Samick

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Seiler)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samick Musical Instruments Co., Ltd.
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake KRX: 002450
Perustettu 1958
Kotipaikka Incheon, Korean tasavalta
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala soitinvalmistus
Tuotteet pianot, flyygelit, kitarat ja puhallinsoittimet
Omistaja Speco
Kotisivu samick.co.kr/eng/
Tyypillinen Samick-sähköbasso.

Samick on eteläkorealainen soitinvalmistaja, jonka tuotteita ovat pianot, kitarat, jousisoittimet, rummut sekä puu- ja vaskipuhaltimet. Yritys on yksi maailman suurimmista soitinvalmistajista ja omistaa osuuksia myös monista muista soitinyrityksistä eri puolilla maailmaa.[1]

Flyygelien ja jousisoitinten valmistajana Samick kertoo olevansa maailman suurin. Sen pianomerkkejä ovat Samickin ohella muun muassa Kohler & Campbell ja Knabe. Samick on valmistanut pianoja myös muille yrityksille, kuten Hyundaille, Baldwinille ja Wurlitzerille.[1]

Pianojen ja jousisoitinten lisäksi Samick tuottaa vuosittain noin miljoona kitaraa tehtaissaan Koreassa, Indonesiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Sen kitaramerkkejä ovat Samick, Abilene, Silvertone ja Greg Bennett Signature Series. Samick on valmistanut kitaroita myös muun muassa Gibsonille ja Fenderille.[1]

Vuonna 1958 perustettu Samick oli yksi Etelä-Korean ensimmäisistä pianovalmistajista yhdessä Chung Eum -yhtiön, Soodo Pianon ja Young Changin kanssa, jotka kaikki perustettiin 1950-luvun loppupuoliskolla. Vuonna 1971 Chung Eum ja Soodo poistuivat markkinoilta, ja korealaisiksi pianonvalmistajiksi jäivät Young Chang ja Samick. Samick lanseerasi vuonna 1960 pystypianomerkin Horugel, mutta vuodesta 1973 käytti pianomerkkinään Samickia. Yhtiö alkoi rakentaa flyygeleitä vuonna 1970 ja digitaalisia pianoja vuonna 1987. Vuonna 1990 Samick valmisti yli 100 tuhatta pystypianoa, 7 583 flyygeliä ja 7 959 digipianoa. Korean ulkopuolelle vietiin pystypianoista vajaa neljännes, flyygeleistä noin 80 prosenttia ja digipianoista noin 40 prosenttia. Vuonna 1990 Samick siirsi valmistusta Korean ulkopuolelle perustamalla pianotehtaan Indonesian Jakartaan. Vuonna 2000 yhtiö valmisti noin 35 tuhatta pystypianoa, 10 tuhatta flyygeliä ja 10 tuhatta digipianoa, mutta viennin osuus oli hieman pienempi kuin vuosikymmen aiemmin.[2] Samickin markkinaosuus maailman pianotuotannosta oli 1990-luvun puolivälissä noin 14 prosenttia[3].

Kitaroiden valmistuksen Samick aloitti maailmanlaajuisen sähkökitaravillityksen aikoihin vuonna 1965 ja ryhtyi pian yhteistyöhön texasilaisen Hondo-kitaravalmistajan kanssa. 1980-luvun alussa Samick aloitti yhteistyön yhdysvaltalaisten pianovalmistajien Baldwinin ja Wurlitzerin kanssa. Vuonna 1988 Samick-yhtiö listautui Soulin pörssiin ja hankki omistukseensa Kohler & Campbell -pianomerkin.[1]

1990-luvun puolessavälissä Samick joutui taloudellisiin vaikeuksiin[3], joista se selviytyi vuonna 2003 kun uudeksi omistajaksi tuli korealainen rakennusyhtiö Speco. Pian Samick osti 60 prosenttia saksalaisen Bechstein-pianovalmistajan osakekannasta, mutta luopui omistuksestaan 2009. Vuonna 2004 Samick yritti ostaa korealaisen kilpailijansa Young Changin, mutta kilpailuviranomaiset torjuivat fuusion.[1] Vuonna 2008 Samick osti saksalaisen vuonna 1849 perustetun Seiler-pianotehtaan[4]. Vuonna 2009 Samick osti vähemmistöosuuden saksalaisesta Steinway & Sons -pianotehtaasta, mutta luopui omistuksesta vuonna 2013, kun Steinwayn osti John Paulson[5].

  1. a b c d e Samick Musical Instruments Co., Ltd. - Company Profile, Information, Business Description, History, Background Information on Samick Musical Instruments Co., Ltd. referenceforbusiness.com. Viitattu 20.2.2018.
  2. Palmieri, Robert: ”Korea – Piano Industry”, The Piano: An Encyclopedia. Routledge, 2004. Teoksen verkkoversio (Google Books) (viitattu 20.2.2018).
  3. a b Heikinheimo, Seppo: Samickin pianotehdas lähellä konkurssia Helsingin Sanomat. 6.1.1996. Viitattu 21.2.2018.
  4. Samick Acquires Seiler 3.11.2008. Samick. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 20.2.2018.
  5. Lauren S. Murphy & Jodi Xu: Steinway Agrees to Be Bought by Paulson for $512 Million Bloomberg. 14. elokuuta 2013. Viitattu 20.2.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]