SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutus
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Standardi uudistui keväällä 2015, tämä artikkeli on nyt vanhan standardin mukainen. Ks. keskustelusivu. |
SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutus on kaikille Suomessa sähköalan töitä tekeville pakollinen koulutus, joka on uusittava viiden vuoden välein. Koulutus on annettava kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaan luettuna työjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt. Yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus sisältää mm. sähkön aiheuttamat vaarat, sähköistä johtuvat tapaturmat ja sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten saadösten tunteminen. Koulutuksen muusta sisällöstä tulee ottaa huomioon ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat.[1]
SFS 6002 -standardi asettaa vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja niiden läheisyydessä työskentelyyn. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa.[2]
Perusperiaatteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen kuin sähkötöitä ryhdytään tekemään, on arvioitava laitteistosta mahdollisesti aiheutuvat riskit. Sen jälkeen määritellään kuinka käyttötoimenpiteet tai varsinaiset työt tehdään, ja kuka ne saa tehdä, jotta henkilö- ja laiteturvallisuus säilyy.[3] Toiminnanharjoittamisesta on tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle Tukesille, ennen kuin sähkötyöt aloitetaan ensimmäisen kerran.[4]
Suomessa sähkötöitä saavat tehdä työn vaativuudesta riippuen joko maallikot, opastetut henkilöt tai sähköalan ammattilaiset. Arvioinnista vastaa sähkötöiden johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö, kuten työnjohtaja tai projektinjohtaja.[5]
Sähköurakointia aloittaessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava yhteydenpidosta muiden henkilöiden kanssa ja opastaa heitä tarvittaessa. Sähkölaitteistoa ei saa kytkeä uudelleen jännitteiseksi pelkästään annettujen merkkien tai ennalta sovitun kellonajan perusteella.[6]
Työkalujen, varusteiden ja laitteiden on täytettävä kansallisten standardien mukaiset vaatimukset.[7]
Turvallisen työskentelyn takaamiseksi tulee sähkölaitteistoissa olla käytettävissä ajan tasalla olevat piirustukset ja muut dokumentit. Sähkötyön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava tarvittaessa kilvillä.[8]
Ensiapuvaatimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riittävällä määrällä sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskentelevillä henkilöillä tulee olla sopiva ensiapukoulutus.
Kuitenkin kaikille sähkötöitä tekeville sähköalan ammattihenkilöille, mukaan lukien työnjohto sekä töissä avustamaan opastetut henkilöt, on annettava ensiapukoulutus, joka voi olla joku seuraavista:
- SPR:n hätäensiapukurssi
- SPR:n laajempi ensiapukurssi
- Muu ensiapukoulutus, joka käsittää palo-, ruhje- ja viiltohaavoihin annettavan ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen.[9]
Käyttötoimenpiteet ja tarkastukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa. Käyttötoimenpiteitä on kahdenlaisia:
- Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa sähkölaitteiston sähköistä tilaa, käyttää laitetta, kytkeä, erottaa, käynnistää tai pysäyttää laite
- Laitteiston kytkentä ja erottelu työskentelyä varten[10]
Toiminnan tarkastuksiin kuuluvat sähkölaitteiston mittaukset, testaukset suojalaitteiden kunnosta ja toimivuudesta sekä yleiset tarkastukset, jotka täyttävät standardien mukaiset vaatimukset. Mittauksen suorittajan tulee olla joko sähköalan ammattihenkilö, opastettu henkilö tai maallikko, joka on ammattihenkilön ohjaamana ja valvomana.[11]
Testauksen suorittajaan pätee samat vaatimukset kuin mittaukseen. Suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistesteja, joissa on paijaita jännittaisiä osia saa kuitenkin tehdä vain erikoiskoulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta.[12]
Tarkastuksen suorittajan tulee olla sähköalan ammattihenkilö, joilla on kokemusta vastaavien asennusten tarkastamisesta. Tarkastuksia tulee suorittaa sähkölaitteille sopivin määrävälein ja niistä on pidettä asianmukaista pöytäkirjaa.[13]
Työmenetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sähkötöiden teko tulee suunnitella ennen töiden aloitusta. Vastuun ottaa työstä riippuen joko käytönjohtaja tai sähkötöiden johtaja. Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö antaa valtuutuksen työn aloittamiselle, keskeytykselle ja lopettamiselle.
