Suomalainen romanipuku
Suomalainen romanipuku on Suomen romanien käyttämä kansanpuku[1]. Kulloinenkin mustalaismuoti on ollut aina kiinteästi yhteydessä romanikulttuuriin. Moni romani kokee vaatetuksen tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään, romaniuttaan ja romanikulttuuria. Romanivaatteiden käyttöä pidetään tärkeänä ja piireistä riippuen sen hylkääminen on henkilön läheisille jopa häpeällistä.[2]
Romanien vaatetuksen tulee olla peittävää eikä liian tiiviisti istuvaa. Vaatetus noudattaa romanikulttuurin selkeää sukupuolijakoa asemassa ja tehtävissä: housuja käyttävät vain miehet. Vastakkaisen sukupuolen vaatteiden koskettamista pidetään sopimattomana. Vaatetusta koskee myös joukko muita siveyssääntöjä, esimerkiksi housuja kutsutaan vaatteeksi ja paitoja hihoiksi.lähde?
Suomen romanit on maailmassa ainoa romaniväestö, jolla on näin selkeästi omankaltaisensa pukeutumistapa.[2] Myös ainakin Ruotsissa asuu suomalaistaustaisia romaneita, jotka pukeutuvat suomalaistyyliseen näyttävään romanipukuun.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1800-luvulla naisten romanipuku muistutti vielä muiden naisten pukeutumista siltä osin, että tuohon aikaan kaikilla naisilla tapana oli pukeutua röijyyn ja pitkään hameeseen. Romanit pukeutuivat silti tuolloinkin valtaväestöä näyttävämmin ja kirkkaampiin väreihin. Kun röijyt ja esiliinat kuitenkin poistuivat yleisesti muodista ja hameiden helmat alkoivat lyhentyä, romanimuoti ei seurannut perässä.[4]
1910-luvulla romaninaiset alkoivat koristella hameitaan kapeilla samettikaistaleilla, jotka levenivät vuosikymmenten saatossa elintason noustessa. 1920–1930-luvuilla romanit alkoivat myös käyttää parempia kankaita vaatteissaan. Samaan aikaan naiset alkoivat tehdä leveämpiä samettikaistaleita helmaan niin, että sametti ulottui jo polveen asti.[4] 1990-luvulla samettia oli niin paljon, että tavanomaista hamekangasta oli vyötäröllä enää noin 20 cm levyinen pala. 2000-lukuun mennessä vyötärökaistale kaventui noin 10 cm levyiseksi.[3] Sametin lisäksi myös hameen kangasmäärä ja pitsien ja röyhelöiden määrä on lisääntynyt elintason nousun myötä. 1990-luvulla etenkin nuoret romaninaiset ottivat käyttöön lanteilla pidettävän pönkän, joka osaltaan kannattelee hametta.[4]
Naisten runsaat kultakorut ovat perinteisesti olleet omaisuutta sellaisessa muodossa, jota on kuljettaessa ollut helppoa sekä pitää mukana että myös tarvittaessa muuttaa rahaksi.[5] Ainakin 1800-luvulla myös romanimiehillä oli yleisenä tapana pitää toisessa korvassaan kultaista korvarengasta tai korvanastaa tai vaihtoehtoisesti renkaita molemmissa korvissa.[6]
Romanimiesten vaatetukseen kuuluivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella yleisesti (turkis)hattu, pukutakki, tummat suorat housut, turkki ja nahkasaappaat. 1930-luvulta alkaen romanimiesten pukeutumistyyli muuttui merkittävästi, kun autoilijoille tyypillinen vaatetus tuli heidän keskuudessaan muotiin. Autoilijan pukuun kuuluivat koppalakki, kangas- tai nahkatakki, saapas- eli pussihousut ja nahkasaappaat.[7] Ainakin 1960-luvun alussa nuoremmat romanimiehet suosivat vanhanmallisten saappaiden sijaan jatsareita eli haitarivarsimallisia pitkiä saappaita. Samoihin aikoihin myös ajurinpuku oli suosittu tyyli nimenomaan kaupunkilaisten romanimiesten keskuudessa.[8]
Miehen puku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myöhemmin pussihousut vaihdettiin taas suoriin housuihin ja koppalakit jäivät. Saappaiden sijasta miehet alkoivat käyttää kävelykenkiä.lähde? Myös villapuserot ovat yleinen osa miesten romanipukua, ja niitä voidaan käyttää kesäisinkin.[8]
2000-luvulla lierihatut ja koppalakit ovat kuitenkin taas yleistyneet. Lisäksi käytetään erilaisia lipallisia lakkeja. Pussihousuja ja saappaita käyttävät jotkut vanhat miehet, juhlissa myös muunikäiset.lähde?
