Jom kippur

Juutalaiset rukoilevat jom kippurina. Maurycy Gottliebin maalaus.

Jom kippur (hepr. ‏יום כיפור‎, jom kipur, sovituspäivä, yleisemmin hepr. ‏יום הכיפורים‎, jom ha-kipurim) on juutalainen juhlapäivä. Sitä vietetään tišri-kuun kymmenentenä päivänä, länsimaisen ajanlaskun mukaan syys- tai lokakuussa.

Jom kippur päättää juutalaisten uudestavuodesta roš hašanasta alkaneen kymmenen katumuspäivän jakson. Sitä pidetään vuoden päivistä pyhimpänä ja vietetään paastoten sekä rukoillen. Vanhuksia, sairaita sekä raskaana olevia naisia lukuun ottamatta bar-ja bat-mitzvaiän saavuttaneet juutalaiset noudattavat täydellistä paastoa ilman ruokaa ja juomaa jom kippurin aattoillasta seuraavaan auringonlaskuun saakka.

Jom kippurin vietto on säädetty Toorassa, kolmannessa Mooseksen kirjassa (3. Moos 23:27-31). Juhla kestää kaikkialla yhden päivän toisin kuin monet muut juutalaiset juhlat, joita vietetään Israelin ulkopuolella kaksi päivää.

Rituaali

Mišnan mukaan syöminen, juominen, peseytyminen, kosmeettisten aineiden ja nahkaisten kenkien käyttö sekä aviollisten suhteiden harjoittaminen ovat jom kippurina kiellettyjä. Jotkut juutalaiset pukeutuvat valkoisiin vaatteisiin, jotka kuvaavat puhtautta synneistä. Israelissa kaikki kaupat ovat kiinni, julkinen liikenne lakkaa, lentokentät ovat suljettuja eikä televisiolähetyksiä ole.

Juutalaisen tavan mukaan päivä alkaa ja päättyy auringon laskiessa. Iltapäivällä ennen jom kippurin ja paaston alkamista syödään se'udat mafseket-ateria (verbistä 'lehafsik'=päättää, lopettaa) jonka jälkeen ei enää syödä mitään. Itse jom kippur vietetään usein paljolti synagogassa rukoillen. Jom kippuria viettävät usein myös ei-uskovat juutalaiset, jotka eivät muuten noudata perinteitä.

Jom kippuria kutsutaan myös nimellä shabat shabaton (sapattien sapatti), koska sen pyhyys ohittaa jopa sapatin. Tavallisena sapattina paastoaminen ei ole sallittu päivän pyhyyden takia ja jopa šiva-suruviikkoa viettävä juutalainen keskeyttää rituaalinsa osallistuakseen sapatin juhlallisuuksiin. Ainoan poikkeuksen muodostaa sapatiksi osuva jom kippur, jonka pyhyyden takia paasto pidetään.

Rukoileminen aloitetaan kol nidre (kaikki lupauksemme) -rukouksella ennen auringonlaskua ja jatketaan arvit-iltarukouksella. Rukoilua ja Tooran lukemista jatketaan aamulla (šaharit- ja musaf-rukoukset) ja pitkin päivää (minha-rukous). Jom kippurina luetaan usein Joonan kirjaa. Päivä päättyy ne'ila -rukoukseen ja šofarin puhaltamiseen, joka ilmoittaa paaston päättyneen.

Katso myös

• Jom kippur -sota

Lähteet

• Kozodoy, Ruth: Juutalaiset juhlapäivät. ((The book of Jewish holidays, 1997.) Toimittanut ja suomentanut Janina Hasenson) Helsinki: Opetushallitus, 1997. ISBN 951-719-922-8

Aiheesta muualla

• Jom kippur (englanniksi)

Juutalaiset juhlapäivät

Sapatti | Roš hašana | Jom kippur | Sukkot | Simhat Tora | Hanukka | Tu bišvat | Purim | Pesah | Šavuot | Lag ba’omer | Tiša be'av

Israelin kansalliset juhlapäivät

Jom hašoa | Jom hazikaron | Jom ha'atsma'ut | Jom Jerušalajim