Kilpailumanipulaatio
Kilpailumanipulaatio (tai tulosmanipulaatio, ottelumanipulaatio) on hyötymistarkoituksessa tehtyä vääristävää vaikuttamista urheilukilpailun tai ottelun kulkuun tai lopputulokseen.[1]
Manipuloinnin motiivina voi olla kilpailullinen menestys, urheiluvedonlyönti tai rahanpesu. Joskus mukana on kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, joka muodostaa laajan ja tehokkaan verkoston ja käyttää hyväkseen eri maiden lainsäädäntöjen eroavaisuuksia.[1]
Kilpailumanipulaatiota pidetään uhkana, sillä sen katsotaan uhkaavan urheilun arvoja ja koskemattomuutta sekä vaarantavan maineensa menettäneiden urheiluseurojen toiminnan ja olemassaolon.[1]
Manipulointi voi olla eritasoista. Esimerkiksi tenniksessä vedonlyöjä voi tarjota pelaajalle rahaa koko ottelun häviämisestä tai vain tietyn pelin tai erän häviämisestä.[2]
Suurin osa kilpailumanipulaatiosta tapahtuu alemman tason kilpailuissa, sillä niissä on haavoittuvia tahoja, matalan palkkatason pelaajia tai urheilijoita, vähän televisio- ja medianäkyvyyttä sekä vähäinen yleisökiinnostavuus.[3]
Sopupeli on ottelumanipulaatiota, jossa vastakkain pelaavat joukkueet ovat keskenään sopineet ottelun lopputuloksesta.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kilpailumanipulaatio Suomen urheilun eettinen keskus. Viitattu 16.5.2020.
- ↑ Anu Karttunen: Näin huijarit toimivat – kolme tapaa manipuloida tennisottelun tulosta Yle uutiset. 18.1.2016. Viitattu 16.5.2020.
- ↑ Hiilloskorpi, Henriikka & Lund, Sakari: Huuhkajien menestys voi lisätä kilpailumanipulaatiota Suomessa – "Riskiryhmässä ovat huonosti palkatut, lopettamassa olevat tai eivät vielä huipulla olevat urheilijat" Yle uutiset. 6.2.2020. Viitattu 16.5.2020.
- ↑ Siirilä, Johannes: Ottelumanipulaatio (Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö, s. 4, 7.) theseus.fi. 2017. Viitattu 16.5.2020.