Maakunnan liitto
Maakunnan liitto (toisinaan myös maakuntaliitto, ruots. landskapsförbund) on Suomessa jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehitysviranomaisena ja vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä sekä alueensa maakuntakaavoituksesta. Jokaisen Suomen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen.[1]
Nykyiset maakuntien liitot muodostettiin 1990-luvulla yhdistämällä maakunnittain aiemmat seutukaavaliitot ja siihenastiset maakuntaliitot, jotka poikkesivat tehtäviltään ja asemaltaan muodostetuista uusista liitoista. Tämän eron selventämiseksi muodostettuja uusia liittoja tarkoittamaan otettiin käyttöön nimitys maakunnan liitto (monikossa maakuntien liitot). Eräät maakuntien liitot (vuonna 2010 Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot) ovat sittemmin uudelleen ottaneet nimessään käyttöön sanan maakuntaliitto.
Ahvenanmaan maakunnassa ja Kainuun maakuntakokeilussa sekä maakunnan liiton tehtävät että hallinto eroavat alla esitettävästä.
Maakunnan liiton tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käytännössä maakuntien liitot toimivat monin tavoin maakuntansa edunvalvojina ja kehittämistyön koordinoijina.
Maakuntien liitoilla on lailla säädettyjä ja vapaaehtoisia tehtäviä.
Lailla säädettyjä tehtäviä ovat muun muassa
- laatia maakuntakaavat ja merialuesuunnitelmat
- laatia maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma
- toimia aluekehityslain mukaisena aluekehitysviranomaisena
Vapaaehtoisia tehtäviä ovat maakuntien liittojen em. toimintojen lisäksi itselleen ottamat taikka kuntien tai muiden viranomaisten antamat tehtävät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maakunnalliset hankkeet työllisyyden, elinkeinojen tai tulomuuton kehittämiseksi. Päijät-Hämeessä ja Lapissa pelastuslaitokset toimivat maakunnan liiton alaisuudessa, kun muualla maassa niitä ylläpitää pääasiassa alueensa suurin kunta.
Maakunnan liiton hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakuntien liitot ovat muodoltaan kuntayhtymiä. Kuntayhtymien hallinnosta säädetään kuntalaissa.
Maakunnan liiton ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto. Muodollisesti kunnat nimeävät edustajansa edustajainkokoukseen, joka yhdessä kokouksessa valitsee kuntien ehdottamat maakuntavaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunkin kunnan valtuutettujen määrä on kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti asukaslukua vastaava. Maakuntavaltuutetun on oltava oman kuntansa kunnanvaltuutettu. Maakuntavaltuuston jäsenten poliittisen jakauman on vastattava poliittisten ryhmien (puolueet ja maakunnallisesti järjestäytyneet sitoutumattomat ryhmät) äänijakaumaa suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Jos siis ryhmä on saanut 10 % äänistä, se saa 10 % maakuntavaltuuston paikoista, esimerkiksi 5 paikkaa 51:stä. Itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa muiden maakuntien maakuntavaltuustoa vastaa niitä vahvemassa asemassa oleva Ahvenanmaan maakuntapäivät.
Käytännön toiminnasta vastaa maakuntahallitus. Maakuntavaltuusto valitsee järjestäytymiskokouksessaan maakuntahallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Myös maakuntahallituksen poliittisen jakauman on noudatettava kunnallisvaalien tulosta. Jos siis ryhmä on saanut 20 % äänistä, se saa noin viidesosan maakuntahallituksen paikoista, esimerkiksi 2 paikkaa 11:stä. Itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan hallituksella on muiden maakuntien hallituksia suurempi rooli, ja sen jäseniä kutsutaan ministereiksi.
Maakunnan liiton johtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan toimikausi on yleensä määräaikainen. Maakunnan liiton muista työntekijöistä, heidän toimivallastaan ja työtehtävistään määrätään maakunnan liiton sisäisin johtosäännöillä ja muilla päätöksillä. Ahvenanmaalla maakuntahallitusta johtaa Ahvenanmaan maaneuvos.
