Järjestyslaki

Järjestyslaki (SDK 612/2003, ruots. ordningslag) on Suomessa lokakuussa 2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä. Tullessaan voimaan se korvasi kuntien omat järjestyssäännöt, joiden sisältö vaihteli suuresti. Järjestyslaki on siis sama koko maassa riippumatta siitä, minkä kunnan tai kaupungin alueella ollaan. Yleisellä järjestyksellä tarkoitetaan, ettei rauhaa häiritä enemmistöä loukkaavalla huonolla käytöksellä, vaikka toisaalta ihmisten on siedettävä melko pitkälle sellaisiakin tapoja, jotka poikkeavat heidän omista uskomuksistaan tai käsityksistään.

Järjestyslaki koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, tiet, torit, puistot, uimarannat, hautausmaat, yleiset kulkuneuvot, virastot ja ravintolat. Laissa käsitellään mm. kiellettyjä esineitä, lemmikkieläimiä ja yleisen turvallisuuden vaarantavaa käytöstä.

Järjestyslain rikkomisesta yleisimpiä seuraamuksia ovat sakko, rikesakko ja huomautus. Poliisi voi myös takavarikoida järjestyslain tarkoittaman vaarallisen esineen tai aineen. Päihdyttävää ainetta kielletyllä paikalla nauttivalta poliisi voi ottaa pois avatun pullon tai tölkin ja kaataa sisällön maahan. Säännöksen tiettyjen kohtien rikkomisesta, kuten toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidosta, voi saada myös vankeutta.

Järjestyslaissa kielletty toiminta

Järjestyslailla kielletään tietyt asiat, kuten

• Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen yleisellä paikalla esimerkiksi metelöimällä, esineiden heittelyllä tai uhkaavalla käyttäytymisellä.

• Päihdyttävien aineiden nauttiminen yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevissa kulkuneuvoissa. Kielto ei koske asianmukaisia lupia saaneita anniskelualueita eikä yksityiskäytössä olevia kulkuvälineitä. Alkoholijuomien nauttiminen on sallittua puistoissa tai vastaavilla yleisillä paikoilla, mutta tämä ei saa estää tai vaikeuttaa kohtuuttomasti muiden oikeutta käyttää paikkaa sen varsinaiseen tarkoitukseen.

• Seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla.

• Virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Tämä pätee esimerkiksi kadulla tai porttikongissa virtsaamiseen.

• Esitysten järjestäminen yleisellä paikalla, jos se on lainvastaista tai siitä aiheutuu vaaraa terveydelle, vahinkoa omaisuudelle tai huomattavaa häiriötä yleiselle järjestykselle.

• Yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan häikäisevän valon, liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttö.

• Viranomaisen yleisesti nähtäville asettaman julkisen kuulutuksen tai tiedonannon luvaton poistaminen tai turmeleminen.

• Lisäksi järjestyslaissa esitetään lista esineistä ja aineista, joita on kiellettyä pitää mukana yleisillä paikoilla ilman hyväksyttävää syytä. Tähän kuuluvat mm. teräaseet, patukat, pesäpallomailat, rikotut lasiesineet, terveydelle vaaralliset laserosoittimet ja tikat. Järjestyslaissa on lista myös vaarallisista esineistä, joiden mukana pitäminen ei ole siviilille koskaan hyväksyttävää. Tämä lista kattaa nyrkkiraudat, stiletit, muuksi esineeksi naamioidut teräaseet, heittotähdet, sähkölamauttimet ja -patukat, jousipatukat ja ritsat joissa on rannetuki, eli ns. tarkkuussingot. Laki antaa kuitenkin poliisille sekä yksityisten turvallisuuspalveluiden vartijoille oikeuden pitää hallussaan teleskooppipatukkaa, vaikka teleskooppipatukan mukana pitäminen muille onkin kiellettyä. Ampuma-aseiden ja räjähteiden hallussapidosta säädetään tarkemmin muissa laeissa. Töhrimiseen soveltuvia aineita kuten spraymaalia ei saa pitää mukana yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä.

Järjestyslain velvoittama toiminta

Järjestyslaki velvoittaa tiettyihin asioihin, kuten

• Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, ettei rakennelman päältä putoava lumi tai muu vastaava aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

• Rakennuksen omistajan tai haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että kerrostalossa on näkyvällä paikalla sellaisen henkilön (esim. isännöitsijä) yhteystiedot, jonka avulla esimerkiksi poliisi, terveydenhuoltoviranomainen tai haastemies voi viipymättä päästä rakennukseen.