Sähköteknisen kaupan liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sähköteknisen Kaupan Liitto ry
Perustettu 1931[1]
Toimiala Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta[2]
Kotipaikka Helsinki[2]
Toimitusjohtaja[1] Sallamaari Muhonen[1]
Puheenjohtaja Mika Höijer[3]
Aiheesta muualla
stkliitto.fi

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) (aiemmin Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL)) on yleishyödyllinen yhdistys[4], joka toimii sähköteknisellä alalla toimivien tukkuliikkeiden, valmistajien ja maahantuojien toimialajärjestönä[1]. Liitto tuottaa tietopalveluja ja tarjoaa tietoa nykyaikaisten sähköistysratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista sekä muutenkin edistää alan etuja.[1] Vaikutustyönsä ohella se tarjoaa sähkö- ja rakennusalalle suunnattuja digitaalisia palveluja.[1] Vuonna 2023 liittoon kuului yli sata yritysjäsentä.[4]

1931–2010 (SSTL)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sähköistys alkoi muutaman pioneerin toimesta, mutta pian saapui myös kansainväliset suuryrityksiä, esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta. Suomen itsenäistyttyä syntyi kotimaisia sähköalan yrityksiä, jotka kilpailivat keskieurooppalaisten kartellien yritysten kanssa. 1930-luvun alun laman vuoksi Suomessa toimivat yritykset perustivat liiton ajamaan yhteistä etuaan.[5] Yksitoista sähköalalla toimivaa yritystä perusti Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton maaliskuussa 1931 tavoitteenaan luotonannon turvaaminen ja valvominen alan liikkeille.[6] Liiton ensimmäinen johtaja oli asiamies Eliel Hagfors, hänen seuraajansa Arvid Karlsson aloitti vuonna 1932.[5]

Liiton uutena johtajana aloitti vuonna 1937 Henrik Jakobsson.[5] Sota-aikana yhteiskunnan säännöstely ja yhteinäiset hinnat vahvistivat kartellia. Suomessa otettiin käyttöön kotimaiset standardit ja tuontilisenssit, jotka suojasivat kotimarkkinoita.[5] Sota-aikana Kansanhuoltoministeriö antoi liiton tehtäväksi ylläpitää yhtenäistä sähkötarvikehinnastoa.[6]

Liiton uusina johtajina aloittivat vuonna 1950 Herrick Arvidsson, vuonna 1954 Alf Silfberg ja vuonna 1956 Gustav Thulé.[5] Liitto rekisteröityi julkiseksi kartelliksi ja sen julkaiseman hinnaston nimeksi tuli Musta kirja.[6] Itä- ja Pohjois-Suomi sähköistettiin 1950- ja 1960-luvuilla ja voimalaitoksia ja -linjoja rakennettiin. SSTL jatkoi sähkötarvikkeiden hintojen määrittelyä ja valvoi, että sen jäsenet noudattivat yhteistä hinnoittelua.[5]

Yritykset alkoivat kuitenkin rikkoa sääntöjä ja 1970-luvulta lähtien kartelli alkoi hiljalleen hävitä alan sisäisen kilpailun kovennuttua.[5] Vuonna 1972 liitto perusti sähkönumerojärjestelmän, josta tuli alan yhteinen tuotekoodisto:[7] kaikille uusille kotimaisille sähköasennustarvikkeille piti hakea oma sähkönumero SSTL:n rekisteristä.[6] Kilpailun myötä liiton julkaisemasta Mustasta kirjasta hinnastoineen alkoi tulla alalle rasite.[5]

1980-luvulla sähkötukut alkoivat tehostaa toimiaan muun muassa inflaation vuoksi. Nokia Kaapelista tuli markkinajohtaja ja kovan kilpailun myötä liiton kaapelitoimikunta luopui ensin alennustason valvonnasta vuonna 1981 ja sittemmin myös kaapelien hinnoittelutehtävästään. Kaapelitoimikunta katsoi toimintansa päättyneen ja hajotti itsensä. Liitto kutsui alan tärkeimmät toimijat neuvottelemaan tilanteesta ja ongelman syyksi koettiin ylikapasiteetti ja se, että tehtaat myivät samoja kaapeleita.[5] Thulén seuraajana toimitusjohtajana aloitti vuonna 1985 Markku Waltari. Loppuvuonna 1987 liiton sääntöjä muutettiin erityisesti maahantuojia ja valmistajia jäseniksi houkutteleviksi. Taloudellista kilpailua koskeva ja tervettä kilpailua edistävä lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan lokakuussa 1988. Lakia valvova kilpailuvirasto otti yhteyttä liittoon kartellisopimusten vuoksi. Liitto vastasi, ettei sen piirissä ollut sanktiollisia sopimuksia. Seuraavaksi virasto alkoi kysellä hintoja sisältävästä Mustasta kirjasta. Elokuussa 1990 liiton hallitus päätti poistaa Mustasta kirjasta ohjehinnat ja hintakertoimet.[5]

