Suhoi Su-33
| Suhoi Su-33 ”Flanker-D" | |
|---|---|
 Su-33 sivulta. Siivet nostettu ylös. |
|
| Tyyppi | Hävittäjä |
| Valmistaja | Suhoi |
| Miehistö | 1 |
| Valmistumisvuosi | 1994 |
| Ensilento | toukokuu 1985 |
| Käyttöönottovuosi | 1994 |
| Valmistusmäärä | 24+ |
| Mitat | |
| Pituus | 21,94 m |
| Kärkiväli | 14,70 m |
| Korkeus | 5,93 m |
| Siipipinta-ala | 62 m² |
| Nopeus | 2 300 km/h |
| Lentomatka | 3 000 km |
| Tyhjäpaino | 18 400 kg |
| Voimanlähde | |
| Koneisto | 2× AL-31F suihkumoottoria |
| Teho | 74,5 kN, jälkipolttimella 122,6 kN |
| Aseistus | |
| Aseistus | 30 mm GSh-30-1 kanuuna, 150 panosta, lisäksi yli 6 500 kg kuormaa, 12 eri kiinnityspisteessä, esimerkiksi R-27/R-73 ilmasta-ilmaan ohjuksia, erilaisia pommeja ja raketteja |
Suhoi Su-33 (Nato-raportointinimi Flanker-D) on lentotukialuskäyttöön suunniteltu suihkuhävittäjä. Suhoi aloitti koneen suunnittelun Neuvostoliiton laivastolle 1982 Suhoi Su-27:n pohjalta. Yhtäläisyydet ovat suuria, ja konetyypin entinen mallimerkintä oli Su-27K. Suurimmat muutokset ovat tukialuskelpoisuus ja ilmatankkausmahdollisuus.
Koneen länsimaiset vastineet ovat muun muassa USAFin F-15 Eagle ja etenkin laivastokäyttöön suunniteltu F-14 Tomcat.
Kehitystyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Su-33 lensi toukokuussa 1985, ja konetyyppi otettiin palveluskäyttöön Venäjän laivastossa 1994. Kaikki Venäjän laivaston palveluksessa olevat 24 Su-33 konetta on sijoitettu laivaston ainoalle lentotukialukselle, Admiral Kuznetsoville.
Toisin kuten Yhdysvaltain laivaston tukialushävittäjät, Su-33 ei käytä katapulttia lähdössä. Koneet on suunniteltu alukselle, jonka kiitotien päässä on ”hyppyri”.
Venäjän koneiden käyttöikä tulee loppuun 2015, ja on spekuloitu, että uusia Su-33-koneita ei valmisteta, koska erät olisivat liian pieniä. Tällöin Venäjä siirtyisi MiG-29K-kalustoon, jota jo rakennetaan Intian laivastolle.[1][2]
Kiina osti Su-33-prototyypin Ukrainasta, ja on vuodesta 2001 kehittänyt siihen perustuvaa konetta Shenyang J-15, joka teki ensilentonsa 31. elokuuta 2009 kiinalaisilla WS-10-moottoreilla varustettuna.
Kiina ja Venäjä neuvottelivat vuodesta 2006 Su-33:n myymisestä Kiinalle, mutta neuvottelut kariutuivat Kiinan vaatimuksiin kahdesta mallikappaleesta ja Kiinan valmistamiin kopioihin Su-27SK-koneista. Vuonna 2009 Kiina olisi jälleen ollut valmis ostamaan koneita, mutta Venäjä vaati vähintään 24 koneen minimierää.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhoi Su-33 Wikimedia Commonsissa
- http://www.saunalahti.fi/halle/planes/rus/su-33.htm (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
| Hävittäjät | |
|---|---|
| Pommi- ja rynnäkkökoneet | |
| Tiedustelukoneet | |
| Koulukoneet | |
| Kuljetuskoneet | |
| Kokeelliset |