Saija-Pirtti
| Saija-Pirtti | |
|---|---|
| Saijan kansantalo | |
| Sijainti | Saija, Salla |
| Valmistumisvuosi | 1952 |
| Omistaja | Saijan Kansantalo yhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
 |
|
Saijan kansantalo eli Saija-Pirtti on Sallan kunnan Saijan kylässä sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloyhdistyksen perustava kokous pidettiin 26. maaliskuuta 1951, ja se rekisteröitiin 1952 Saijan kansantaloyhdistys ry -nimellä. Tontti ostettiin Kaunisharjulta. Tukit saatiin lahjoituksina, ja sahaus tehtiin talkoilla. Talon piirustukset tehtiin ensin tupakka-askin kanteen, ja myöhemmin ne piirrettiin puhtaaksi rakennuslupaa varten. Perustukset tehtiin kevätkesästä 1951, ja heti niiden valmistuttua aloitettiin rungon rakentaminen. Työtä tehtiin paljon talkoilla, mutta työn jouduttamiseksi yhdistys palkkasi myös kirvesmiehiä töihin. Osuusliikkeestä ostettiin hieman pintavialliset ovet ja ikkunat edullisesti. Lattialautoja varten tehtiin rahakeräys, johon osallistui myös kyläläisiä, jotka eivät olleet työväenaatteen kannattajia. Käyttökuntoon rakennus saatiin 1952, päällyslaudoitus valmistui kesällä 1953. Ulkopuoli maalattiin alkukesästä 1954. Sisustus tehtiin vuonna 1956. Sisäpuoli maalattiin 1959. Näyttämön takaseinän maalauksen teki pienviljelijäliiton kouluttaja Kaarlo Vallinharju pitäessään parin viikon kurssia. Rakennus käsitti salin, näyttämön sekä ravintolan.[1]
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta kansantalolla oli vilkasta. Vappujuhlilla marssittiin, ja marssin jälkeen oli juhla ja illalla tanssit. Juhannusjuhlat olivat monipäiväisiä ja järjestäminen oli kova urakka. Aattoiltana oli kulttuurikilpailu, kuplettilauluja, näytelmiä, lausuntaa ja tanssit aamuneljään. Juhannuspäivänä oli urheilukilpailut Sarivaaran kentällä ja tukkilaiskisat. Juhliin tuli laajalti väkeä aina Kemijärveä myöten. Osuuskauppajuhlissa oli näytelmiä, musiikkia, juhlapuheita ja lopuksi tanssia. Lisäksi näytettiin elokuvia. Kesällä kansantalon pihalla pelattiin lentopalloa. Vilkas toiminta jatkui 1960-luvun puoliväliin asti. 1970-luvun alkuvuosina oli bingotoimintaa, jonka tuloilla uusittiin rakennuksen vesikatto.[2]
Kansantalosta kylätaloksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta kansantalolla hiipui 1970-luvun puolivälissä. Talo sai olla tyhjänä ja rapistua parikymmentä vuotta. Kansantaloyhdistys muutettiin 1996 Saijan kylätaloyhdistys ry:ksi ja säännöt uusittiin. Kyläläiset tulivat suoraan jäseniksi ilman muita velvoitteita. Muutamaa vuotta myöhemmin yhdistyksen nimi muutettiin Saijan kyläyhdistys ry:ksi. Määrätietoisella Museoviraston ohjeisiin perustuvalla entisöinti- ja korjausohjelmalla talo saatiin muutamassa vuodessa hyvin lähelle alkuperäistä asua. Samalla kuitenkin parannettiin monia talon ominaisuuksia. Kaikki pinnat uusittiin alkuperäisillä käsittelytavoilla, sähköistys uusittiin kokonaan sekä parannettiin akustiikkaa ja näyttämön valaistusta. Lisää tonttimaata hankittiin vuonna 1999. Talo sai nimekseen Saija-Pirtti.[2]
Uusi toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylätalolla on järjestetty tanssikursseja ja esitetty elokuvia ja näytelmiä. Vuodesta 1995 lokakuun alussa on järjestetty vuosittain perinteiset Saijan-päiväjuhlat. Vuodesta 1997 on järjestetty Saijazz-tapahtuma, jossa on mukana ollut eturivin jazzmuusikoita. Saijazz ry on järjestänyt konsertteja pääsiäislauantai-iltana viime vuosina joka toinen vuosi. Koronavuosina Saijazz-tapahtumia jouduttiin perumaan.[3]
Talolla on lisäksi pidetty lukuisia muita tilaisuuksia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saija-Pirtti saija.net. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ a b Saija-Pirtti saija.net. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Saijazz facebook.com. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Saija-Pirtti saija.net. Viitattu 6.2.2023.