Pääsiäismuna
Pääsiäismuna on koristeltu muna, joita annetaan lahjaksi pääsiäisenä. Perinteisesti on koristeltu kananmunia, mutta nykyisin suklaiset munat ovat yleistyneet, ja myynnissä on myös pahvisia karamelleilla täytettyjä munia. Suklaamunien sisään on usein piilotettu pieni yllätys. Koristeltuja kananmunia on käytetty elämän tunnuskuvana.[1]
Kananmuna elämän tunnuksena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untuvikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Esimerkiksi kalevalainen maailmansyntyruno kertoo munasta, joka särkyy pudotessaan veteen. Joidenkin mukaan muinaisten germaanien kevätjuhlassa uhrattiin munia ja jäniksiä. Munia tuova tai kätkevä pupu on suosittu satuhahmo.[2][3].
Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.
Kristillisen pääsiäismunan historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kananmuna soveltui hyvin kristillisen ylösnousemususkon symboliksi. Se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Kananmuna sopi myös Jeesuksen kalliohaudan symboliksi.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.
Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Katolisissa maissa pääsiäismunien suosiota on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.[1]
Maria Magdaleenan legenda
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan Maria Magdaleenan legendaa. Legendan mukaan Maria Magdaleena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.[4]
Pääsiäismunaperinteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääsiäismunien koristelu on erityisen suosittua Puolassa ja muissa slaavilaisissa maissa. Kuuluisa jalokiviseppä Peter Carl Fabergé toimitti loistokkaita hopeamunia tsaarin hoviin.[1]
Joissakin maissa pääsiäismunia piilotetaan ja lapset saavat etsiä ne. Karjalaisperinne ovat munataistelut: kovaksi keitetyt kananmunat kopsautetaan vastakkain ja se, jonka muna jää ehjäksi, voittaa.lähde?
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arkkimandriitta Arseni: Pääsiäismuna, ylösnousemuksen symboli, Glorian antiikki 2001.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pääsiäismuna – uuden elämän symboli 2005. Helsingin Sanomat.
- ↑ Muna Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 12.3.2011.
- ↑ Jänis Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 12.3.2011.
- ↑ Bulgaria Virtual Guide (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pääsiäismuna Wikimedia Commonsissa
- Perinteet suosivat punaista munaa . Helsingin Sanomat 31.3.2009.
- Huttunen, Siiri: Käsintehty suklaamuna on taideteos. Yle Olotila. 27.3.2013. Arkistoitu 30.4.2013.