Suomalaisen divisioonan määrävahvuus

Divisioonan määrävahvuus vuonna 1941 muotoutui parantuneen materiaalitilanteen, ei niinkään talvisodassa saatujen kokemuksien mukaiseksi. Sodan aikana divisioonan kokoonpanoon tehtiin useita muutoksia, jotka osin jopa merkittävästi heikensivät divisioonan taistelukykyä.

Artikkelissa esitellään suomalaisen divisioonan kokoonpano vuosina 1941 ja 1944.

Vuoden 1941 divisioonan määrävahvuudet

Kalusto

• Henkilöstöä: 16 348
• Kenttätykkejä: 48 (76–152 mm)
• Panssarintorjuntatykkejä: 24 (37–45 mm)
• Panssarintorjuntakiväärejä: 102 (8–20 mm)
• Ilmatorjuntatykkejä: 6 (20 mm)
• Kranaatinheittimiä: 45
  • 81 mm: 27
  • 120 mm: 18
• Konekiväärejä: 126 (7,62 mm)
• Pikakiväärejä: 432 (7,62 mm)
• Konepistooleja: 1 511 (9,00 mm)
• Kiväärejä: noin 12 700 (7,62 mm)
• Hevosia: 2 088
• Moottoriajoneuvoja: 470
• Puhelimia: 584
• Radioita: 147

Divisioonien varustamista edesauttoi talvisodassa saatu huomattava sotasaalis ja kotimaisen tuotannon kasvu välirauhan aikana ja etenkin ulkomailta tehdyt aseostot.

Perustaminen

Jatkosotaa varten divisioonien muodostamisesta vastasi sotilasläänin esikunta. Kuhunkin sotilaslääniin kuului yleensä kaksi (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) suojeluskuntapiiriä, jotka taas vastasivat divisioonaan kuuluvien reserviläisrykmenttien perustamisesta.

Jatkosodan alussa divisioonat muodostettiin siten, että vahvuuteen kuului yksi varusmiehistä koottu jalkaväkirykmentti (jotka olivat pääosin sijoitettu valtakunnan itärajalle) ja kaksi reserviläisistä muodostettua jalkaväkirykmenttiä. Lounais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sotilasläänit saivat kuitenkin tehtäväkseen perustaa kokonaisen divisioonan reserviläisistä, koska niille ei enää "riittänyt" varusmiehistä muodostettua rykmenttiä.

Kokoonpano

Taistelujoukot

• 3 Jalkaväkirykmenttiä, joiden määrävahvuudet sisälsivät v. 1941 mm.
  • 3 Pataljoonaa
  • Kranaatinheitinkomppania
  • (Panssarintorjunta)Tykkikomppania
  • Rykmentin kolonna
• Kevyt Osasto
• Kenttätykistörykmentti
• Raskas patteristo (10:ssä Divisioonassa)
• (Panssarintorjunta)Tykkikomppania

Aselajijoukot

• Pioneeripataljoona
• Viestipataljoona
• Ilmatorjuntakonekiväärikomppania

Huoltomuodostelmat

• Kaasusuojelukomppania
• Sotapoliisijoukkue
• Pioneerikolonna
• Autokomppania
• Ampumatarvikevarastokomppania
• Talouskomppania
• Autokorjaamo
• Polttoaineosasto
• Kuormaston korjausryhmä
• Lääkintäkomppania
• Kenttäsairaala
• Eläinlääkintäkomppania
• Kenttäpostikonttori

Vuoden 1944 divisioonan määrävahvuudet

Vuoden 1944 määrävahvuudet poikkesivat vuoden 1941 määrävahvuuksista lähinnä taistelujoukkojen osalta. Poikkeavuuden taustalla oli asemasodan aikana tehdyt muutokset divisioonan organisaatiossa ja laajat vanhempien ikäluokkien kotiutukset.

Jo kesällä 1941 alettiin Päämajassa suunnitella vanhempien ikäluokkien kotiuttamista. Suomalaisen sodanjohdon usko saksalaisten menestykseen johti arvioon, että uusien rintamalinjojen puolustamiseen ei tarvittaisi kuin prikaatikokoonpanoon muutettuja joukko-osastoja. Suunnitelmien mukaan jokainen divisioona (= 9 pataljoonaa) kotiuttaisi varusmiespalvelustaan suorittamassa olleita lukuun ottamatta jalkaväkiyksikkönsä ja tilalle muodostettaisiin nelipataljoonainen suojajoukkoprikaati.

Laajojen kotiutusten taustalla oli myös kotiseudun merkittävä työvoimapula ja runsaslukuisen kenttäarmeijan huoltamisen aiheuttamat vaikeudet. Kotiuttamissuunnitelmia aloitettiin toteuttaa muun muassa siirtämällä vanhempia ikäluokkia omiin yksiköihinsä, joita oli tarkoitus kotiuttaa kokonaisina pataljoonina (joiden uudelleenperustamisvalmiutta oli tarkoitus ylläpitää).

Saksalaisten kärsimät takaiskut itärintamalla ja toisaalta myös venäläisten laajat vastahyökkäykset esimerkiksi Aunuksen kannaksella keväällä 1942 johtivat päätelmään, että kotiutuksia ei voidakaan toteuttaa suunnitellussa laajuudessaan.

Näistä syistä määrävahvuisen divisioonan kokoonpano muodostui vuoden 1944 kevättalven aikana seuraavanlaiseksi:

Taistelujoukot

• Jalkaväkirykmentti
• Jalkaväkirykmentti
• Erillinen pataljoona
• Kenttätykistörykmentti
• Raskas patteristo
• 2 (Erillistä) Tykkikomppaniaa
• (Erillinen) Kranaatinheitinkomppania

Divisioonien jalkaväkipataljoonien määrä laski siis 9:stä 7:ään. Lisäksi voidaan todeta usean divisioonan perustaneen lakkautetun kevyen osaston tilalle jääkärikomppanian (joka ei siis kuulunut viralliseen määrävahvuuteen).

Aselajijoukot

Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian lakkauttamisen jälkeen divisioonaan jäi aselajijoukoista vain

• Pioneeripataljoona
• Viestipataljoona

Huoltomuodostelmat

Divisioonan huoltomuodostelmissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Lähteet

• Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
• Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7
• Ari Raunio & Juri Kilin / W+G 2005: Sodan taisteluja - jatkosota / ISBN 951-593-927-5