Keskustelua maakuntien liittojen tehtävistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakuntien liitot ovat maakunnassansa jäsenkuntien hallitsemia organisaatioita. Kun ne käytännössä toimivat samalla alueella kuin esimerkiksi TE-keskukset (valtion hallinnon organisaatioina), käydään monessa maakunnassa keskustelua ainakin maakunnan liiton, TE-keskusten ja lääninhallitusten välisestä työnjaosta. Työnjaot ovatkin eri maakunnissa muotoutuneet kehittämistehtävien osalta hiukan erilaisiksi.
Toisena työnjakokysymyksenä on joissakin maakunnissa maakunnan liiton ja suurimman kaupungin välinen työnjako muun muassa eräänlaisessa "henkisessä johtajuudessa" maakunnan kehittämisessä. Myös maakunnan liiton ja suurimpien kaupunkien tehtävänjaossa (vapaaehtoisia tehtäviä koskien) on eri maakunnissa erilaisia käytäntöjä.
Kolmantena kysymyksenä on esimerkiksi vuosien 2005–2006 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa noussut esiin, voisiko maakuntien liitoista kehittää maakuntiensa yleisiä kuntayhtymiä, jotka hoitaisivat myös kuntayhtymämuotoisten koulutuskuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien tehtävät.
Keskustelua maakuntien liittojen hallinnosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakuntien liittojen hallintoa kutsutaan joskus välilliseksi demokratiaksi. Maakunnan asukkaat eivät valitse maakuntavaltuuston jäseniä vaaleilla, vaan kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuutetut. Kun käytännössä maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoonpanon sovittaminen sekä poliittisten ryhmien kannatuksen, kuntien paikkamäärien että sukupuoli- ja maantieteellisen jakauman mukaan on vaikeaa yhdessä edustajainkokouksessa, käydään kunnallisvaalien ja järjestäytymiskokouksen välillä poliittisten ryhmien välillä neuvottelut paikkojen jaosta. Käytännössä siis maakuntavaltuuston ja -hallituksen paikkoja eivät ratkaise äänestäjät, vaan puolueiden piirijohtajat.lähde? Kärjekkäästi on huomautettu, että kuntayhtymän hallituksen jäsenen on nautittava piiritoimistonsa luottamusta, eikä valtuuston tai äänestäjien luottamusta.
Maakuntien liittojen hallintoon on esitetty muutosta siten, että maakuntavaltuusto valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä järjestettävällä suoralla maakunnallisella vaalilla – siirtymistä välittömään demokratiaan. Maakuntavaltuuston vaalissa siis maakunnan asukkaat äänestäisivät missä tahansa jäsenkunnassa vaalikelpoista ehdokasta. Paikat jaettaisiin suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Vaalitapaan on esitetty myös säännöstä, jolla varmistettaisiin, että kukin kunta saa ainakin yhden edustajan maakuntavaltuustoon. Kainuun maakuntakokeilussa tällainen vaali suoritettiin kunnallisvaalien 2004 yhteydessä.
Luettelo maakuntien liitoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen maakuntien liitot ovat:[2]
- Etelä-Karjalan liitto
- Etelä-Pohjanmaan liitto
- Etelä-Savon maakuntaliitto
- Hämeen liitto
- Kainuun liitto
- Keski-Pohjanmaan liitto
- Keski-Suomen liitto
- Kymenlaakson liitto
- Lapin liitto
- Pirkanmaan liitto
- Pohjanmaan liitto
- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- Pohjois-Pohjanmaan liitto
- Pohjois-Savon liitto
- Päijät-Hämeen liitto
- Satakuntaliitto
- Uudenmaan liitto
- Varsinais-Suomen liitto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alueiden kehittämislaki (4 § "Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä.") finlex.fi. Finlex.. Viitattu 14.11.2007.
- ↑ Maakuntien liitot Kunnat.net: Kuntaliitto. Viitattu 12.2.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maakuntien liitot Suomen kuntaliitto. Viitattu 19.3.2013.
| Maalaiskunnat | pitäjänkokous, kuntakokous (1865–1898) ja kunnanvaltuusmiehet (–1898), kunnanvaltuustot (1917–) |
|---|---|
| Kaupungit | kaupunginraadit, kaupunginvaltuustot (1917–) |
| Maakuntahallinto | maakuntaliitot (1920–50-luvuilta 1990-luvuille), seutukaavaliitot (1960-luvulta 1990-luvulle), maakuntien liitot (1990-luvulta) |