Hangon Keksi
| Hangon Keksi – Hangö Kex | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1910 |
| Lakkautettu | 1989[1] |
| Avainhenkilöt | Henry E. Hutton |
| Kotipaikka | Hanko, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | elintarviketeollisuus |
| Tuotteet | keksit, makaronit ym. viljatuotteet |
| Omistaja | Hemming Elfving (1919–27), Oy Karl Fazer Ab (1927–) |
Hangon Keksi – Hangö Kex oli Hangossa vuonna 1910 perustettu elintarviketehdas, jonka omisti vuodesta 1927 alkaen Oy Karl Fazer Ab. Fazer lopetti tehtaan 1970-luvulla keskittäessään keksituotantonsa Vantaalle.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritys perustettiin 1910 nimellä Suomalais-Englantilainen Biscuit-tehdas Oy. Ajatuksena oli korvata suureksi kasvanutta pikkuleipien tuontia: vuonna 1910 Suomeen tuotiin noin 400 000 kiloa keksejä etenkin Englannista ja Venäjältä. Tehtaan teknilliseksi johtajaksi valittiin nuori englantilainen Henry E. Hutton, joka oli työskennellyt Englannin eri keksitehtaissa sekä tehnyt opintomatkoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän hankki tehtaalle ajanmukaiset koneet Englannista.[3]
Yhtiölle rakennettiin päärakennus Tvärminnen tiilitehtaan vaaleasta kalkkihiekkatiilestä arkkitehtien Valter ja Ivar Thomén piirtämänä. 1920-luvun alussa yrityksen itselleen kokonaan ostanut kauppaneuvos Hemming Elfving (1887–1965) laajensi tuotevalikoimaa kekseistä margariiniin, lakritsiin ja vohveleihin.[4] Yritykseen kuuluivat myös oma laatikkotehdas, kirjapaino ja voimalaitos.[2]
Vuonna 1927 tehtaan osti Oy Karl Fazer Ab, joka oli jo kolmisen vuotta valmistanut keksejä Helsingissä. Fazer valmisti Hangossa pitkään muun muassa Albert- ja Marie-keksejä.[2] Lakritsituotannon Fazer siirsi Hangosta Helsinkiin 1930. Vuonna 1947 Biscuit-tehtaan nimeksi otettiin Hangon Keksi – Hangö Kex.[5]
”Hymyilee kuin Hangon Keksi”
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hangon Keksi käytti pyöreissä kekseissä, niiden pakkauksissa ja mainonnassaan liikemerkkinä hymyilevää pyöreää kuu-ukkoa. Tästä syntyi iloiselta näyttävästä ihmisestä käytetty sanonta ”hymyilee kuin Hangon Keksi”.[2][6]
Elfving-yhtiöiden alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hangon Keksin varhaisvaiheesta, kun sen 1919–1927 omisti Hemming Elfving, sai alkunsa myös Elfving-monialayhtiön liiketoiminta.[7]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hangon keksien pakkauslaatikkoa käytettiin talvisodan aikana 1939 Kauhajoella eduskunnan järjestäytymisäänestyksessä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KHO:2013:94 20.5.2013. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 29.9.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Hangon Keksi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Victor Hoving (1951): Karl Fazer 1891–1951, katso Keksitehtaan alkutahdit Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 21.8.2013. Viitattu 28.9.2013.
- ↑ Vesa-Pekka Jäntti: Kauppaneuvos Hemming Elfving (1887–1965) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.9.2013.
- ↑ Fazerin historia, Makuelämyksiä jo toista sataa vuotta! Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 6.10.2013. Viitattu 28.9.2013.
- ↑ Asko Siukosaari: Hangon Keksi (pdf) Hangon kaupungin matkailutoimisto. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 28.9.2013.
- ↑ Historiaa Elfving-ryhmä. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ Birgitta Vuorela: Jos sota syttyisi nyt, eduskunta jäisi Helsinkiin – talvisodassa juna vei päättäjät ”tuntemattomaan määränpäähän” Yle Historia. 30.11.2024. Viitattu 30.11.2024.