1800-luvulla myös romanimiehillä oli joitain koruja. Sittemmin miehet ovat lähes kokonaan luopuneet korvakorujen käytöstä. Perinteiseen romanimiesten tyyliin kuuluvat sormukset ovat edelleenkin suosittuja.[6]
Naisen puku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romanityttö alkaa käyttää perinneasua yleensä noin 14–24-vuotiaana.[4] Sitä nuoremmat tytöt pukeutuvat lapsina valtaväestön tavoin ja varttuessaan siirtyvät käyttämään pitkiä kapeita mustia hameita.
Naisen asun tulee olla siisti, ehjä ja vartalon muodot peittävä.[4] Yleisesti naisen tulee olla huoliteltu ja hiusten tulee olla siistillä kampauksellalähde?.
Hame
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteiseen romaniasuun kuuluu yhtenä ja näkyvänä osana musta, samettinen, laajahelmainen hame. Romanihameen pääkriteerit ovat siisteys, ehjyys ja peittävyys. Hameen tulee olla ryhdikäs ja nilkkapituinen[4]. Hameen päällimmäinen kerros on aina pikimustaa, sileäpintaista kultareunasamettia. Sametin alla on yleensä kaksi vuorta[3], jotka voivat olla ohuita tai paksuja riippuen siitä, onko hame tarkoitettu talvi- vai kesäkäyttöön. Lanteilla pidettävä pönkkä pitää hametta koholla[4].
Suomalainen romanihame valmistetaan ompelemalla suorakulmion muotoisia samettikaistaleita yhteen. Vyötärön ympäri tuleva vyötärökaistale on satiinia.[3] Vyötärökaistale saattaa olla koristeellista brokadikangastakin, mutta se jää melkein täysin röijyn helman alle piiloon.[4] Vyötärökaistaleen ja sametin väliin ommellaan kristallinauha eli hameennauha, joka voi olla romanihameen kallein osa. Hameen helma laskostetaan tasavälein laatoiksi kutsutuiksi poimuiksi, joiden leveys on 10–13 cm. Hameen etuosassa on noin 20 cm leveä laskostamaton osuus.lähde?
2020-luvun romanihameeseen käytetään jo 9 metriä samettia, jonka alle tulee vuori- ja välikankaita. Tällainen hame painaa 7–10 kiloa.[1] Menneinä vuosina hame on voinut painaa jopa 12 kiloa.lähde?
Suomi on ainoa maa, jossa romaninaiset käyttävät samettihametta. Romaninaisen hame on usein äidin tai siskon valmistama,[1] mutta sen voi teettää myös mittatilaustyönä romanivaatteisiin erikoistuneella ompelijalla. Heitä on Suomessa muutamia. Kokonaisuudessaan hame maksaa halvimmillaan satoja euroja[3].
Pusero
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaninaisen päällyspuseroa kutsutaan röijyksi.[2] Röijyn tulee olla istuva, mutta tarpeeksi peittävä.[4] Selkäpuoli sekä kaarroke eli röijyn yläosa kainaloista hartioihin ovat kuitenkin tyköistuvat. Hihat ovat malliltaan puhvihihat[3]. Röijyn alla voidaan käyttää myös aluspuseroa eli alusröijyä, joka on tavallisesti päällysröijyä yksinkertaisempi. Aluspaitana saattaa olla esimerkiksi tavallinen pusero.[9]
Pitsiä käytetään sekä koristeellisuuden että peittävyyden vuoksi, ja yhdessä asussa sitä voi olla kymmenenkin metriä. Ennen vanhaan romanit kutoivat pitsin itse, mutta 1960-luvulta alkaen he ovat alkaneet ostaa sen kaupasta.[3] Pitsi on useimmiten väriltään valkoista, mutta myös mustaa käytetään. Uutena muotivärinä pitseihin on tullut kulta ja hopeamilloin?.lähde? Puseron koristelussa käytetään myös paljetteja ja koristekiviä[1].
