Tämä on lupaava artikkeli.

Futsal

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Salijalkapallo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Futsal
Alkuperämaa Uruguay
Piirteet
Tyyppi pallopeli
Joukkueen koko 5
Varusteet pallo
Pelikenttä 38–42 × 18–22 m
Peliaika 2 × 20 min.
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö FIFA ja AMF

Futsal, myös salijalkapallo[1] tai salifutis,[2][3] on jalkapalloa muistuttava palloilulaji, jota pelataan pienemmällä kentällä ja yleensä urheiluhallissa. Lajia harrastetaan laajalti joka puolella maailmaa. Se on erityisen suosittua Etelä-Amerikassa ja Etelä-Euroopassa. Suomessa futsalin harrastajia vuonna 2018 on Palloliiton tilastojen mukaan n. 25 000.[4]

Futsalissa pelaa vastakkain kaksi joukkuetta, joissa kummassakin on kentällä samaan aikaan viisi pelaajaa, maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa. (Tarkemmin Futsalin pelipaikat) Joukkueeseen kuuluu tyypillisesti myös vaihtopelaajia ja varamaalivahti. Peliä pelataan jalkapalloon verrattuna huomattavasti pienemmällä ja kovapintaisella kentällä, perinteisesti parketilla tai modernimmalla muovipinnoitteella. Futsalpallo on jalkapalloon verrattuna pienikokoisempi (kokoa 4) ja vähemmän kimmoisa. Jalkapallon ja futsalin säännöt muistuttavat toisiaan, mutta merkittäviä erojakin säännöistä löytyy. Tärkeimpinä eroina ovat futsalin tehokas peliaika, rajoittamattomat vaihdot, kumuloituvat joukkueen virheet sekä maaliheitot ja rajapotkut.

Futsal Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maan korkein sarjataso on Futsal-liiga ja sen alapuolella on Futsal-ykkönen. Molemmat ovat Suomen Palloliiton hallinnoimia valtakunnallisia sarjoja. Näiden kahden kansallisen sarjan lisäksi sarjajärjestelmä ulottuu Palloliiton piiritason sarjoissa aina 5. divisioonaan asti.[5] Liigan lisäksi kotimaisessa futsalissa on aiemmin pelattu myös erilaisia cup-kilpailuja kuten kaikille seuroille avoin Futsal Cup, Futsal Super Cup ja liigajoukkueiden futsal final four- turnaus.[6] Naisten korkein sarjataso on Naisten futsal-liiga.

Suomea edustaa maaotteluissa miesten Suomen futsalmaajoukkue ja u-19 maajoukkue ja naisten puolella Suomen naisten futsalmaajoukkue.

Espanja–Suomi-maaottelu Pontevedrassa (ESP) 2.4.2018

Futsal maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FIFA:n mukaan futsalia pelaa ympäri maailmaa 25 miljoonaa ihmistä 130 maassa,[7] ja rekisteröityneitä pelaajia oli vuoden 2006 tutkimuksessa 1,1 miljoonaa.[8] Rekisteröityneiden pelaajien määrissä mitattuna suurimmat maat ovat Brasilia, Espanja, Italia, Japani ja Venäjä. Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Brasiliassa väitetään olevan enemmän futsalia kuin jalkapalloa harrastavia pelaajia.[9] Monet jalkapallon suurtähdet ovat aloittaneet uransa futsalin parissa, heistä esimerkkeinä Ronaldinho, Ronaldo, Zico, Sócrates ja Romario.[10] Aktiivipelaajista futsalin parissa kasvaneita pelaajia ovat muun muassa Andres Iniesta, Lionel Messi, Xavi ja Cristiano Ronaldo.[11][12]


Brasilian ja Argentiinan välinen futsalottelu

Maajoukkuekilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espanja–Suomi-maaottelu 2.4.2018.

