Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana
Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana olivat vuosina 1939–1945 vangittuina pidettyjä sotilaita. Suomalaiset vangitsivat talvisodan aikana 5 700 neuvostosotilasta Suomeen, jotka selvisivät suhteellisen hyvin. Sen sijaan jatkosodan aikana suomalaiset vangitsivat 64 188 sotilasta, joista 29 prosenttia menehtyi[1]. Korkea-arvoisin suomalaisten kiinni ottama sotavanki oli kenraalimajuri Vladimir Kirpitšnikov. Noin 2 000 sotavankia lukeutui suomensukuisiin kansoihin[1]. Suomeen tuotiin lisäksi Saksasta noin 2 200 suomensukuista vankia, venäjänsuomalaisia, karjalaisia, mordvalaisia, udmurtteja ja komeja[1]. Osa suomensukuisista vangeista liittyi Suomen puolelle heimosotureiksi[1].
Suomalaisten vankisurmat jatkosodassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan aikana suomalaisilla sotavankileireillä sai surmansa arviolta 20 000 vangittua puna-armeijan sotilasta. Kansallisarkiston tietokannan mukaan surmansa sai 19 085 vankia,[2] mutta dosentti Antti Kujala arvioi kirjassaan Vankisurmat oikeammaksi luvuksi 22 000 henkilöä.[3] Useimmat kuolivat sairauksiin, mutta ammuttuja oli yli 5 prosenttia eli 1 019 vankia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämän lisäksi noin 200 vankia ammuttiin ennen kuin heidät oli kirjattu vangeiksi. Syynä oli ryssäviha, heikko kuri, elintarvikkeiden puute ja vartijoiden mielenterveysongelmat. Surmia ei yleensä organisoitu komentoportaasta, vaan väkivalta oli satunnaista.lähde?
Suomen korkeimman oikeuden käsittelemissä jutuissa surmattiin rintaman takana 500 sotavankia ja rintamalla 181. Kaikki niistä eivät johtaneet tuomioon tai edes syytteeseen.[4] Sodan jälkeen 213 henkilöä tuomittiin korkeimmassa oikeudessa sotavankisurmista. Heistä täyttä ymmärrystä vailla olleiksi todettiin 22 miestä.[5]
Jatkosodan aikana Suomen Päämajan alainen valvontaosasto luovutti runsaat 500 kuulusteluissa kommunisteiksi tai juutalaisiksi paljastunutta suomalaisten sotavankia saksalaisille, jotka ilmeisesti välittömästi surmasivat nämä. Turvallisuuspoliisi Valpo taas luovutti Saksan valtaamilta alueilta kotoisin olevia henkilöitä saksalaisille palautettavaksi kotimaihinsa, huolimatta siitä, että saksalaisten tiedettiin surmaavan vankeja. Osa näistä luovutetuista oli sotavankeja.lähde?
Saksalaisten sotavankisurmat Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan aikana saksalaisjoukoilla oli Pohjois-Suomessa noin sata sotavankileiriä ja 30 000 neuvostoliittolaista sotavankia.[6] Einsatzkommando Finnland -erikoisyksikkö oli perustettu erottelemaan sotavangeista niin sanottu ei-toivottu aines, eli lähinnä kommunistit ja juutalaiset, jotka sen jälkeen surmattiin.[7]
Suomen Valtiollisen poliisin (Valpo I:n) etsivät työskentelivät erikoisyksikön alaisuudessa vuosina 1941–1942 kahdella vankileirillä kuulustelijoina ja tulkkeina. Kuulustelutietojen perusteella saksalaiset ampuivat osan vangeista.[7]
Kansallisarkiston tutkimushanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustelu sotavankien kohtelusta heräsi 2003 julkaistun Elina Sanan Luovutetut-tutkimuksen seurauksena. Tämän johdosta Kansallisarkisto käynnisti vuonna 2004 tutkimushankeen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–1955. Tarkoituksena oli selvittää muun muassa sotavankikuolemia suomalaisilla sotavankileireillä ja suomalaisviranomaisten toimintaa sotavankien kohtelun, luovutusten, palautusten ja vaihtojen yhteydessä. Tutkimuksen tulosten mukaan saksalaisille luovutettiin teloitettavaksi hieman yli 500 pakolaista ja sotavankia. Suomalaiset itse tekivät parikymmentä teloitusta. Kymmenen prosenttia kuolemaan lähetetyistä oli juutalaisia.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sulo Malm
- Eero Nero
- Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945
- Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa
- Stalag 309
- Suomen sotavankileirit jatkosodassa
- Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kujala, Antti: Vankisurmat: Neuvostosotavankien laittomat ampumiset jatkosodassa. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33761-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kokkonen, Paula: Jatkosodan komilaiset sotavangit kielenoppaina. Uralica Helsingiensia, 2010. Artikkelin verkkoversio. fi-FI
- ↑ Kujala (2008), s. 307
- ↑ Kujala (2008), s. 310
- ↑ Kujala (2008), s. 161
- ↑ Hanski, Jari: Sotavankien kuolemat rintamalla ja leireillä. (kirja-arviointi - Kujala 2008) Helsingin Sanomat, 25.10.2008. Sanoma Osakeyhtiö. www-arkisto (maksullinen). Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Natsi-Saksalla oli sata sotavankileiriä Suomessa, Helsingin Sanomat 24.10.2008
- ↑ a b Väitös: Valpo surmasi jatkosodassa saksalaisten rinnalla uutiset.msn.hs.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomalaiset tappoivat natsien vihollisia
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tietoa talvi- ja jatkosodan sotavankeihin liittyvistä asiakirjoista (Arkistolaitos)
- Pääesikunnan ohjeet sotavankien kohtelusta vuodelta 1942
- Sotavankikuolemat ja ihmisluovutukset vuosina 1939-55 tutkitaan
- Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -tutkimushanke (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sotavangit-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle (Arkistoitu – Internet Archive)