Selma–Montgomery-marssit
Selma–Montgomery-marssit olivat vuonna 1965 Alabamassa Yhdysvalloissa toteutettuja rotusorron vastaisia mielenosoitusmarsseja. Ne edistivät kanslaisoikeuksien toteutumista Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa ja vaikuttivat vuoden 1965 äänioikeuslain syntyyn. Marssien organisointia johtivat muun muassa James Bevel, Martin Luther King ja Bernard Lafayette.
Marssit, joita järjestettiin yhteensä kolme kertaa, lähtivät liikkeelle Selman kaupungista. Suunniteltu reitti kulki Route 80 -valtatietä pitkin Alabaman pääkaupunkiin Montgomeryyn. Matkan pituus oli noin 85 kilometriä.
Ensimmäinen marssi alkoi 7. maaliskuuta. Poliisit pysäyttivät marssijat pampuilla ja kyynelkaasulla jo Selman Edmund Pettus Bridgellä.[1] Tapaus sai lisänimen Bloody Sunday. Toinen marssi lähti liikkeelle 9. maaliskuuta. Samana iltana aktivisti James Reeb pahoinpideltiin Selmassa. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin.[2]
Kolmas marssi järjestettiin 21. maaliskuuta. Sitä suojaamaan oli määrätty armeijan sotilaita ja kansalliskaartilaisia. Neljän päivän kuluttua marssijat pääsivät perille Alabama State Capitolille, jonka portailla tohtori King piti puheen How Long, Not Long.
Joulukuussa 2014 sai ensi-iltansa elokuva Selma, joka kertoo Selma–Montgomery-marsseista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ We Shall Overcome Selma-to-Montgomery March National Park Service, U. S. Department of the Interior. Viitattu 22.5.2015.
- ↑ Reeb, James (1927–1965) (Arkistoitu – Internet Archive) Stanford University, Martin Luther King Jr. Research and Education Institute
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selma–Montgomery-marssit Wikimedia Commonsissa