Hallitseva maailmanmestari on Portugali, joka kukisti vuoden 2021 MM-kisojen finaalissa Argentiinan 2–1.[13] Epävirallisen maailman rankingin ykkönen oli lokakuussa 2021 Brasilia. Suomen sijoitus oli tuolloin 20.[14] Samaan aikaan Euroopan jalkapalloliiton UEFAn rankingissa ykkönen oli Espanja ja Suomi oli sijalla 12.[15]

Maajoukkueiden ranking (tilanne 24.10.2021)
# Maailman ranking[14] UEFAn ranking[15]
1. Brasilia Brasilia Espanja Espanja
2. Espanja Espanja Portugali Portugali
3. Argentiina Argentiina Venäjä Venäjä
4. Portugali Portugali Kazakstan Kazakstan
5. Venäjä Venäjä Italia Italia
6. Kazakstan Kazakstan Kroatia Kroatia
7. Iran Iran Azerbaidžan Azerbaidžan
8. Italia Italia Ukraina Ukraina
9. Kroatia Kroatia Tšekki Tšekki
10. Paraguay Paraguay Serbia Serbia
- 20. Suomi Suomi 12. Suomi Suomi

Maailmanmestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisesti merkittävin futsalkilpailu on FIFAn järjestämät futsalin maailmanmestaruuskilpailut, jotka järjestetään joka neljäs vuosi. Seuraavat MM-kisat järjestetään Liettuassa syys-lokakuussa 2021. MM-lopputurnaukseen pääsee 24 joukkuetta ja varsinaista lopputurnausta edeltävät erilliset kuuden maanosaliiton järjestämät MM-karsinnat. Vuoden 2020 MM-kisojen karsintoihin osallistui 101 maajoukkuetta.[16][17]

Panama – Irak (Poikien maaottelu 7.10.2018)


Maanosien mestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uefa Futsal Cupin ottelu AFC Kajrat (KZ) – Inter FS (ESP) 24.4.2009.

Seurajoukkuekilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Futsalin seurajoukkuekilpailuista merkittävimmät ovat eurooppalainen UEFA Futsal Cup ja eteläamerikkalainen Torneo Sudamericano de Clubes de Futsal.

Ympäri maailmaa pelataan kansallisia sarjoja. Useissa maissa, kuten esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Venäjällä ja Brasiliassa sarjat ovat ammattilaissarjoja.[9] Euroopassa kovatasoisimpana sarjana voidaan pitää Espanjan Liga Nacional de Futbol Salaa, jonka joukkueet ovat hallinneet Futsal Cupia.[18] Etelä-Amerikassa Brasilian Liga Brasileira de Futebol de Salão puolestaan on tasokkain sillä sen joukkueet ovat voittaneet kaikki Etelä-Amerikan seurajoukkuemestaruudet.[19]

Futsalin historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Futsalin ensimmäiset säännöt kehittänyt Juan Carlos Ceriani.

Futsalin syntyhistoriasta on useita eri variaatioita, mutta yleisen käsityksen mukaan futsal on nykyisessä muodossaan saanut alkunsa 1930-luvulla Uruguayssa, Montevideossa.[20] Juan Carlos Ceriani kehitti lajille ensimmäiset säännöt, jonka jälkeen laji kasvoi nopeasti Etelä-Amerikassa, etenkin Brasiliassa.[21] Etelä-Amerikassa pelattiin myös ensimmäiset kansainväliset turnaukset jo 1960-luvulla ja vuonna 1965 perustettiin Etelä-Amerikan futsalliitto. Laji saapui Eurooppaan 1960-luvun loppupuoliskolla ja Hollannissa käynnistyi Euroopan ensimmäinen kansallinen sarja vuonna 1969.[22][9]

