Solutrén kulttuuri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Solutré-kulttuuri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Tyypillinen laakerinlehtimäinen Solutrén keihäänkärki.

Solutrén kulttuuri vallitsi eteläisessä Länsi-Euroopassa jääkauden kylmimmän vaiheen aikoihin noin 26 000–19 000 kalenterivuotta sitten.[1] Se oli tyypillinen kivikautinen myöhäispaleoliittinen metsästyskulttuuri, joka tunnetaan parhaiten taidokkaasti tehdyistä litteistä kivityökaluista.[2][3] Kulttuurin edustajat olivat nykyisessä Ranskassa ja Espanjassa asuneita homo sapienseja. Solutrén ihmiset valmistivat laakerinlehteä muistuttavia piikivisiä keihäänkärkiä ja veitsiä[4] ja osasivat lämpökäsitellä kiveä[5]. Solutrén kulttuuri on nimetty Itä-Ranskassa sijaitsevan paikkakunnan mukaan. Viime jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan Solutré-kaudella, jolloin asutus oli Ranskassa vetäytynyt suojaisiin luoliin noin 400 km jään reunasta etelään, suureksi osaksi ikiroutarajan eteläpuolelle.[6]

Pohjoisen ilmasto oli ihmiselle liian ankara. Solutrén ihmiset asuivat jääkauden ankarimman vaiheen aikana läntisessä Euroopassa, idässä jatkui Gravetten kulttuuri muun muassa Tšekkoslovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[7] Solutrén jälkeen tuli Madeleinen kulttuuri.

Solutrén kulttuurin alue.

Solutrén kulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa kivikaudella noin 26 000–21 500/19 800 vuotta sitten eli noin 20 500–18 000/16 500 radiohiilivuotta sitten. Kulttuuri tunnetaan parhaiten pajunlehden muotoisista piikivestä tehdyistä keihäänkärjistä. On löydetty myös talttamaisia kaivertimia sekä kaapimia, poria ja neuloja. Kivenkäsittelyn työstötaito ja tarkkuus oli ainutlaatuista. Tuolloin osattiin valmistaa myös hyvin istuvia vaatteita löydetyistä luuneuloista päätellen.[8][9]

Viimeistään myöhäissolutrén aikoihin 20 000–18 000 vuotta sitten kehitettiin keihäslinko, mutta Euroopassa se levisi laajemmalle vasta Madeleinen kaudella. Solutrén kulttuuri kukoisti Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Solutren kulttuuri kukoisti, kun Skandinavian yllä ollut jääkenttä oli laajimmillaan. Eteläisessä Keski-Ranskassa ilmasto vaihteli Solutren kaudella rajusti, välillä oli kylmä arovaihe, välillä lauha metsävaihe. Noin 20 000 radiohiilivuotta sitten ollut jääkauden huippukylmä vaihe LGM autioitti muutamia luolia Espanjassa. Pian lauhtui nopeasti lämpimänä Laugerie-interstadiaalina 19 000 radiohiilivuotta sitten lyhyeksi ajaksi. Kylmä ilmasto palasi 18 000 radiohiilivuotta sitten. Ranskaan levisi arolajeja.[10]

Esisolutrélaisen kauden aikana ihmisasutus levisi Siperiassa. Ihmisiä asui Lenajoen laaksossa 30 000 vs. Asutusta oli myös Englannin keskiylängön eteläosissa Cresswell Cragsissa Derbyshiressä.[11] Alue asutettiin useaan otteeseen 43000–10000 vuotta sitten. Noin 43 000 vuotta sitten siellä vaikutti neandertalinihmisten Moustierin kulttuuri. Creswell Crags oli asuttu jälleen 32 000–30 000 vuotta sitten. Viimeinen Creswellin asutusvaihe oli 12 000 vuotta sitten, jolloin kehittyi Creswellin kulttuuri. Se oli Maglemosen välitön edeltäjä.

Työkalut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solutrén taidokkaasti muotoilluissa työkaluissa on hienostuneesti toteutettu kaksipuolinen iskentä[12].

