Saksan varakansleri
| Liittokanslerin sijainen | |
|---|---|
| Stellvertreter des Bundeskanzlers | |
 | |
.jpg) | |
| Nimittäjä | Saksan liittokansleri |
| Kauden pituus | 4 vuotta |
| Perustettu | 24. toukokuuta 1949 |
| Ensimmäinen | Franz Blücher |
Saksan varakansleri, epävirallisesti Saksan liittotasavallan varakansleri (saks. Vizekanzler der Bundesrepublik Deutschland), virallisesti liittokanslerin sijainen (saks. Stellvertreter des Bundeskanzlers) on toiseksi korkein Saksan hallituksen jäsenistä. Liittokansleri on hallituksen päämies, ja Saksan peruslain mukaan tämä sijaisen arvonimi annetaan yhdelle hallituksen ministereistä. On yleistä, että arvonimi annetaan hallituskoalition pienemmän puolueen edustajalle.
Vaikka Stellvertreter (suom. sijainen), on viran perustuslaillinen nimi, useimmat saksalaiset tuntevat viran nimellä Vizekanzler (suom. varakansleri). Suomalaisessa mediassa käytetään myös muotoa varaliittokansleri.
Saksan nykyinen varakansleri on Robert Habeck, joka astui virkaan Olaf Scholzin seuraajana, joka luopui tehtävästä tullessaan liittokansleriksi.
Varakanslerin tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkipolitiikassa varakanslerina toimiminen on enemmäkin kunnianimike. Varakansleri voi johtaa hallituksen kokouksia liittokanslerin ollessa ulkomailla. Varakanslerin tehtävänä on käyttää kanslerin erityisiä perustuslaillisia valtuuksia siinä tapauksessa, että liittokansleri ei pysty hoitamaan tehtäviään. Tällaista korvaamista ei ole koskaan käytetty Saksan liittotasavallan historiassa.
Jos kansleri eroaa, kuolee tai on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäviään, varakanslerista ei automaattisesti tule seuraavaa liittokansleria. Liittopresidentti määrää tällaisessa tapauksessa ministerin toimimaan virkaatekevänä liittokanslerina, kunnes liittopäivät valitsee uuden liittokanslerin. Ainoan kerran, kun varakanslerista on tullut virkaatekevä liittokansleri tapahtui Willy Brandtin erottua vuonna 1974, jolloin Walter Scheel hoiti reilun viikon ajan liittokanslerin tehtäviä.