Ensimmäinen kansainvälinen kattojärjestö FIFUSA (esp. Federación Internacional de Fútbol de Salón) perustettiin lajin kasvun myötä vuonna 1971. João Havelangen johdolla se yhtenäisti Etelä-Amerikassa käytössä olleita sääntömuunnelmia.[23] Lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin FIFUSA:n alaisuudessa 1982 São Paulossa. 1980-luvulla Havelangen ja Sepp Blatterin aloitteesta FIFA päätti ottaa futsalin alaisuuteensa ja alkoi kehittää omaa muunnelmaa säännöistä. FIFA yhtenäisti edelleen sääntöjä muun muassa kentän sekä maalin koon suhteen, ja teki niihin myös merkittäviä muutoksia kuten pallon koon kasvattaminen.[21][24] 1980-luvun lopussa FIFA:sta tuli virallisesti lajin kansainvälinen kattojärjestö. Futsalin katsottiin olevan jalkapallon muunnelma ja niin ollen FIFA:n toimialaa. Oikeudellisen kiistelyn ja sisäisten ristiriitojen jälkeen osa FIFUSA:n jäsenistä siirtyi sen alaisuuteen.[20][23] FIFA järjesti ensimmäiset omat maailmanmestaruuskisat vuonna 1989 Alankomaissa.[21]

FIFUSA jatkoi toimintaansa FIFA:sta piittaamatta ja järjesti edelleen omia maailmanmestaruuskilpailujaan. Vasta vuonna 2002 se lakkautettiin, kun sen tilalle perustettiin uusi järjestö nimeltään AMF (esp. Asociación Mundial de Fútbol de Salón). AMF:n kannan mukaan FIFA ohjaa futsalia jalkapallon eikä lajin lähtökohdista.[23] AMF:llä on 34 jäsenmaata ja lisäksi sen alaisuudessa toimii kolme maanosaliittoa – Euroopassa UEFS sekä Etelä-Amerikassa CSFS ja CPFS.[25][26]


Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Futsalin nimi tulee portugalin kielen termistä fútebol de salão, joka taas tarkoittaa salijalkapalloa. Nimi keksittiin vuonna 1978, koska jalkapallo (fútebol) oli FIFA:n laji ja futsalin silloisella kattojärjestöllä FIFUSA:lla ei ollut siihen käyttöoikeutta. Niinpä se joutui ottamaan käyttöön uuden termin.[20][23]

Futsalin saapuminen Suomeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pelattiin sisäjalkapalloa jo vuonna 1980, mutta varsinainen futsaltoiminta käynnistyi vuonna 1994. Suomesta koottiin maajoukkue opiskelijoiden maailmanmestaruuskisoihin Kyprokselle Opiskelijoiden liikuntaliiton johdolla. Seuraavat kisat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1996, minkä yhteydessä Palloliitto otti futsalin mukaan toimintaansa. Ensimmäisestä suomenmestaruudesta pelattiin turnausmuodossa Jyväskylässä seuraavana vuonna.[20]

Kaudella 2008–2009 futsalia pelattiin yli 2 000 joukkueessa ympäri Suomea. Joukkueiden määrä on yli kaksinkertaistunut kaudesta 2001–2002.[5] Vuonna 2006 lisenssipelaajia oli noin 20 000.[27] Useat jalkapalloilijat harjoittelevat talvisin futsalia ja myös monet futsalin pääsarjatason pelaajat pelaavat tai ovat pelanneet myös jalkapalloa.

Säännöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n viralliset futsalsäännöt koostuvat 17 säännöstä.[28] Futsalin toisen kattojärjestön AMF:n säännöt eroavat hieman FIFA:n virallisista futsalsäännöistä. Alla käsitellään FIFA:n, UEFA:n ja Palloliiton alaisten otteluiden sääntöjä.

Kenttä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Futsalkenttä
Sporting CP – SL Benfica Portugalin liigan ottelussa 30.6.2018

Pelikentän pituus kansainvälisissä otteluissa on 38–42 metriä ja leveys 18–22 metriä. Rangaistusalue sijaitsee kentän molemmissa päissä, ja se merkitään kaarella kuuden metrin säteellä tolpista ja siten että maalin kohdalla raja on päätyrajan suuntainen. Rangaistuspotkupiste on rangaistusalueen rajalla maalin keskikohdalla eli kuuden metrin päässä. Toinen rangaistuspotkupiste on vastaavassa kohdassa 10 metrin päässä maalista. Maalin leveys on kolme metriä ja korkeus kaksi metriä.[29] Käytännössä futsalkenttä vastaa käsipallokenttää ja maalit ovat myös saman kokoiset.

