Aavikkokulkusirkka
| Aavikkokulkusirkka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Suorasiipiset Orthoptera |
| Alalahko: | Caelifera |
| Yläheimo: | Acridoidea |
| Heimo: | Heinäsirkat Acridae |
| Alaheimo: | Cyrtacanthacridinae |
| Suku: | Schistocerca |
| Laji: | gregaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Schistocerca gregaria |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Aavikkokulkusirkka (Schistocerca gregaria) on heinäsirkkojen (Acrididae) heimoon kuuluva hyönteislaji, joka suurina esiintyminä on aiheuttanut laajamittaisia viljelykasvien tuhoja, kuten vuosina 2003–2005 ja 2019–2020.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aavikkokulkusirkkanaraat ovat 50–60 millimetrin mittaisia, koiraat noin 40–50 millimetrin mittaisia. Aavikonkulkusirkat voidaan jakaa kahteen "muotoon", yksinäisiin ja laumassa eläviin. Ensin mainitun muodon sekä koiras että naaras vaihtelevat väritykseltään vihreästä vaaleanruskeaan, ja pronotum on kupera. Laumassa elävän muodon koiras on keltainen punaisilla kuvioinnilla ja naaras on vaaleanruskea. Tämän muodon pronotum on kovera tai suora. Sukukypsyyttä saavuttamattomat aikuiset yksilöt ovat vaaleanpunaisia.[1]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkokulkusirkkaa tavataan Länsi- ja Pohjois-Afrikassa, Välimeren alueella, Lähi-idässä, Turkissa, Iranssa sekä Keski-Aasiassa. Ne elävät aavikoilla ja puoliaavikoilla.[1]
Ravinto, elintavat ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aavikkokulkusirkka syö hyvin monenlaista kasvillisuutta, kuten sen levinneisyysalueella kasvavia pensaita, ruohoja sekä tuholaisepidemioiden aikana myös viljelykasveja. Se suosii erityisesti helmihirssiä (Pennisetum glaucum). Yksi aikuinen aavikkokulkusirkka voi vuorokauden aikana kuluttaa lehtiä oman painonsa verran. Aavikkokulkusirkka voi vuoden aikana kasvattaa kahdesta viiteen sukupolvea. Yksinään elävät naaraat tuottavat 60–80 munaa yhtä poikuetta kohti, laumassa elävät vain 40–60. Munien kuoriutumisessa kestää kaksi viikkoa. Laumassa elävän muodon nymfit käyvät ennen aikuistumistaan viisi kehitysvaihetta ja yksinäisen muodon nymfit kuusi. Suotuisissa olosuhteissa aikuistuminen tapahtuu kahdeksassa viikossa, mikä taas epäsuotuisissa voi vaatia kuukausia. Yleensä aavikkokulkusirkka sukukypsä kolmen viikon ikäisenä, mutta sademäärän ollessa alle 200 millimetriä tämä saattaa viivästyä.[1] Yhteensä aavikkokulkusirkka elää noin 3–5 kuukautta.[2] Aavikkokulkusirkkoja on sallittua käyttää elintarvikkeena varta vasten ihmisravinnoksi kasvatettuna. Lajia käytetään myös lemmikkieläinten ruokana. Aavikkokulkusirkka kuuluu niihin hyönteisiin, joita hyödynnetään hyönteistaloudessa proteiinien ja rasvojen tuotannossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Gerson, Uri & Applebaum, Shalom: Schistocerca gregaria (Forsskål) Plant Pests of the Middle East. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Frequently Asked Questions (FAQs) about locusts FAO Locust Watch. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- KorkeasaariZoo: Aavikkokulkusirkka
- UniProt: Taxonomy - Schistocerca gregaria (Desert locust) (Gryllus gregarius) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Schistocerca gregaria (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Schistocerca gregaria (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Schistocerca gregaria (desert locust) (englanniksi)
- Plantwise: Desert locust (Schistocerca gregaria) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Schistocerca gregaria, the Gregarious desert locust (englanniksi)