Pyhän Katariinan luostari
Pyhän Katariinan ortodoksinen luostari eli Siinain luostari sijaitsee Siinailla luoksepääsemättömän rotkon suulla, Siinainvuoren juurella. Munkit ovat kilvoitelleet paikalla jo 1 700 vuotta, joten luostaria pidetään vanhimpana, jatkuvasti asuttuna olleena kristillisenä luostarina. Luostari on Siinain autonomisen ortodoksisen kirkon keskuspaikka ja luostarin igumeni on Siinain kirkon päämies. Luostari on UNESCOn maailmanperintöluettelossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinus Suuren äiti pyhä Helena vieraili Siinailla katsomassa Mooseksen palavaa pensasta vuonna 327 etsiessään Raamatun kertomusten paikkoja. Hän kohtasi luolissa, kojuissa ja taivasalla asuvia yksittäisiä erakkoja ja rakennutti heille vuonna 330 Pyhän Neitsyt Marian kappelin sekä puolustustornin pakopaikaksi rosvoilta.[2]
Vihamieliset paimentolaisheimot vainosivat kuitenkin erakkoja ja pyhiinvaeltajia ja tästä syystä Keisari Justinianus I:sen käskystä rakennettiin vuosien 527 ja 565 välisenä aikana muurit sekä suuri kolmilaivainen basilika, Kristuksen kirkastumisen kirkko (40 × 19.2 m). Muurit sulkivat sisäänsä Pyhä Helenan rakennuttaman kappelin, joka jäi kryptaksi itäpäädyssä sijaitsevan apsiksen alle. Mooseksen palava pensas kasvaa edelleen apsiksen itäisen päätyseinän takana.[3] Luostari on kolmen maailmanuskonnon pyhä paikka – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin.
Luostarin nykyinen nimi tuli käyttöön noin 900–1000-luvulla ja vakiintui käyttöön noin 1400-luvulla. Aikaisemmin luostari tunnettiin Kristuksen kirkastuksen luostarina sekä Pyhän Neitsyen luostarina tai Mooseksen palavan pensaan luostarina sekä Mooseksen laintaulujen vuoren luostarina.[4]
Alue yhdistetään Pyhään Katariinaan, jonka maallisten jäännösten kerrotaan perimätiedon mukaan löytyneen läheisen vuoren huipulta sen jälkeen, kun eräs munkki oli unessa saanut tiedon, että enkelit olivat kuljettaneet luut vuorelle Aleksandriasta.[5] Tämä tapahtui 800-luvulla, viisisataa vuotta Katariinan kuoleman jälkeen. Pyhimyksen marttyyrikertomus tuli niin laajalti tunnetuksi, että Siinain munkit päättivät tuoda pyhäinjäännökset vuoren huipulta luostariin. Luostarin nimi muutettiin Pyhän Neitsyen luostarista Pyhän Katariinan luostariksi. Luostarin Jeesuksen kirkastumisen kirkossa ovat Pyhän Katariinan reliikit, pääkallo ja vasen käsi, joilla uskotaan olevan parantava voima. Maineen vuoksi luostarista tuli pyhiinvaeltajien suosikkipaikka.
Luostarin hallussa olevan dokumentin, jonka väitetään olevan henkilökohtaisesti Muhammadin allekirjoittama, mukaan Muhammad antoi suojelunsa luostarille, kun se myönsi hänelle poliittisen turvapaikan. Muslimeille Siinain vuori on pyhä paikka, sillä heidän uskomuksensa mukaan Muhammadin ratsu Boraq nousi taivaaseen juuri saman vuoren rinnettä pitkin. Vuonna 1381 rakennettiin ortodoksiluostarin muurien sisälle valkominareettinen moskeija, joka on tänäkin päivänä ympärillä asuvien beduiinien sekä luostarin muslimityöntekijöiden käytössä.[6] Beduiineilla on luostarissa omat tehtävänsä, he toimivat luostarin vartijoina sekä apulaisina eri tehtävissä.[7]
Monet yksittäiset eristäytyneet kristilliset saarekkeet tuhottiin 600-luvulla ja vain linnoitettu Pyhän Katariinan luostari säilyi. Luostaria ympäröi edelleen massiivinen muuri. Aina 1900-lukuun saakka luostariin pääsi vain ovesta, joka sijaitsi korkealla ulkomuurissa. Ristiretkien aikana 1099–1270 ristiretkiläisten läsnäolo Siinailla lisäsi eurooppalaisten kristittyjen kiinnostusta tehdä pyhiinvaellusmatka Siinaille.