Keihäänkärjet viimeisteltiin taltan avulla painamalla, ei iskemällä. Kiven hiomista ei tunnettu. Solutrén kaudelle ovat tyypillisiä sekä laakerinlehtimäiset[13] että pajunlehtimäiset piikivestä tehdyt kärjet. Laakerinlehtikärki on toisesta sivusta tasainen, toisesta terävä. Pajunlehtikärjen molemmat päät ovat teräviä. Keihäänkärjet olivat suuria ja ohuita. On löydetty kaapimia, joissa on terä vain kärjessä, sekä piikivestä tehtyjä veitsiä ja sahoja. Alueella tunnettiin myös pienet piikiviterät, mikroliitit, jo 33 000 vuotta sitten. On löytynyt veitsimäisiä keihäänkärkiä, joissa on pitkä kiinnitystappi takana vain kärjen yhdellä puolella. Työkaluja tehtiin myös sarvesta[14]. Luuesineet muistuttavat myöhempiä Madeleinen esineitä. Solutren kauden eläinlöydöissä esiintyy hevonen, peura, mammutti, luolaleijona, sarvikuono, karhu ja alkuhärkä.[11]

Pohjois-Amerikan varhaisten paleointiaanien Clovis-kärkien sanotaan muistuttavan Solutrén kärkiä, koska molempien valmistuksessa on käytetty samaa kiven taltalla painamistekniikkaa[15]. Kivenkäsittelytekniikka on saattanut levitä Amerikkaan Ranskasta tai jostakin toisesta Solutrén perinteen alkukodista Atlantin yli tai myös maitse Siperian kautta.lähde?

Luolataide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solutrén luolataide on melko harvinaista, joitakin kivireliefejä tehtiin luolien seiniin. Solutrén ihmiset tuottivat piirrosmaista luolataidetta. Jääkauden luolataiteessa on mammutin, peuran, luolakarhun, alkuhärän, villasarvikuonon ja villihevosen kuvia. Solutrén kaudella metsästettiin Euroopan mammuttikanta loppuun tai lähes loppuun. Kaudella kaiverrettiin kivilevyjä[16].

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Ranskassa oli jääkauden huipun aikoihin noin 2000-3000 asukasta. Ihmiset asuivat ehkä 15-20 hengen suurperheinä[17]. Heimoissa saattoi olla 500-800 ihmistä. Alle puolet eli 21 vuotta, 12 % 40 vuotta ja naiset olivat lyhytikäisempiä kuin miehet, koska eivät eläneet yli 30-vuotiaiksi. Väestö kolminkertaistui seuraavan 10000 vuoden aikana. Ei tiedetä, syntyikö Solutren kulttuuri uuden väestön saapumisesta Ranskan ja Iberian alueelle. Äitilinjan haploryhmä oli U.

Solutrén kulttuurin kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enne Solutrea oli myöhäisgravetten perinne, "Esi-Madeleine". Siinä käytettiin puu/luukärkiä ja pieniä teriä. Tämän jälkeen tuli Gravetten loppuvaihe. Solutren perinne hylkäsi mikroliittitekniikan ja alkoi käyttää kokonaan kivisiä kärkiä[18]. Solutren perinne voidaan nähdä siirtymävaiheena Moustierin kivityökalujen ja Madeleinen kulttuurin luutyökalujen välillä. Solutrén kulttuuri lienee ilmaantunut ensin nykyisessä läntisessä Espanjassa [19] noin 26000 kalenterivuotta sitten. Tarkempi syntyalue saattoi olla Etelä-Iberia, ehkä nykyinen Katalonia tai Portugali.[20][21]. Varhaissolutré-kaudella käytettiin perinteisiä, [22]yhdeltä puolelta käsiteltyjä kiviä "pajunlehtikärkiä"[23], mutta keskisellä Solutré-kaudella ne korvautuivat asteittain kaksipuolisesti isketyillä laakerinlehtikärjillä.[24][25]. Myöhäissolutrélla tulivat muotiin kapeat pajunlehden muotoiset ja yhdeltä puolelta viimeistellyt kärjet [8][26], sekä myös varrelliset veitsimäiset olkapääkärjet[27]. Tehtiin myös tylppäkärkisiä ja tasaperäisiä pieniä kärkiä.

Ilmaantui erikoisia, epäsymmetrisiä muotoja, joissa on nokka. On epäilty, käytettiinkö ohuita, piikivestä tehtyjä työkaluja työssä, vai olivatko ne vain ylellisyystavaroita tai oliko niillä jokin rituaalinen merkitys. Terä saattoi olla pyöreäkin. Niistä kärjistähän Solutrén kulttuuri parhaiten tunnetaankin. Oli myös puukkomaisia kärkiä, jotka pääosin viimeisteltiin yksipuoleisesti. Myöhäissolutrella koristeltiin kiviä ja luuesineitä ornamentiikalla. Kivi, josta työkalu valmistettiin, valittiin sen hienon ulkomuodon vuoksi. Kiviset laakerinlehtiterät kapenivat ja litistyivät, kun Solutrén kulttuuri kehittyi .[28]

Ranskassa Solutren perinne korvautui melko erilaisella Badegoulen kulttuurilla noin 22000 kalenterivuotta sitten. Iberian niemimaalla Solutren kulttuuri jatkoi vielä ainakin parituhatta vuotta[29].


