Sitatunga
| Sitatunga | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Naudat Bovinae |
| Suku: | Tragelaphus |
| Laji: | spekii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tragelaphus spekii |
|
| Katso myös | |
Sitatunga eli suoantilooppi (Tragelaphus spekii) on Afrikassa esiintyvä antilooppi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sitatungan ruumis on 150–170 cm:n pituinen ja se painaa 50–125 kg. Koiraan säkäkorkeus on noin metrin, naaraan 75 cm ja hännän pituus 20–30 cm. Uroksen turkki on ruskeasta tummanruskeaan, ja naaras on selvästi vaaleampi. Valkeiden juovien ja täplien jakautuminen kaulassa ja päässä vaihtelee eri alalajeilla (5 alalajia). Uroksilla on pitkät sarvet sekä vaalea tai puhtaan valkoinen ja pystyyn kohoava pitkäkarvainen selkäharja hartioista hännäntyveen saakka.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sitatungan elinalue on hieman pienempi kuin kirjoantiloopin: sen päälevinneisyysalue on Länsi- ja Keski-Afrikassa ja se puuttuukin suurimmasta osasta Itä-Afrikkaa ja koko Etelä-Afrikasta.
Sitatungat elävät pääasiassa ruoikko- ja papyruskosteikoilla, märkäpohjaisissa metsissä järvien lähellä sekä jokien tulva-alueilla. Ne liikkuvat tottuneesti harottavien sorkkiensa varassa läpi tiheän rantakasvillisuuden ja ne ovat myös hyviä uimareita. Sitatungat liikkuvat noin kuuden eläimen ryhmissä, niin päivisin kuin öisinkin. Sitatungat syövät vesikasveja sekä lehtiä, versoja ja hedelmiä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Tragelaphus spekii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Animal Diversity Web
- ↑ ARKive (Arkistoitu – Internet Archive)