Pallo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Futsalpallo on jalkapalloa hieman pienempi ja vähemmän kimmoisa. Sen ympärysmitta on 62–64 senttiä eli kokoluokkaa 4. Pallo saa pompata vain 50–65 cm, kun se pudotetaan kahden metrin korkeudesta.[30][9]

Pelaajat sekä tuomarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kentällä futsalissa on yhtä aikaa neljä pelaajaa sekä maalivahti kummastakin joukkueesta. Pelaajan voi vaihtaa niin usein kuin haluaa, myös pelin ollessa käynnissä. Vaihtopelaajien määrä on tyypillisesti rajoitettu seitsemään.[31]

Futsalottelua tuomaroi kaksi erotuomaria. Molemmilla tuomareilla on samat oikeudet, mutta toinen näistä toimii päätuomarina, jonka päätös ratkaisee mikäli erotuomarien näkemyksissä on ristiriitaa.Otteluun nimetään lisäksi ajanottaja ja kolmas erotuomari, joka avustaa ajanottajaa. Nämä ovat pakolliset kansainvälisissä otteluissa, mutta kansallisissa peleissä ajanottaja voi huolehtia myös kolmannen erotuomarin tehtävistä.[32][33]

Pelikatkot ja peliaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliaika on kansallisissa ja kansainvälisissä sarjoissa 2 × 20 minuuttia. Pelijaksojen välissä on korkeintaan 15 minuutin pituinen tauko. Joukkueella on käytettävissä korkeintaan minuutin pituinen aikalisä pelijaksoa kohden. Futsalia pelataan käyttämällä tehokasta peliaikaa, eli kello pysäytetään pelikatkon ajaksi, kuten jääkiekossa.[34]

Mikäli pallo ylittää sivu- tai päätyrajan peli keskeytyy ja pelikello pysäytetään. Mikäli pallo menee yli sivurajasta, viimeksi palloon koskeneen pelaajan vastajoukkue antaa rajapotkun kohdasta, jossa pallo ylitti rajan. Rajapotku on epäsuora. Mikäli pallo menee yli päätyrajasta, peli jatkuu maaliheitolla, jos pallo meni yli hyökkäävään joukkueen pelaajasta, tai kulmapotkulla, jos pallo meni yli puolustavan joukkueen pelaajasta. Maalin jälkeen peli jatkuu avauspotkulla keskiympyrästä.[35][36][37]

Peli jatkuu rikkeen jälkeen suoralla vapaapotkulla, epäsuoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla. Mikäli tuomari on katkaissut pelin jostakin muusta syystä (esim. pelaajan vakava loukkaantuminen, pallon puhkeaminen tai jokin muu syy, jota ei säännöissä ole mainittu) peliä jatketaan erotuomaripallolla. Erotuomari pudottaa pallon kenttään vyötärön korkeudelta ja se on pelattavissa pelikenttää koskettaessaan.[38]

Rikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chile – Portugal

Suora vapaapotku voidaan tuomita vastustajalle mikäli pelaaja yrittää tai onnistuu potkaisemaan, kamppaamaan, lyömään, työntämään taikka taklaamaan keholla tai jaloin vastapelaajaa. Vastustajasta kiinni pitäminen, hänen päälleen sylkeminen ja tarkoituksellinen kädellä pelaaminen aiheuttavat myös suoran vapaapotkun. Lisäksi muille kuin maalivahdille tämän omalla alueella on kiellettyä liukua palloon silloin kun vastapelaajan pelatessa tai yrittäessä pelata sitä. Vapaapotku suoritetaan yleensä rikepaikasta. Omalla rangaistusalueella tehty rike johtaa rangaistuspotkuun, joka potkaistaan 6 metrin rangaistuspisteeltä. Vastustajan rangaistusalueella tehdystä rikkeestä vapaapotkun voi vetää mistä tahansa alueen sisäpuolelta.[39]