Solutrén kulttuurin aikajako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa, ajat kalenterivuotta sitten[30]

  • Protosolutre 26000-25000 cal bp
  • Varhaissolutre 25000-24500 cal BP
  • Myöhäissolutre 24000-23000 cal BP
  • Badegoule 23500-20500

Portugalissa

  • 25500-25000 PS
  • n 25000 VS
  • n 24500 KS
  • 22500-21500 MS
  • 21500-19500 solutreao-gravette?

19500-17000 alamadeleine Välimeren Espanjassa

  • 25000 Varhais
  • 24000 Keski
  • 22000 Myöhäis
  • 21500-19500 kehittynyt Solutree
  • 19500-18000 Badegoule

Kantabrian espanja

  • Varhais- ja protosolutrea ei ollut
  • 24000-23000 keskisolutre
  • 23000-20000 myöhäissolutre
  • 20000-19000 päätesolutre/alku/arkaainen madeleine
  • 19000-16500 Alamadeleine




Laugerie-Hauten
luolan kerrostuma 		Nimi Radiohiili-
vuotta sitten 		Kalenterivuotta sitten Muuta
G Esisolutré (Protosolutré) noin 21500 BP (luultavimmin jo 22200?) 25700 tai jo 26800 Aurignac 5 tai V, Moustierin työkaluja muistuttavia työkaluja.
H1 Varhaissolutré 20000 BP (22000–21000?) noin 21900 , 26600–25100 Yksipuolisesti iskettyjä työkaluja. Solutrén kauden ensimmäiset tuhat vuotta?
H2 Keskisolutré 20000–20500 BP noin 20000 noin 22500–21900 n.21900 Kaksipuolinen, tarkka kivenkäsittelytekniikka kehittyy asteittain, Yksipuolinen jää ajan myötä pois käytöstä.

Laakerinlehtimäiset ohuet keihäänkärjet ja veitset.

H3 Myöhäissolutré noin 18 000–16 000??[31] 21600–19000 Pajunlehtikärki.

Kaulalliset kolmiomaiset? kärjet Veitsimäiset kärjet.[32]

Solutrén kulttuurin ajoituksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Esisolutre ja solutre 25 000–22 000 kalenterivuotta (21 700–18 500 radiohiilivuotta)[33]
  • Varsinainen solutre (varhainen, myöhäinen) noin 23500–22000 vuotta eli n. 20500/20000–18500 radiohiilivuotta sitten. Myöhäinen alkoi noin 22700 vuotta eli 19300 radiohiilivuotta sitten.
  • Chauvetin luola ajoitettu välille 19 700–18 500 BP
  • Abri Fritschin kerrostuma 8d 19180 BP
  • Portugali Estemadura Tagus- ja Mondegojoet 20500–18000 BP
  • Portugalin laakerinlehtikärjet noin 20500–20000 ja esisolutre n 21500 BP.
  • Interstadiaali IX 25500–24400 vuotta sitten eli 22300–21000 radiohiilivuotta sitten.
  • Kylmä kausi (LGM) 24400–23500 vuotta eli 21000–20200 radiohiilivuotta sitten
  • Laugerie-interstadiaali 23500–22000 vuotta sitten 20200–18500 vuotta sitten

Solutrén löytöpaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmat Solutrén kauden löytöpaikat ovat La Solutrén ja Laugerie Hauten[34] luolat. La Solutrén luola sijaitsee Mâconin kunnassa Saône-et-Loiren[14] departementissa Itä-Ranskassa melko lähellä Rhônen jokilaaksoa. Solutrén kulttuurin tutkimus on keskittynyt luoliin, koska niistä on helpointa paikallistaa kivikauden jäänteitä.

Lounais-Ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • La Solutré Rhonen jokilaaksossa
  • Laugerie-Hauten kalliojyrkänne
  • Laussel
  • Combe-Capelle en Dordogne
  • Le Placard
  • Roc-de-Sers en Charente
  • Isturitz
  • Brassempouy dans les Pyrénées-Atlantiques
  • Bourdeilles

Espanja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Parpallo
  • Cueva de Ambrosio

Solutrén luolamaalausten löytöpaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Badegoule – varhaissolutré
  • Pech-Merle – keskisolutré, noin 24 700 vuotta sitten luolaan maalattuja täplikkäitä hevosia
  • Grotte Cosquer 18 010–18 530 BP myöhäissolutré/Badegoul-kausi
  • Grotte Chauvet- Solutrén loppupuoli

