Samori Touré

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Samory Touré)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samori Touré
Mandinkan valtakunnan hallitsija
Valtakausi 18781898
Syntynyt noin 1830
Guinea
Kuollut 1900
Gabon
Suku Djulat
Uskonto sunnalaisuus

Samori Touré (tunnettu myös nimillä Samori, Samori Turé, Samory Touré, noin 18301900) oli Mandinkan valtakunnan perustaja. Hän valtasi ja hallitsi suuria alueita Nigerjoen yläjuoksulla, kunnes Ranska valloitti alueen siirtomaakseen. Touré kuoli lopulta karkotettuna nykyiseen Gaboniin.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
"Pääkalloja Samoryn vanhalla leirillä", valokuva brittien siirtomaa-arkistosta.

Samori Touré syntyi djulaperheeseen nykyisen Guinean sisäosissa vuoden 1830 paikkeilla. Hänen sukunsa olivat aikanaan olleet muslimikauppiaita, jotka olivat ajan saatossa siirtyneet viljelemään maata. Tourén perhe harjoitti paikallista perinteistä uskoa ja noihin aikoihin muslimit pyrkivät alistamaan valtaansa alueen perinteisiä uskoja harjoittaneet kansat. Tähän liittyen muslimitaustaiset sisésoturit valtasivat Tourén kotikylän 1800-luvun alkupuoliskolla ja ottivat tämän äidin vangiksi. Touré liittyi tämän jälkeen siséjoukkoihin ja osoittautui pian kyvykkääksi sotilaaksi. Vuonna 1861 hän lähti siséjoukoista ottaen haltuunsa perinteistä uskoa harjoittaneiden kamarojen johtajuuden. Hän kääntyi siséjä vastaan vallaten pienestä armeijastaan huolimatta Dyon- ja Milojokien alueet.[1]

Mandinkan valtakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1873 Touré perusti sittemmin Mandinkan valtakuntana tunnetulle valtakunnalleen uuden pääkaupungin nimeltä Bisandugu, nykyisessä Guineassa. Valtakunta jaettiin kantoneihin, joiden johdossa toimivat Tourén sukulaiset tai ystävät. Vuosien 1875–1879 välillä hän levitti valtakuntaansa Nigerjoen yläjuoksulla aina Siguirista Kouroussaan. 1880-luvun alussa hän valtasi myös Kankanin muslimikaupungin nujertaen näin vanhat vihollisensa sisét. Hänen valtakunnastaan tuli näin Länsi-Afrikan kolmanneksi suurin heti Toucouleurin kuningaskunnan ja Sokoton kalifaattin jälkeen. Molemmat näistä valtioista olivat syntyneet islamilaisen jihadin lopputuloksena. Tourén valtakunta oli näitä maallistuneempi, mutta Touré valitsi lopulta islamin valtakuntansa uskoksi yhdistääkseen useista eri etnisistä taustoista koostuvat alamaisensa. Hän otti lopulta myös imaamia vastaavan tittelin almami ja alkoi käännyttää alamaisiaan vuodesta 1884 eteenpäin.[1]

Samori Tourén patsas Bamakossa, Malissa.

Touré pyrki laajentamaan valtakuntaansa edelleen vanhoja kauppareittejä pitkin, mutta nyt Ranska alkoi levittää siirtomaavaltaansa alueella. Touré kykeni ensin pitämään ranskalaiset loitolla sopimusten ja pienien yhteenottojen avulla. Hän kävi myös kauppaa brittien kanssa saaden näiltä aseita Freetownista brittien siirtomaa Sierra Leonesta. Vuonna 1882 Ranska aloitti kuitenkin suuren sotilasoperaation Mandinkan valtakunnan valloittamiseksi. Touré käytti heitä vastaan poltetun maan taktiikkaa, mutta joutui vuoteen 1894 mennessä vetäytymään nykyisestä Ghanasta ja Norsunluurannikosta valloittamilleen alueille. Vuonna 1898 Ranska oli valloittanut koko valtakunnan alueen ja Touré jäi lopulta vangiksi hänen paettuaan nykyisen Liberian alueelle. Ranskalaiset karkottivat hänet Gaboniin Atlantin valtameren rannikolle, jossa Touré kuoli vuonna 1900.[1]

  1. a b c Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 344-345. (Volume 4) Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5199-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]