Saab

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Saab AB)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Sekava & lähteitä lisää
Tämä artikkeli käsittelee Saab AB -yhtiötä ja sen valmistamia lentokoneita ja muita tuotteita. Saab-automerkistä on erillinen artikkeli.
Saab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Osake OMXS: SAAB B
ISIN SE0000112385
Toimiala lentokoneteollisuus, puolustusvälineteollisuus
Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen

Saab AB on ruotsalainen lentokone- ja puolustusvälineteollisuusyhtiö. Se on Tukholman pörssissä noteerattava osakeyhtiö. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö tunnettiin erityisesti sen valmistamista henkilöautoista.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

SAAB-lentokonetehtaan alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi oli 1930-luvun puolivälissä havahtunut siihen, että suorituskykyisiä hävittäjä- ja pommikoneita ei saanut Englannista, Yhdysvalloista eikä Ranskasta ostettua, vaikka ostajamaa olisi maksukykyinen ja ainakin pintapuolisesti arvioiden liittoumien ulkopuolella. Saksasta Ruotsi sai hankittua pommituslentokoneita, muttei hävittäjiä. Tähän perustuen Ruotsi pyrki ja onnistui luomaan toisen maailmansodan aikana ja jälkeen kansalliseen teolliseen kapasiteettiin perustuvan hävittäjäilmapuolustuksen. SAAB perustettiin tähän tarpeeseen 31. elokuuta 1937 nimellä Svenska Aeroplan AB.

Yhtiö syntyi taloudellisesti huonosti menestyneen edeltäjänsä Svenska Aero AB -yhtiön pohjalta. Tämä oli puolestaan syntynyt osana Saksan varusteluteollisuuden siirtoa muihin maihin I maailmansodan jälkeisen rauhan kieltäessä Saksalta lentokoneteollisuuden. Tehtaita siirrettiin ainakin seuraaviin maihin: Hollanti, Ruotsi, Suomi, Neuvosto-Venäjä, Sveitsi – 1920-luvun alussa. Ernst Heinkel ja Caspar-lentokonetehtaan johto (Bücker) pystytti Ruotsiin Svenska Aero -yhtiön, jolla oli kaksi tehtävää: tehdä lentokoneita muun muassa Ruotsille ja säilyttää saksalainen lentokoneteollisuuden taitotieto. Heinkel ja kumppanit palasivat Saksaan Hitlerin tultua valtaa. Heidän mukanaan lähti muun muassa ruotsalainen lentokonesuunnittelija Andersson, joka suunnitteli Bückerin koulukoneita. Hän palasi sodan loputtua SAABille Ruotsiin suunnitellen muun muassa Saab Safir -koulukoneen. Saabin alkuun liittyivät myös aidosti ruotsalaiset AFF- ja ASJA-lentokonetehtaat.

Tehdas siirtyi heti metallirakenteisiin lentokoneiden toteuttajaksi, jotka olivat toisen maailmansodan teknologinen siirtymä lentotekniikassa. Tehdas suunnitteli toisen maailmansodan lopulla mm. työntöpotkurilla varustetun hävittäjän, josta kehitettiin sodan jälkeen suihkuhävittäjä. Täten SAAB pystyi pysymään myöhäisestä alusta huolimatta tai sen ansiosta teknologisen kehityksen globaalissa kärjessä.

Kylmän sodan menestys puolueettomassa maassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen yhtiö valmisti Saab 29 Tunnan -hävittäjää, joka oli eräänlainen siirtymäajan kone. Saab 32 Lansen oli enemmänkin rynnäkkökone kuin hävittäjä, sen tuotanto oli Ruotsin ilmavoimien kokoon nähden ylimitoitettu, mutta ylläpiti SAAB-lentokonetehtaan suorituskykyä. SAAB sai niin suuren tuen Ruotsin valtiolta, että sen lentokoneet olivat käyttöönottonsa aikana suorituskyvyltään suurvaltojen koneiden tasolla 1950-luvulta lähtien aina Saab JAS 39 Gripen-koneeseen asti, joka ilmeisesti on yhtiön viimeinen miehitetty sotilasilma-alus.lähde?

Kylmän sodan lopulla, jolloin raskas panostus sotilasilmailuun ei enää saanut riittävää poliittista tukea, Saab pyrki siviilimatkustajakonemarkkinoille, mutta joutui vetäytymään niiltä. JAS 39 Gripen -hävittäjästäkin tuli British Aerospacen ja Saabin yhteinen myyntiartikkeli.

