Lähijuna
Lähijuna on Suomessa käytetty nimitys paikallisjunasta, joka liikennöi pääasiassa suurten kaupunkiseutujen sisällä tai välillä. Lähijunaliikennettä harjoittaa VR. Lähijunaliikennettä ajetaan pääosin Sm2-, Sm4- ja Sm5-sähkömoottorijunilla, mutta myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koostuvia junia ajetaan.
Liikennöinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähijunaliikennettä liikennöidään Suomessa neljällä alueella:
- Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
- Helsinki–Pasila–Leppävaara–Karjaa–Hanko
- Helsinki–Pasila–Huopalahti–Leppävaara–Kirkkonummi–Siuntio
- Helsinki–Pasila–(Myyrmäki)-Lentoasema
- Helsinki-Pasila–(Tikkurila)–Lentoasema
- Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Riihimäki
- Helsinki–Pasila–Tikkurila–Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere
- Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti
- Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti–Kouvola (edellisen jatkeena)
- Tampereen seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
- Nokia–Tesoma–Tampere–Lempäälä–Toijala
- Tampere–Lempäälä–Toijala–Hämeenlinna–Riihimäki–Helsinki
- Riihimäen ja Lahden seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosalla:
- Riihimäki–Lahti
- Kymenlaakson seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
- Kotka–Kouvola–Lahti
- Kouvola–Lahti–Helsinki
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lähiliikenteen edeltäjänä toimivat höyry- ja dieselkalustolla liikennöidyt paikallisjunat vuodesta 1886, jolloin liikenne alkoi neljällä junaparilla Helsinki–Järvenpää-reitillä.
1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun lähiliikennettä oli kannattamatonta ja tulisi pääosin lakkauttaa. Lähijunaliikennettä alettiin karsia. Lakkautukset kohtasivat kovaa kritiikkiä, minkä seurauksena vuonna 1973 päätettiin, että VR sai valtion tukea kannattamattoman paikallisliikenteen ylläpitoon. Lopulta lähiliikenne lakkautettiin muualta kuin Helsingin seudulta.
Varsinaisesti lähiliikenne-termin käyttö alkoi vuonna 1969 sähköjunaliikenteen alkaessa. Vuoden 1975 reittikaaviossa otsikkona on ”Rautateiden lähiliikenne”.[1]
1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämisestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Espanjan Cercaníasin (Barcelonassa Rodalies), Kööpenhaminan S-togin ja Tukholman Pendeltåg-järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistetty rataosuus, Helsinki–Kirkkonummi, valmistui vuonna 1969.
1980-luvun jälkeen Helsingin seudun lähiliikenne pysyi maan ainoana lähijunajärjestelmänä kesäkuuhun 2017, jolloin Riihimäen ja Lahden välinen lähiliikenne aloitettiin ja junat saivat oman linjatunnuksen[2]. Tampereen seudulla lähiliikenne alkoi joulukuussa 2019[3]. Lahden ja Kotkan välinen taajamajunaliikenne muuttui lähijunaliikenteeksi tammikuussa 2022.[4] Hangon radan henkilöliikenne muuttui lähiliikenteeksi tammikuussa 2024 radan sähköistyksen valmistumisen myötä.[5]
Kehitysmahdollisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun kaupunkiseudulla on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille. Liikenteen palauttamista on esitetty ainakin reiteille Uusikaupunki–Turku–Tampere.[6][7] Yksityisomisteinen Suomen Lähijunat -yhtiö on aloittamassa Turun seudun lähijunaliikennettä vuonna 2024.[8] Oulun seudulla lähijunaliikennettä on ehdotettu reitille Liminka–Oulu–Ii.[9] Lisäksi ainakin Kuopiossa lähijunaliikennettä on esitetty.[10]
Lähijunien vaihtoehdoksi on esitetty duoraitiovaunuja. Kuopio aloitti vuonna 2019 selvityksen duoraitiovaunujen suunnittelusta Pohjois-Savon alueella.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oksanen, Jarmo: VR:n sähköinen lähiliikenne 25 vuotta osa 1. Resiina, 31.3.1994, 26. vsk, nro 2/1994, s. 2-16. Helsinki: SRHS/MRY. ISSN 0356-0600
- ↑ Tasoristeys 3/2017 Resiina-lehti. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Tasoristeys 4/2019 Resiina-lehti. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Tasoristeys 1//2022 Resiina-lehti. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ H-tåget börjar trafikera mellan Hangö och Karis den 8.1.2024 - VR www.vr.fi. 12.12.2023. Viitattu 4.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Lätti, Kirsi: Varsinais-Suomen kuntajohtajat vaativat lähijunaliikenteen kehittämistä – vetoomuksessa ehdotetaan kaukoliikenteelle uusia pysähdyspaikkoja Turun Sanomat. 7.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Heima, Timo-Pekka: Lähijunat Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja muuallekin – jääkö vihreiden esitys haaveeksi? Ministeri: "Raideliikenne raskasta järjestää" Yle Uutiset. 21.1.2021. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Uusi junaoperaattori aloittaa Varsinais-Suomessa 2024 – Suomen lähijunat kunnostaa liikenteeseen vanhoja VR:n sähkömoottorijunia Yle uutiset. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Murtovaara, Helge: Selvitys: Lähijuna sopii Oulun seudulle – Liminka–Oulu–Ii lähijunaliikenne tunnin vuorovälein toteutuisi noin 36 miljoonalla eurolla Kaleva. 4.6.2019. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Patrakka, Jukka: Kuopioon visioidaan lähijunia - "Ei unelias maaseutukaupunki" Savon Sanomat. 7.10.2016. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Kilpeläinen, Kia: Kuopion kaupungin hurja suunnitelma: Ratikka kulkemaan Pohjois-Savoon eri paikkakuntien välille Iltalehti. 20.12.2018. Viitattu 15.10.2022.