Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941
| Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Pekka Visuri |
| Kuvittaja | arkistokuvitus, karttoja |
| Kansitaiteilija | Matti Vartiala, SA-kuva |
| Kieli |
saksa käsikirjoitus suomi |
| Genre | tietoteos, Suomen historia |
| Kustantaja | Docendo |
| Julkaistu | 2017 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 373 sivua |
| ISBN | 978-952-291-388-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 – Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa on tohtori, eversti Pekka Visurin toimittama teos, joka sisältää jalkaväenkenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan vuodelta 1941, jonka Visuri on suomentanut, sekä Visurin taustoituksen päiväkirjalle. Kirjan on julkaissut Docendo vuonna 2017.
Taustoituksessa Visuri kertoo Saksan ja Suomen yhteistyön alkamisesta. Toista sataa sivua käsittävän osuutensa aluksi hän käsittelee ajopuuteoriana tunnettua ajatusta Suomen päätymisestä jatkosotaan ja yhteistyön muodostumista. Lyhyesti hän kuvaa myös Erfurthin elämänvaiheet.
Suomeksi on aiemmin julkaistu Erfurthin Sotapäiväkirja vuodelta 1944. Sen ensimmäinen laitos ilmestyi 1954 (WSOY), ja uudella johdannolla varustettuna se ilmestyi 2014 (Docendo). Päiväkirjan vuonna 1954 ilmestyessä Erfurth pahoitteli, ettei alkuosaa voinut tuolloin julkaista.[1] Visurin mukaan WSOY:n päätökseen oli syynä aineiston arkaluonteisuus.[2] Erfurthin koko laajan, 1070-sivuisen päiväkirjan käsikirjoitusta säilytetään Suomen kansallisarkistossa ja toista kappaletta Saksan sota-arkistossa (Bundesarchiv-Militärarchiv) Freiburgissa.[3]
Visuri kertoo esipuheessa, että koska näistä vaiheista on olemassa paljon virheellisiä tietoja ja yksipuolisia tulkintoja, hän halusi kirjoittaa taustaosuuden selventämään päiväkirjan sisältöä ja kehyksiksi sille.[1]
Erfurth pääsi hyvin tiiviisti Mannerheimin sisäpiiriin ja sai tietoonsa kaikki valtiosalaisuudet. Hän ymmärsi suomalaisia siinä määriin, että joutui hankaluuksiin oman päämajansa kanssa. Päiväkirja sisältää Mannerheimista ja kenraalien tavoista lukuisia kuvauksia, joita Unto Hämäläisen mukaan on herkullista lukea.[4]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unto Hämäläinen sanoo arviossaan (Helsingin Sanomat) kirjan tarjoavan lukijalle mahdollisuuden etsiä vastauksia moniin kiusallisiin kysymyksiin jatkosodan alkuvaiheista. Hän ottaa esille itselleen muodostuneita käsityksiä, kuten Suomen ja Saksan yhteistyön luonteen: vaikka se ei oikeudellisesti ollut sotilasliitto, käytännössä se kuitenkin oli sitä. Kyse ei ollut Suomen kannalta erillissodasta, vaikka tavoitteet Saksalla ja Suomella olivat erilaiset, mistä aiheutui ongelmia. Siinä vaiheessa, kun uskottiin sodan päättyvän nopeasti, tunnelma oli korkealla, mutta Mannerheimille oli valjennut hyvin varhaisessa vaiheessa, ettei Saksan voitto ole varma.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Visuri s. 7
- ↑ Kai Byman, Mannerheim uumoili natsi-Saksan itärintamalle vaikeuksia jo loppukesällä 1941, Yle, viitattu 4.10.2017
- ↑ Kai Byman, Käsikirjoitus: Mannerheimin kotinatsi, MOT, Yle (ohjelman käsikirjoitus) viitattu 4.10.2017
- ↑ a b Unto Hämäläinen: Helsingin Sanomat, 28.9.2017, s. B 4. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan kenraali Docendon sivulla
- Kai Byman, Käsikirjoitus: Mannerheimin kotinatsi, MOT, Yle (ohjelman käsikirjoitus)
- Kai Byman, Mannerheim uumoili natsi-Saksan itärintamalle vaikeuksia jo loppukesällä 1941, Yle (ohjelman esittely)
- Kai Byman, Kertomus erillissodasta pelkkä myytti, Yle (teoksen esittely)