Kansallisen lentotekniikan tulevaisuus on nyt Ruotsissa ja Saabissa ilmeisesti miehittämättömien UAV-koneiden kehityksen varassa.lähde?

Boeingin ja Saabin T-X harjoitushävittäjä on voittanut vuonna 2018 tarjouskilpailun T-38 Talon hävittäjien korvaamiseksi.[1]

Saabin nykyinen organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saab GlobalEye Arabiemiraattien ilmavoimien väreissä (2021).

Vuonna 2022 Saab AB:llä oli viisi liiketoiminta-aluetta: Aeronautiikka (Aeronautics), Dynamiikka (Dynamics), Valvonta (Surveillance) ja laivanrakennusyhtiö Kockums sekä konsultointiyhtiö Combitech.[2][3]

Saab Aeronautics

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab Aeronauticsin osuus Saab AB:n vuoden 2022 myynnistä oli 31 prosenttia (12,942 mrd. SEK yhteensä 42,006 mrd. SEK:sta). Liiketoiminta-alueen ydinaluetta ovat hävittäjäjärjestelmät. Keskeisiin tuotteisiin kuuluvat hävittäjäjärjestelmä JAS 39 Gripen ja kehittynyt lentäjänkoulutusjärjestelmä TA-7A yhdessä Boeingin kanssa. Myös lentävä ilmavalvontajärjestelmä Saab GlobalEye on osittain liiketoiminta-alueen tuote.[3]

Saab Dynamics

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saab NLAW-panssarintorjunta-ase brittiläisen laskuvarjosotilaan harjoitusammunnassa.

Saab Dynamics vastasi 22 prosentista (9,168 mrd. SEK) Saab AB:n vuoden 2022 myynnistä. Karlskronassa kotipaikkaansa pitävä liiketoiminta-alueen pääyhtiö on Saab Dynamics Ab. Yhtiön ydinaluetta ovat kehittyneet asejärjestelmät. Keskeisiin tuotteisiin kuuluvat Carl Gustav-sinko, AT4-tukiasejärjestelmä, NLAW-lähipanssarintorjuntaohjus, RBS15-merimaaliohjus, RBS 70 ja MSHORAD-ilmatorjuntajärjestelmät, ilmasta-ilmaan -ohjukset IRIS-T ja Meteor, jne... [3]

Giraffe AMB -tutkajärjestelmä brittiläisissä väreissä.

Saab Surveillance

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab Surveillancen osuus oli 35 prosentista (14,616 mrd. SEK)Saab AB:n vuoden 2022 myynnistä. Liiketoiminta-alueen ydinosaaminen liittyy sensoreihin, komento- ja valvontajärjestelmiin. Keskeisiin tuotteisiin kuuluvat maanpäällä operoitavat tai laivoilla liikuteltavat ilmavalvontatutkat (Giraffe 1X, Giraffe AMB, Giraffe 4A ja Sea Giraffe) sekä valvontalentokonejärjestelmä Saab GlobalEye.[3]

Saab Kockums

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisen Kockums-telakkayhtiön jatkaja. Liiketoiminnan ydinaluetta ovat vedenalaiset järjestelmät. Sen keskeisiin tuotteisiin kuuluvat A26 sukellusvene, taisteluvene CB90 NG ja pinta-alukset. Vuonna 2022 Kockumsin osuus oli 9 prosenttia (3,614 mrd. SEK) Saab AB -konsernin vuosimyynnistä.[3]

Saab Combitech

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin teknistä konsultaatiota ja ratkaisuliiketoimintaa kokoava tytäryhtiö. Sen osuus myynnistä oli 8 prosenttia (eli 3,399 mrd. SEK, 2022), ja liiketoiminta-alueen palveluksessa oli noin 2 100 työntekijää.[3]

Teknologisen tuotekehittelyn keskus Suomeen 2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2017 lähtien on Saab sekä sen tytäryhtiö Combitech rekrytoinut muun muassa insinöörejä Helsinkiin, Espooseen, Jyväskylään, Tampereelle ja Säkylään.[4] Saab Surveillance -liiketoiminta-alue kehittelee esimerkiksi elektronisen sodankäynnin hyökkäys- ja torjuntajärjestelmiä. Vuonna 2018 seuraavan viiden vuoden investoinneiksi suunniteltiin noin 50 - 70 miljoonaa euroa.[5]