Työmenetelmät jaetaan kolmeen käytäntöön:
- Työ jännitteettömänä
- Jännitetyö
- Työ jännitteisten osien läheisyydessä
Jos jännitteettömänä työskentelyn, tai jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn vaatimuksia ei voida kokonaisuudessaan täyttää, noudatetaan silloin jännitetyötä koskevia vaatimuksia.[14]
Työ jännitteettömänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen työn aloittamista on ehdottomasti varmistettava:
- Sähkölaitteiston täydellinen erottaminen
- Jännitteen kytkemisen estäminen
- Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
- Työmaadoitus (Suurjännitelaitteistot, yli 1000A pienjännitelaitteistot ja pienjänniteavojohtojen osat)
- Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (mikäli työalueella on laitteistoja, joita ei saa jännitteettömäksi)[15]
Työn valmistumisen ja tarkastuksen jälkeen jännitteen saa kytkeä sähkölaitteistoon vasta kun kaikki työskentely työkohteessa on lopetettu.
Jännitetyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jännitetyö on pien- ja suurjännitteellä tehtävä sähkötyö, jossa työnkohteen tekijä tarkoituksellisesti koskettaa jännitetyökaluilla jännitteista osaa tai työkohteen tekijä ulottuu kehon osilla, työkaluilla, laitteilla ja varusteilla jännitetyöalueen sisäpuolelle.[16]
Jännitetyön tekemisen edellytykset tulee aina tarkistaa aina etukäteen sähköalan ammattihenkilöltä tai opastetulta henkilöltä, joilla kuuluu olla erityiskoulutus jännitetyön suorittamiseen. Ohjeiden antamisesta ja lupien myöntämisestä päättää sähkötöiden johtaja tai käytönjohtaja.[17]
Työ jännitteisten osien läheisyydessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Läheisyydessä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekija on joko lähialueen sisällä, tai ulottuu kehonsa osilla, työkaluilla, laitteilla ja varusteilla lähialueelle, muttei jännitetyöalueelle. Lähityön tekijöiden turvallisuus varmistetaan käyttämällä tilapäisiä eristesuojia tai riittävää etäisyytta jännitteisistä osista.[18]
Lähityöt voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan:
- Ammattihenkilön tai opastetun henkilön lähialueella tekemä sähkötyö
- Maallikoiden tai opastettujen henkilöiden tekemä muu työ (siivous, rakennustyöt, kuljetus) jännitteisten osien lähellä[19]
Kun jännitteisten osion läheisyydessä työskennellään, on tärkeää, että henkilökuntaa on riittävästi opastettu. Opastamisesta vastaa yleensä sähkötöiden johtaja tai käytönjohtaja. Opastamiseen kuuluu vähintään seuraavat asiat:
- Sähkön vaarallisuus
- Toimenpiteet sähkötapaturman sattuessa
- Sähkötilaan pääsyä ja laitteiden käyttöä koskevat kiellot
- Sähkötiloissa liikkuminen ja työskentely[20]
Kunnossapitokäytännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnossapidon tarkoitus on pitää sähkölaitteisto vaaditussa kunnossa. Kunnossapito voi koostua ennakoivasta kunnossapidosta, jota tehdään tavanomaisen käytännön mukaisesti laitteiden rikkoutumisen ehkäisemiseksi ja laitteiden pitämiseksi hyvässä kunnossa tai korjaavasta kunnossapidosta, joka tehdään rikkoutuneen osan korjaamiseksi tai vaihtamiseksi.
Kunnossapitotyöt voidaan jakaa kahteen osaan:
- työ, jossa on sähköiskun, oikosulun tai valokaaren vaara
- työ, jossa laitteen rakenne tekee mahdolliseksi määrätyn kunnossapidon tekemisen (esim. sulakkeiden tai lamppujen vaihdon) turvallisesti.[21]
Standardista poikkeaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos turvallisuusvaatimuksista poiketaan, on siitä laadittava kirjallinen selvitys ennen työn aloittamista. Selvityksessä tulee esittää:
- Turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi valitut ratkaisut
- Kuvaus siitä, miten ratkaisut täyttävät turvallisuusvaatimukset
- Selvityksen laatijan yksilöinti ja allekirjoitus
Selvityksen laadinnasta vastaa työtä tekevän yrituksen sähkötöiden johtaja tai käytönjohtaja.[22]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. (2. painos) Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS, 27.6.2005.
- SFS 6002 käytännössä. (14. painos) Espoo: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, 2012. ISBN 978-952-231-021-7
- Turvatekniikan keskus (Tukes): Sähkötyöt ja -urakointi http://www.tukes.fi. 8.3.2013. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 5.2.2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.43
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.6
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.7
- ↑ http://tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Sahkoalan-vastuuhenkilot-ja-urakointi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.8
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.17
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.18
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.20
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.16
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.16
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.28
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.30
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.32
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.18
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.19
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.24
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.60
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.61
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.63
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.72
- ↑ SFS 6002 -standardi, Sähkötyöturvallisuus, s.29
- ↑ SFS 6002 käytännössä, s.80