Röijyihin käytetään monia erilaisia kankaita, joiden värit ja koristelu vaihtelevat laajalti ja myös muuttuvat vuosien saatossa muodin mukaan. 1960-luvulla muodissa olivat suurikuvioiset röijyt, kun taas 1980-luvulla suosittuja olivat pastellivärit ja paljettikankaat[4].[3] 1990-luvun muotivärejä olivat sininen, valkoinen, kulta ja hopea[4]. 2000-luvulla muotiin tulivat tummat värit, kuten vihreä ja ruskea. Aiemmin tummia sävyjä pidettiin ennemminkin hautajaisväreinä.[3]
Usein röijykankaita tuodaan ulkomailta sekä laajemman valikoiman että matalampien hintojen vuoksi. Suomessa ostettu röijykangas voi maksaa jopa yli sata euroa metriltä.lähde?
Juhlapuku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaninaiset käyttävät juhlapukuna pariksi kutsuttua, samasta kankaasta valmistettua röijyn ja esiliinan yhdistelmää. Röijykankaista esiliinaa käytetään ainakin 2000-luvulla nimenomaan juhlissa, ja arkiaskareita tehdessään naiset saattavat käyttää tavallista talousesiliinaa.[4] Varakkaammilla on myös erillinen juhlahame, joka on arkihametta huomattavasti koristeellisempi ja arvokkaampi. Juhlatilaisuuksissa nainen käyttää myös paljon koruja: yleisimmin asuun kuuluvat korvarenkaat, kaulaketju, rannerengas, sormus ja rintaneula.lähde?
Asusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaninaisen asuun kuuluvat usein kultaiset korvakorut.[1] Korujen suhteen romaneilla on omia perinteisiä mallejaan, jotka he valmistuttavat kultasepällä.[4]
Kenkinä romaninaiset pitävät tavallisesti mustia korollisia avokkaita.[4]
Alkujaan romaninaisen asuun kuului myös hartiahuivi ja päähuivi.[4] Hartiahuivit olivat suurikokoisia ja koristeellisia. Talvisin käytössä oli paksu šaali, jossa nainen saattoi myös kantaa pientä lasta.[9] Sittemmin naiset ovat lakanneet käyttämästä huiveja.[4] Asuun on perinteisesti kuulunut myös esiliina. 1990-luvulla esiliina meni hetkellisesti lähes kokonaan muodista, kunnes se tuli taas muotiin 2000-luvulla.[3]
-
Perinteisen malliset romaninaisen korvakorut, joissa on korvan päälle tueksi asetettavat ketjut. -
Toisenlaiset romaninaisen korvakorut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vehmas, Raino: Suomen romaaniväestön ryhmäluonne ja akkulturoituminen. Turun Yliopisto, 1961.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Romaninaisen vaatteissa painavat sametti ja ennakkoluulot Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2021.
- ↑ a b c Vaate on aate romanit.fi. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j Pallaste, Tuija: Samettinen nainen; Vanhaan malliin, ilman kaavoja. Helsingin Sanomat, 1.10.2004, s. D 1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Madetoja, Pirkko: Romaninaisen puku 2007. Kansallismuseo. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa - PDF docplayer.fi. Viitattu 22.6.2019.
- ↑ a b Tie romanien elämään Suomen käsityön museo. Arkistoitu 11.5.2019. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ Panu Pulma (toim.): Suomen romanien historia, s. 426–429. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-364-7.
- ↑ a b Vehmas 1961, s. 84.
- ↑ a b Vehmas 1961, s. 85.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.craftmuseum.fi/romanit/romanipuku/historiaa.htm (Arkistoitu – Internet Archive)