Epäsuora vapaapotku voidaan tuomita vastustajalle mikäli maalivahti koskettaa palloa käsin oman pelaajan tarkoituksellisesti pelattua sen hänelle tai hän pitää palloa hallussaan käsin tai jaloin omalla kenttäpuoliskolla yli neljä sekuntia. Maalivahdin palautettua pallon peliin hän ei saa koskea siihen uudestaan ennen kuin pallo on osunut vastustajaan. Epäsuora vapaapotku voidaan tuomita myös jos pelaaja pelaa vaarallisella tavalla, estää vastapelaajan etenemisen sijoittumisellaan tai estää maalivahtia heittämässä palloa käsistään. Epäsuora vapaapotku suoritetaan rikepaikasta tai sitä lähimmästä paikasta rangaistusalueen rajalta, jos rike tapahtui rangaistusalueen sisällä.[39]

Daniel Giasson (ITA)

Jokaisesta suoran vapaapotkun arvoisesta rikkeestä merkitään myös kumuloituva joukkuevirhe. Joukkueen kuudennesta rikkeestä seuraa vastustajajoukkueen vapaapotku ilman muuria. Vapaapotku annetaan rikkomuspaikasta tai vaihtoehtoisesti 10 metrin rangaistuspotkupisteeltä. Vapaapotkuun oikeutettu joukkue saa itse päättää kumman vaihtoehdoista se valitsee. Kumuloituvat rikkomukset ovat puoliaikakohtaisia, joten joukkueen rikkeet nollaantuvat ottelun puoliajalla.[38]

Jalkapallon tapaan futsalissa on käytössä keltainen ja punainen kortti. Tuomari voi varoittaa pelaajaa keltaisella kortilla muun muassa mikäli tämä käyttäytyy epäurheilijamaisesti, protestoi tuomiota, viivyttää peliä tai rikkoo sääntöjä jatkuvasti. Jos pelaaja saa toisen varoituksen tai syyllistyy törkeään epäurheilijamaiseen käytökseen, raakaan peliin, ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemiseen rikkeellä tai solvaavaan kielenkäyttöön, tuomari voi poistaa hänet kentältä näyttämällä punaista korttia. Ulosajetun pelaajan tilalle ei saa vaihtaa uutta pelaajaa kahteen minuuttiin ellei vastajoukkue tee ylivoimalla maalia.[39]

Futsalin sääntövariaatioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMF:n futsalsäännöt ovat peräisin ajalta ennen FIFA:n sääntöjä. Säännöt eroavat toisistaan muutamissa yksityiskohdissa. AMF:n sääntöjen mukainen pallo on hieman pienempi, rajapotkujen tilalla on rajaheitot, joukkuevirheiden lisäksi huomioidaan myös kumuloituvat henkilökohtaiset virheet ja ulosajo ei aiheuta vajaalla pelaamista.[40] Alkuperäisissä säännöissä oli myös rangaistusalueen paitsio, mikä on sittemmin poistettu.[41]

