Samettipunkit
| Samettipunkit | |
|---|---|
.jpg) Trombidium holosericeum |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokka: | Punkit Acari |
| Ylälahko: | Acariformes |
| Lahko: | Actinedida |
| Heimo: |
Samettipunkit Trombidiidae Leach, 1815 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Samettipunkit (Trombidiidae) on erittäin yleisten punkkien heimo, jonka lajit elävät maaperässä ja ruohossa. Niitä on lukuisia eri lajeja.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samettipunkkien nimi tulee niiden kirkkaan punaisesta väristä ja tiheästä, lyhyestä karvoituksesta, joka antaa niille samettimaisen ulkonäön.[1] Kooltaan ne ovat korkeintaan neljän millin pituisia ja niillä on kahdeksan jalkaa. Toukkavaiheessa jalkoja on vain kuusi.[2]
Samettipunkkien punainen väri on varoitusväri, joka kertoo niiden pahasta mausta.[1]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samettipunkkien nymfit ovat parasiitteja, kuoriutumisen jälkeen ne kiipeävät ohikulkevaan hämähäkkiin tai hyönteiseen ja imevät tästä verta. Samettipunkit ovat hitaasti liikkuvia, mutta ne syövät kokoonsa nähden paljon. Nuoret punkit metsästävät monta kertaa itsensä kokoisia saaliita, esimerkiksi heinäsirkkoja. Samettipunkit eivät yleensä tapa hyönteistä, vaan luovat nahkansa muutamaan kertaan ja pudottautuvat pois. Tämän jälkeen ne asettuvat maaperään ja muuntuvat aikuisiksi. Aikuisina ne syövät pieniä hyönteisiä ja hyönteisten munia. Samettipunkit eivät ole minkäänlainen uhka ihmisille.[3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rotenberk, Lori: Red Velvet Mite Ruby lord of the love garden Chicago Wilderness Magazine. syksy 2004. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
- Family Trombidiidae – true velvet mites BugGuide. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
- Zhi-Qiang Zhang: Attachment sites of Allothrombium pulvinum larvae (Acari: Trombidiidae) ectoparasitic on aphid hosts. Systematic and Applied Acarology, 1997, nro 2, s. 115–120. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kivipelto, Arja: Yleinen uskomus on väärä: Punkki viihtyy paremmin metsässä kuin heinikossa Helsingin Sanomat. 2014. Viitattu 24.2.2020.
- ↑ a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 436-437. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
- ↑ Nyström, Harry: Mikä ötökkä kyseessä Luontoportti. Viitattu 24.2.2020.