Securitas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee turvallisuusalan yritystä. Securitas oli myös roomalaisen mytologian jumalatar.
Securitas AB
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake OMXS: SECU B
ISIN SE0000163594
Perustettu 1934
Toimitusjohtaja Magnus Ahlqvist
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Toimiala turvallisuuspalvelut
Tuotteet hälytyskeskuspalvelut, tekniset ratkaisut, koulutus- ja konsultointipalvelut
Henkilöstö 370 000 (2019)
Kotisivu www.securitas.fi
Yhtiön pääkonttori Tukholmassa.
Securitaksen auto.

Securitas AB on ruotsalainen turvallisuusalan konserni. Konsernin nykyinen emoyhtiö Securitas AB perustettiin vuonna 1934 Helsingborgissa Ruotsissa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.

Vuosina 2006-2007 toteutettujen organisaatiomuutosten ja yrityksen johdon uusimisen jälkeen Securitas jakaantui kolmeen Tukholman pörssissä noteerattuun yritykseen: Securitas AB, Securitas System ja Securitas Direct. Yhtiö listautti arvokuljetuksia ja laskentakeskustoimintaa harjoittavan divisioonansa Securitas-arvokuljetuksen pörssiin vuonna 2006. Seuraavana vuonna tämä uusi yhtiö nimettiin uudelleen maailmanlaajuisesti Loomikseksi. Loomis-nimi otettiin Yhdysvalloissa arvokuljetuksia tekevältä Loomis, Fargo & Co:lta[1]. Suomen tytäryhtiön nimeksi tuli Loomis Suomi Oy. Securitaksen palveluksessa on noin 370 000 henkilöä 56 maassa.[2] Oman ilmoituksensa mukaan sillä on 12 prosentin markkinaosuus turvallisuusalasta maailmassa.lähde?

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi suurinta osakkeenomistajaa 31. joulukuuta 2019 olivat:[3]

  • Investment AB Latour
  • State Street Bank and Trust Company
  • Melker Schörling AB
  • Lannebo funds
  • HSBC Bank plc

Securitas Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikevaihto vuonna 2019 oli 175,2 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa noin 3 700.[4] Yrityksen Suomen pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

Securitas oli vuonna 2016 Suomessa suurin turvallisuusalan yritys.[5][6]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Securitaksen toiminta jakautuu kolmeen yritykseen.

  • Securitas Oy Turvallisuuspalvelut: vartiointi ja hälytyskeskus
    • suurin, toimii noin sadalla paikkakunnalla
    • noin 3 700 työntekijää
  • Securitas Palvelut Oy
  • Securitas Events Oy: tapahtumaturvallisuus

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1959 Suomen suurimmat vakuutuslaitokset perustivat vartioimisliikkeen Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy (STV) ehkäisemään teollisuuspaloja. STV kasvoi nopeasti Suomen johtavaksi vartioimisliikkeeksi. Yrityksellä oli 1970-luvulla yli tuhat työntekijää ja 1990-luvun alussa noin kaksituhatta työntekijää. Vuonna 1986 STV Elektroniikka ja Wärtsilän Valvontaelektroniikkayksikkö yhdistyivät ja syntyi STW Security Oy. Uusi yritys muutti samana vuonna vasta valmistuneeseen taloon Helsingin Vallilan Elimäenkadulle. Vuonna 1993 ruotsalainen Securitas osti STV:n ja STW Securityn, jolloin nimeksi tuli STV Securitas Oy ja vuotta myöhemmin Securitas Oy ja Securitas Tekniikka Oy. STV:n logo ja tunnusväreinä olleet tummansininen ja valkoinen muuttuivat Securitaksen nykyisiin tunnuksiin. Myöhemmin vuonna 2004 Securitas Tekniikka Oy:n nimi muutettiin Securitas Systems Oy:ksi. Vuonna 2008 Securitaksen kansainvälisen linjan mukaan Securitas Systems Oy sai uudeksi nimekseen Niscayah, josta tuli vuonna 2012 Stanley Security.

Negatiivista julkisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivaltainen käytös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Securitaksen vartija sai tuomion 2021 toukokuussa Helsingissä Citymarketissa tapahtuneesta pahoinpitelystä. Vartija oli potkaissut 13-vuotiasta lasta reiteen. Poika oli yrittänyt polttaa lehtiä katoksessa, minkä estäminen oikeuden mukaan oli sallittua, mutta vartijan käyttämä väkivalta ei kuitenkaan ollut välttämätöntä tilanteessa.[7]

Helsinkiläisessä Malmin Nova -kauppakeskuksessa yhtiön järjestyksenvalvoja oli kaatanut maahan pullonpalautuskuitteja anastaneen miehen. Maahan kaatamisessa miehen vasen olkaluun yläosa murtui. Oikeus tuomitsi vartijan pahoinpitelystä, mutta hovioikeus muutti tuomion vammantuottamiseksi. Oikeuden mukaan järjestyksenvalvojalla oli oikeus ottaa hänet kiinni, mutta voimankäyttö tilanteessa ei ollut puolusteltavissa. Securitaksen mukaan järjestyksenvalvoja toimi ohjeiden mukaisesti.[7]

