä matkaa.[1][2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vesialueen pinta-ala on 960 hehtaaria (ha) ja siinä on yli 7 saarta, joiden yhteinen pinta-ala lisää järven alaa vielä 7,4 ha. Järven laskujoki on vain 3 kilometriä pitkä Nasva jõgi, joka laskee Itämereen Kuresaaren länsipuolella. Järven vedenpinnankorkeus vastaa meren vedenpinnan korkeutta. Korkeanveden aikana vesi virtaa Nasvaa pitkin järveen ja matalanveden aikana takaisin mereen. Tämän vuoksi järven vesi on suolaista. Järvessä on kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa järviallasta.[1][4]
Itäpuolinen järviallas on Suurlaht (myös Kellamäe laht), jonka vesialueen pinta-ala on 538 ha ja johon tulee lisätä saarten osuus 5 ha. Suurin saarista on Rahinu saar, jonka pinta-ala on noin 3 ha. Järveen laskee Unimäe jõgi ja muita järveen johdettuja ojia. Vettä tulee myös pohjassa olevista lähteistä. Järvialtaan keskisyvyys on 1,2 metriä ja suurin syvyys 2,1 metriä. Järven rantaviivan pituus on 16,2 kilometriä. Yhteistä kaikille rannoille on mataluus ja kivisyys, mutta paikoin ne ovat myös savisia ja mutaisia.[3][4]
Länsipuolella sijaitsee Mullutu laht (myös Suur Mullutu laht). Sen pinta-ala on 413 ha, johon lisätään vielä 6 saaren yhteispinta-ala 2,4 ha. Suurin saari on Rombirahu, jonka pinta-ala on hehtaarin suuruinen. Järveen laskevat Kaarmise- ja Kärla jõgi ja järven eteläpäästä alkaa laskujoki Nasva jõgi. Altaan keskisyvyys on 0,9 metriä ja suurin syvyys 1,7 metriä. Sen rantaviivan pituus on 19,5 kilometriä ja rannat ovat samanlaisia kuin Suurlahdessakin.[2][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Viron järviluokituksen mukaan ”rantajärvi” (vir. rannajärv), joka on siis kuroutunut erilleen merestä geologisesti ajatellen varsin hiljattain. Tällaiset järvet muodostavat muutaman sadan vuoden ajan murtovesialtaan, jossa menestyvät sekä makean- että suolaisen veden lajisto. Yleisesti näitä järviä voidaan kutsua halotrofisiksi järviksi.[1][2][3]
Järvi on lievästi rehevöitynyt tai rehevöitynyt ja matalana järvenä valoa riittää hyvin järven pohjalle asti. Järven happitilanne on hyvä paitsi talvella jään alla, jolloin happitilanne heikkenee. Yhtyeys merenlahteen on avoin kaloille, mikä näkyy järven kalastosta. Yleisesti tavattavia kalalajeja ovat salakka, made, ruutana, seipi, ankerias, törö, säyne, ahven, hauki, kiiski, särki, sorva ja suutari.[4]
Järvelle tehtiin vasta 2007 ensimmäinen eliöstön tilaa kartoittava tutkimus osana laajempaa 20 Viron rannikkojärven kartoitusta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.2.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Mullutu laht (vee2088610) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.2.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Suurlaht (vee2088600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.2.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Mäemets, Aare: Mullutu Suurlaht, 1977
- ↑ Timma, Tarmo & Kumaria, Margit & Kübara, Kaidi & Soharb, Kadri & Traunspurger, Walter: Meiobenthos of some Estonian coastal lakes (PDF) Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol.. 2007. Tartto, Viro. Viitattu 28.3.2017. (englanniksi)