Omistussuhteita ja osuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab sai haltuunsa perinteisen ruotsalaisen asevalmistajan Boforsin ostaessaan sen emoyhtiön Celsius-yhtymänmilloin?. Saab myi Boforsin tykkituotannon pois yhdysvaltalaiselle United Defenselle,milloin? josta tuli myöhemminmilloin? osa BAE Systems Land and Armamentsia. Ohjuksia ja niiden järjestelmiä valmistaa Saabin tytäryhtiö Saab Bofors Dynamics Boforsin kotipaikassa Karlskogassa. BAE Systems puolestaan omistaa Saabista 20,5 %milloin?.[6]

Saab AB:n valmistamia koneita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaslentokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saab B 17A
JAS 39 Gripen

Hävittäjälentokoneet

Pommikoneet

Sotilaskoulukoneet

Koulukoneet ja rynnäkkökoneet

Testikone

UAV

Matkustajalentokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakoneet (syöttöliikenne-kokoluokka)

Saab 2000
Saab 2000

Autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Saab (automerkki)

Yhtiö laajensi toimintaansa 1940-luvun jälkipuolella henkilöautojen ja kuorma-autojen valmistukseen. Saabit tunnettiinkin heti lanseerauksen jälkeen virtaviivaisesta muodosta. Alkuvuosien Saab-autoissa logona oli lentokonesymboli. Saab edisti urheilullisuuden kuvaa osallistumalla ralliautoiluun heti autotehtaan perustamisen jälkeen.

Tämä toimiala siirrettiin vuonna 1990 erilliseen yhtiöön (Saab Automobile AB), joka on ollut vuodesta 2000 alkaen General Motorsin omistuksessa. Perinteinen merkki ja logo jäivät yhä käyttöön vaikka yhteys entiseen emoyhtiöön katkesi. General Motors ilmoitti 17. helmikuuta 2009, että se luopuu Saabista vuoden 2009 aikana. Saab ilmoitti 20. helmikuuta 2009 hakeutuvansa yrityssaneeraukseen.[7] General Motors ilmoitti 18. joulukuuta 2009 lopettavansa Saab-autojen tuotannon, koska neuvottelut yrityksen myynnistä olivat epäonnistuneet.[8] Sittemmin Saabin autovalmistus myytiin hollantilaiselle Spykerille.

Saabin ensimmäisenä maahantuojana Suomessa toimi vuosina 1950–1963 Oy Importer Ab, joka ehti tuoda Suomeen 900 Saabia. Vuonna 1963 Saabin edustus siirtyi vuonna 1949 perustetulle Oy Scan-Auto Ab:lle, joka toi maahan jo ennestään Scania-kuorma-autoja ja linja-autojen alustoja. Vuonna 1969 Saab ja Scania yhdistyivät Ruotsissa ja samana vuonna kyseinen uusi yhtiö Saab-Scania Ab ja suomalainen Valmet ostivat puoliksi Scan-Auton osakekannan. [9] Saab-henkilöautoja koottiin Uudenkaupungin autotehtaalla vuosina 1969–2003 yli 730 000 kappaletta.

Avaruusalukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab perusti – Ruotsin liityttyä Länsi-Euroopan avaruustoimintaa vuonna 1962 – Saab Space -yhtiön, joka on tehnyt laitteita kantoraketteihin ja avaruusaluksiin, aluksi yksin ja myöhemmin LM Ericssonin kanssa. Tämä yhtiö itsenäistyi Saabista ja lopulta vuonna 2009 myytiin sveitsiläiselle RUAG-yhtiölle.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sean Gallagher: Boeing/Saab joint T-X design wins Air Force’s jet trainer competition 28.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
  2. ↑ Organisation - Operations and employees on all continents Saab AB, saab.com. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f 2022 Annual and Sustainability Report (pdf) (liiketoiminta-alat: vuosikertomuksen s. 22-31 ja 36, 95-97, 110) Saab AB, saab.com. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Saab pe­rus­taa tek­no­lo­gia­kes­kuk­sen Tam­pe­reel­le Kaleva, kaleva.fi. 17.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  5. ↑ Antti Honkamaa: Saabin teknologiakeskus Tampereelle – kehittävät elektronisen sodankäynnin hyökkäysvälineitä is.fi. 17.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  6. ↑ http://www.saabgroup.com/en/InvestorRelations/TheShare/Ownership.htm [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Rossi, Juhana: Saab hakee saneeraukseen HS.fi. 20.2.2009 kello 11:41. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 21.2.2009.
  8. ↑ GM antoi kuoliniskun Saabille Kaleva.plus. 18.12.2009. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 18.12.2009.
  9. ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: Auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 385–386. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ry, 1983.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saab&oldid=22841747”