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Solutrén kulttuuri.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Dan Harbel: Solutrean (Radiohiiliajoitukset kalibroitu calpalilla.) sci.tech-archive.net. Arkistoitu 13.12.2013.
  2. ↑ Solutréen ma.prehistoire.free.fr.
  3. ↑ Oldstoneage.com (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Lithiccastinglab.com
  5. ↑ Chapter 4: The Rise of Modern humans The Human Past. 2005. Themes & Hudson. Arkistoitu 13.12.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Errico Porquerolles: Application of GARP to the LGM (PDF) vjf.cnrs.fr. Arkistoitu 14.1.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Tamara Lynn Trupp: Looking for the Individual: An Examination of Personal Adornment in the European Upper Palaeolithic 2003. University of Manitoba. Arkistoitu 16.12.2013. (englanniksi)
  8. ↑ a b Solutrean Britannica Online. Arkistoitu 7.1.2008.
  9. ↑ Le Solutréen prehisto.ifrance.com. Arkistoitu 6.3.2008.
  10. ↑ Solutréen ma.prehistoire.free.fr.
  11. ↑ a b The Solutrean industry was an advanced flint tool making style of the Upper Palaeolithic. kerala.com. Arkistoitu 13.1.2012.
  12. ↑ Solutrean France 19,000–16,000 BCE beloit.edu. Arkistoitu 14.12.2007.
  13. ↑ Solutrean laurel leaf point production and raw material procurement during the Last Glacial Maximum in Southern Europe : Two examples from Central France and Portugal Coups de Poing" to Clovis: Multiple Approaches to Bifaces Variability. December 2001. Philadelphy: AAA annual Congress. (englanniksi)
  14. ↑ a b http://www.kerala.com/wiki-Solutrean (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ The Solutrean Culture geocities.com. Arkistoitu 21.12.2006. (englanniksi)
  16. ↑ Robert A. Guisepi: An Overview of the Paleolithic Prehistoric cultural stage, or level of human development, characterized by the creation and use of stone tools history-world.org. Arkistoitu 7.1.2008.
  17. ↑ Valste 2012, Ihmislajin synty, s. 292
  18. ↑ Seeing the Leaves and not Missing the Forest: a Portuguese Perspective of the Solutrean Joao Zilhao Barcelona University 2013 http://repositorio.ul.pt/bitstream/10451/31143/1/PortugueseSolutreanWenigerFestschrift2013color.pdf
  19. ↑
    Käännös suomeksi
    Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[[[1]]]]
  20. ↑ (PDF) On thin ice: Problems with Stanford and Bradley's proposed Solutrean colonisation of North America ResearchGate. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
  21. ↑ Caroline Renard: Continuity or discontinuity in the Late Glacial Maximum of south-western Europe: the formation of the Solutrean in France. World Archaeology, 2011-12, nro 4, s. 726–743. doi:10.1080/00438243.2011.624789 ISSN 0043-8243 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  22. ↑ Fig 2. Boundary PDFs for the start (green) and end (red) of Solutrean... ResearchGate. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
  23. ↑ Upper palaeolithic systematics hf.uio.no. Arkistoitu 22.6.2007.
  24. ↑ Solutrean Britannica Online. Arkistoitu 7.1.2008. (englanniksi)
  25. ↑ Solutrean The Adventures of Archaeolofy Wordsmith. Arkistoitu 22.10.2006. e(englanniksi)
  26. ↑ Les cultures européennes de 40000 à 10000 BP ma.prehistoire.free.fr.
  27. ↑ Upper palaeolithic systematics hf.uio.no. Arkistoitu 8.6.2007.
  28. ↑ People.ex.ac.uk (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ (PDF) The Late Glacial ancestry of Europeans: Combining genetic and archaeological evidence ResearchGate. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
  30. ↑ (PDF) What is left of the Badegoulian “interlude”? New data on cultural evolution in southern France between 23,500 and 20,500 cal. BP ResearchGate. Viitattu 20.11.2018. (englanniksi)
  31. ↑ Lawrence guy Straus: Homan occupation of Euscalerria during the Last Glacial maximum: the Basque Solutrean (PDF) (ISSN 0027-3414) euskomedia.org. 1990. San Sebastian.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ hf.uio.no [vanhentunut linkki]
  33. ↑ [www.esc.cam.ac.uk/oistage3/Secure/arch-dbase.xls Sheet1] (XLS, HTML) (OxA-5526 ICEN-964 Proto-Solutrean)
  34. ↑ Solutré oldstoneage.com. Arkistoitu 20.1.2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Solutrén_kulttuuri&oldid=22853101”