Isossa-Britanniassa pelattavassa 5 vastaan 5 -sisäjalkapallossa erona on vaihtojen rajoitettu määrä, rajojen tilalla olevat reunat tai seinät, erityyppinen pallo, matalammat ja leveämmät maalit sekä kenttäpelaajien rajoittaminen rangaistusalueen ulkopuolelle.[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Futsal Laws of the Game 2010/2011. FIFA, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Arponen, Antti O. & Heinonen, Markku & Kanerva, Juha & Tamminen, Juha & Tikander, Vesa: Jalkapallon pikkujättiläinen. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Salijalkapallo Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.4.2020.
  2. ↑ Salifutis TEPA-termipankki. Sanastokeskus TSK. Viitattu 30.4.2020.
  3. ↑ Salifutis kääntyi futsaliksi Kaleva.fi. Viitattu 30.4.2020.
  4. ↑ Super User: Tornin Tarkkailijat - Futsal-liiga.TV futsal-liiga.tv. Viitattu 28.11.2018.
  5. ↑ a b Futsalin joukkuemäärät 2008-2009 (pdf) Palloliitto. Viitattu 19.1.2011.
  6. ↑ Cup-mestarit Palloliitto. Viitattu 19.1.2011.
  7. ↑ Futsal history ukfutsalassociation.co.uk. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  8. ↑ FIFA Big Count 2006 (PDF) 31.5.2007. FIFA. Viitattu 1.7.2008. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Mitä on futsal? (haettu web.archive.org:sta) 17.3.2008. Palloliitto. Viitattu 19.1.2011.
  10. ↑ Andy Roxburgh: A Different Ball Game. The Futsal Technician, 2006. UEFA. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 2.8.2008. (englanniksi)
  11. ↑ FIFA.com: The football greats forged by futsal FIFA.com. 30.10.2012. Viitattu 12.11.2018. (englanti)
  12. ↑ Top 10 Footballers Who Played Futsal! 12.3.2020. Futsalfeed =. Viitattu 10.12.2020.
  13. ↑ 2021 FIFA Futsal World Cup: Portugal beat Argentina in final UEFA. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  14. ↑ a b Futsal World Ranking futsalworldranking.com. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  15. ↑ a b Futsal UEFA Ranking futsalworldranking.com. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  16. ↑ FIFA Futsal World Cup RSSSF. Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)
  17. ↑ uefa.com: Futsal World Cup - News – UEFA.com UEFA.com. 26.10.2018. Viitattu 24.11.2018. (englanniksi)
  18. ↑ UEFA Futsal Cup RSSSF. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Torneo Sudamericano de Clubes de Futsal RSSSF. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Arponen, s. 438–441
  21. ↑ a b c The history of futsal FIFA. Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)
  22. ↑ Teunissen, Evert: Indoor Soccer. Sterling Publishing Co., 1997. ISBN 0-8069-9714-1 (englanniksi)
  23. ↑ a b c d La petite histoire du Futsal UNCFS. Viitattu 19.1.2011. (ranskaksi)
  24. ↑ The history of Futsal Englannin jalkapalloliitto. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  25. ↑ Entidades Continentales AMF. Viitattu 19.1.2011. (espanjaksi)
  26. ↑ Entidades Afiliades AMF. Viitattu 19.1.2011. (espanjaksi)
  27. ↑ Big Count 2006 - Statistical Summary Report by Association (PDF) FIFA. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  28. ↑ Laws of the Game 2010/2011 FIFA. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Laws of the Game, Law 1 - The Pitch, s. 6-12
  30. ↑ Laws of the Game, Law 2 - The Ball, s. 13-14
  31. ↑ Laws of the Game, Law 3 - The Number of Players, s. 15-18
  32. ↑ Laws of the Game, Law 5 - The Referees, s. 21-24
  33. ↑ Laws of the Game, Law 6 - The Assistant Referees, s. 25-28
  34. ↑ Laws of the Game, Law 7 - The Duration of the Match, s. 29-31
  35. ↑ Laws of the Game, Law 8 - The Start and Restart of Play, s. 32-34
  36. ↑ Laws of the Game, Law 15 - The Kick-in, s. 53-55
  37. ↑ Laws of the Game, Law 16 - The Goal Clearance, s. 56-57
  38. ↑ a b Laws of the Game, Law 13 - Free Kicks, s. 42-49
  39. ↑ a b c Laws of the Game, Law 12 - Fouls and Misconduct, s. 38-41
  40. ↑ Laws of the Game AMF. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)(espanjaksi)
  41. ↑ AMF Sets Up Committee to Study Laws of the Game futsalonline.com. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  42. ↑ Differences between futsal and UK style 5-a-side eurofives.co.uk. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Futsal.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Futsal&oldid=22776046”