Helsinkiläisessä Vaasanhallin S-marketissa vartija otti kiinni olutta anastaneen miehen, raahasi tämän takaisin kauppaan ja heitti lattialle. Miehen pää ja hartiat olivat iskeytyneet lattiaan ja hän menetti tajuntansa. Käräjäoikeus piti heittoa tahallisena ja tuomitsi vartijan. Uhri kertoi tämän aiheuttaneen voimasta päänsärkyä ja liikkumisvaikeuksia.[7]

Syrjintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Securitaksen vartija esti romanitaustaista henkilöä menemästä kauppakeskukseen ja tämän jälkeen pahoinpiteli hänet. Käräjäoikeuden tammikuun 2022 tuomion mukaan mukaan vartija toimi syrjivästi ja ainakin osittain rasistisesti. Vartijan käyttämä kaasusumute aiheutti miehelle kovaa kipua ja korvan turpoamista.[7]

Kuolemantapaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2023 Securitaksen vartijoiden kiinniotossa kuoli nainen Iso Omenan kauppakeskuksessa Espoossa.[8] Silminnäkijän ja videoiden mukaan neljä yrityksen vartijaa oli naisen päällä ja piteli vastustellutta naista voimaa käyttäen. Tämä siitä syystä, koska useamman vartijan voimin voimankäyttö tilanne saadaan yleensä hallitummin hoidettua. Nainen menetti tajuntansa muutaman minuutin päästä tapahtuneesta.[9] Sen jälkeen hän muuttui elottomaksi.[10] Vartijat yrittivät elvyttää naista 40 minuutin ajan, jonka jälkeen hänet peiteltiin kuolleena lakanan alle. Paikalle tuli myös ensihoidon yksiköitä ja poliiseja.[9] Poliisi aloitti tapauksen esitutkinnan 7. tammikuuta.[8] Vartijoita epäillään kuolemantuottamuksesta.[11] Securitas kertoi myös aloittaneensa sisäisen selvityksen tapauksesta.[12]

Petos- ja virkarikostapaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi kertoi tammikuussa 2023 epäilevänsä, että laajassa petos- ja virkarikoskokonaisuudessa on aiheutettu noin kolmen miljoonan euron vahingot sosiaalitoimelle. Ilta-Sanomien mukaan törkeästä petoksesta epäillään Securitaksessa päällikkötehtävissä toiminutta miestä.[13] MTV Uutisten mukaan mies oli järjestämässä suojelua noin vuoden ajaksi väitetyssä kunniaväkivaltatapauksessa. Poliisitutkinnassa on kuitenkin tullut ilmi, että uhka on ollut aiheeton.[14] Securitaksen mukaan epäilty kiistää syyllistyneensä rikokseen.[15] Lisäksi poliisi epäilee sosiaalitoimen edustajan ylittäneen valtuutensa päättäessään huomattavista hankinnoista.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Loomisin historia, 2009
  2. ↑ Annual and Sustainability Report 2019 Securitas. Arkistoitu 14.4.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Major Shareholders Securitas. Viitattu 11.9.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Avainluvut Securitas Suomi Securitas. Viitattu 2.9.2020.
  5. ↑ Perttu Räisänen: Turva-alan uusi peluri aikoo nousta vauhdilla markkinajohtajaksi Kauppalehti. Viitattu 17.9.2019.
  6. ↑ Securitas työnantajana securitas.fi. Viitattu 17.9.2019.
  7. ↑ a b c d Tuomo Pietiläinen: HS-selvitys: Tällaisia väkivaltarikoksia Securitaksen työntekijät ovat tehneet Helsingin Sanomat. 11.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
  8. ↑ a b Jari Strömberg, Jarno Virtanen: Nainen kuoli Isossa Omenassa vartijoiden kiinnioton yhteydessä Yle Uutiset. 7.1.2023. Viitattu 8.1.2023.
  9. ↑ a b Tuuli Tahkokorpi, Anni Tuominen: Useiden vartijoiden kohteena ollut henkilö kuoli Isossa Omenassa iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2023.
  10. ↑ Tuuli Tahkokorpi: Securitaksen toimitusjohtaja Ison Omenan kuolemantapauksesta iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2023.
  11. ↑ Saara Aholainen: Poliisi tutkii Ison Omenan tapahtumia kuolemantuottamuksena Helsingin Sanomat. 8.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
  12. ↑ Ilmo Ilkka: Securitas aloittaa sisäisen selvityksen kuolemantapauksesta Helsingin Sanomat. 8.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
  13. ↑ a b Mattila, Sanni: IS:n tiedot: Poliisi epäilee Securitaksen ex-johtohenkilöä miljoonarikoksista Ilta-Sanomat. 12.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  14. ↑ MTV:n tiedot: Securitaksen turvallisuuspäällikköä epäillään törkeästä petoksesta mtvuutiset.fi. 12.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  15. ↑ Kia Kilpeläinen: Securitas kommentoi entisen johtohenkilönsä rikosepäilyä Ilta-Sanomat. 12.1.2023. Viitattu 12.1.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Securitas&oldid=22374656#Historia”