Luostarin erikoispiirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siinain Pyhän Katariinan luostari on kreikkalais-ortodoksinen luostari, toisin kuin Egyptin useimmat luostarit, jotka kuuluvat koptilais-ortodoksiseen kirkkoon. Luostari muodostaa maailman pienimmän kristillisen kirkkokunnan, joka on täysin itsenäinen eikä näin ollen ole riippuvainen muista ortodoksisista kirkkokunnista. Sen johdossa on neljän arkkimandriitan synodin valitsema luostarin johtaja eli igumeni, joka on samalla Siinain vuoren arkkipiispa. Hän edustaa kirkkoaan idän kirkkojen kirkolliskokouksissa. Arkkipiispan nimityksen vahvistaa Jerusalemin patriarkka.[8]
Luostarin kirjastossa säilytetään maailman toiseksi suurinta kokoelmaa varhaisia koodekseja ja käsikirjoituksia heti Vatikaanin kirjaston jälkeen. Käsikirjoituskokoelmaa on luetteloitu ja järjestelty 1880-luvulta lähtien.[9]
Rakennuskokonaisuudessa on myös korvaamatonta taidetta: mosaiikkeja, kreikkalaisia ja venäläisiä ikoneita, vahamaalauksia, pappien koriste-esineitä ja pyhäinjäännöslippaita. Luostarin hallussa oleva ikonikokoelma on maailman tärkein yksittäinen ikonikokoelma, joukossa on yli 2 000 ikonia. Merkittävimmät näistä ovat maailman vanhimpien joukkoon kuuluvat ikonit 400- ja 500-luvulta. Luostarissa on myös vanhin ikoni, jossa on käytetty aihetta Vanhasta testamentista.
Siinain Pyhän Katariinan luostari on ollut Unescon suojelukohteiden listalla 28.6.2002 lähtien. Luostarin lisäksi alueen ilmasto ja maisema, flora ja fauna ja jopa kivet ja hiekkakin ovat ainutlaatuisia.[10] Suojelukohteena onkin luostarin lisäksi myös sitä ympäröivä luonto, 601 neliökilometriä.
Pyhän Katariinan luostarin ikoneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Pyhä Pietari -ikoni, 500-luku -
Pyhä Neitsyt Maria ja Lapsi (Tiennäyttäjä) -ikoni, ympärillä pyhät George ja Theodore sekä enkelit, 500-luku -
Kristuksen ristiinnaulitseminen -ikoni, 1200-luku -
Pyhät ovet, joissa Marian ilmestys, todennäköisesti siinailainen ikoni, 1200-luku -
Kristuksen Kirkastuminen, siinailainen ikoni, 1100-luku -
Pyhän Johannes Klimakoksen taivaalliset tikkaat, konstantinopolilainen tai siinailainen ikoni, 1100-luvun loppupuoli -
Neitsyt Maria ja Lapsi, siinailainen ikoni, 1200-luku -
Pyhä Arkkienkeli Mikael, bysanttilainen ikoni, 1200-luku
Suomalaiset rauhanturvaajat alueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1956 sodan jälkiselvittelyissä suomalaiset osallistuivat ensimmäisen kerran YK:n rauhanturvatehtäviin. Tässä yhteydessä suomalaiset rauhanturvaajat siirtyivät luostarin läheisyyteen keväällä 1956 osana YK:n käynnistämää UNEF-operaatiota.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sinai Monastery The Patent of Mohammed Granted to the Holy Monastery of Sinai
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 19
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 20
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 20
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 34
- ↑ Ortodoksi.net
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 35
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 22–23
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 29
- ↑ Suomen Bysanttikomitea ry: Minun Bysanttini – kaukana ja lähellä, s. 30
- ↑ Ensimmäisenä Egyptiin. ILTALEHTI Historia - Suomalaiset rauhanturvaajat, 2021, s. 12-15.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ortodoksi.net
- Luostarin viralliset sivut (kreikaksi) (englanniksi) (arabiaksi)
- Artikkeli luostarista OrthodoxWikissä (englanniksi)
- Pyhän Katariinan luostari UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)