Mustan kirjan avulla tapahtuneen hintakartellin loppuminen oli alan yrityksille helpotus, mutta sähköurakoitsijat ja myös asiakkaat jäivät kaipaamaan hinnastoja, jotka olivat helpottaneet hintavertailua. SSTL suositteli tukuille, että ne käyttäisivät hinnoittelunsa apuna tuotteiden kiertonopeutta: vakiotuotteet olisivat halvempia. Tammikuussa 1992 ilmestyi Musta kirja, josta oli tullut tuoteluettelo. 1990-luvun alun laman vuoksi tukut joutuivat tehostamaan ja rationalisoimaan jälleen toimiaan sekä kehittämään logistiikkaa ja varastointia. Sähkötukkualalla siirryttiin yhtenäisiin eurooppalaisiin markkinoihin ja Suomessa toimivat tukut alkoivat toimia erityisesti Baltian maissa ja Venäjällä. Keväällä 1996 Musta kirja julkaistiin CD ROM- versiona ja kirjaversio julkaistiin myös viroksi. SSTL julkaisi Mustan kirjan latviaksi ja liettuaksi vuonna 1997 ja venäjäksi vuonna 1998, mutta markkinoiden erilaisten tuotteiden vuoksi ne menettivät pian merkityksensä. Liitto avasi omat verkkosivunsa alkuvuonna 1998 ja maaliskuuhun mennessä myös Mustan kirjan tuoterekisteri löytyi sivustolta suomeksi, viroksi ja venäjäksi.[5]

Tukut olivat käyttäneet viivakoodia (39-koodia), mutta EAN-koodi alkoi syrjäyttää sen asemaa. Elokuussa 1996 liiton hallitus päätti, että ala siirtyisi käyttämään ainoastaan kansainvälistä EAN-järjestelmää. Vuonna 1999 suositeltiin uuden EAN13-viivakoodin käyttöönottoa.[5]

Vuonna 2000 Waltarin seuraajana toimitusjohtajana aloitti Tarja Hailikari.[5] Liitosta alkoi tulla asiantuntijaorganisaatio, jonka tärkeimpiin tehtäviin kuului sähkönumerorekisterin ylläpitäminen, Sähkönumerot.fi-palvelun kehittäminen ja Mustan kirjan julkaisu.[6]

2011– (STK)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2011 Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL) vaihtoi nimekseen Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK).[7] Nimellä haluttiin viestiä liiton roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana ja koko toimitusketjun kilpailukyvyn edistäjänä.[6]

Vuonna 2015 Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelussa alettiin käyttää ETIM-standardia, joka oli käytössä 15 maassa.[6]

Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari jäi eläkkeelle helmikuussa 2021. Hänen seuraajakseen nimitettiin Sallamaari Muhonen, joka aloitti toimitusjohtajana tammikuussa 2021. Hän oli toiminut aiemmin strategiajohtajana Netprofile Finland Oy:ssä.[1] Kesällä 2022 Muhonen valittiin kolmeksi vuodeksi Euroopan sähkötukkujen eli The European Union of Electrical Wholesalers (EUEW) -järjestön hallituksen jäseneksi.[8]

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) on yleishyödyllinen yhdistys,[4] joka tekee yhteistyötä sähköalalla toimivien järjestöjen kanssa. Liitto kuuluu muun muassa Teknisen kaupan liittoon ja Kaupan liittoon.[9]

Vuonna 2023 Sähköteknisen Kaupan Liittoon kuului yli sata[4] yritysjäsentä, joihin kuuluu esimerkiksi sähköteknisten tuotteiden valmistajia, maahantuojia ja tukkuliikkeitä.[1]

Liitto vaikuttaa sähköteknisen alan asioihin esimerkiksi

  • tiedottamalla nuorille alan koulutuksista[9] ja työmahdollisuuksista[10]
  • tukemalla alan opetusta ja tutkimusta. STK on avustanut esimerkiksi Aalto-yliopiston älyrakennuksiin liittyvää opetusta ja tutkimusta.[11]
  • edistämällä muovin käytön vähentämistä ja kierrätystä rakennusalalla[12]

Vaikutustyönsä ohella liitto tarjoaa sähkö- ja rakennusalalle digitaalisia palveluja.[1] Liitto kerää alan tilastoja[9], esimerkiksi sähköteknisten tuotteiden tukkumyynnin arvosta[13] ja kiinteistöihin asennettavien latauslaitteiden myyntimääristä.[14]

Liiton ylläpitämä Sähkönumerot.fi-palvelu sisältää yli 500 000 sähköteknisen tuotteen tuotetiedot[15] ja sitä hyödyntävät valmistajat, tukut, urakoitsijat ja suunnittelijat.[1] Palvelussa on vuosittain yli 5 miljoonaa sivulatausta.[9]

STK:n Hanketiedot.fi-palvelussa sähköteknisten tuotteiden myyjät, sähkösuunnittelijat ja sähköurakoitsijat voivat jakaa toisilleen muun muassa tuotevalintatietoja.[9]

  1. a b c d e f g h i j Maarit Yli-Vainio: Sallamaari Muhonen siirtyy Netprofilesta Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtajaksi Kauppalehti. Viitattu 22.9.2021.
  2. a b Sähköteknisen Kaupan Liitto ry - Y-tunnus: 0202296-7 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 22.9.2021.
  3. STK:n hallitus www.stkliitto.fi. Viitattu 3.11.2023.
  4. a b c d STK www.stkliitto.fi. Viitattu 3.11.2023.
  5. a b c d e f g h i j k l m Tamminen, Seppo: Mustan kirjan tarinoita: sähkötukkualan historia, SSTL, Suomen sähkötukkuliikkeiden liitto 75. Suomen sähkötukkuliikkeiden liitto, 2006.
  6. a b c d e f g Historiaa www.stkliitto.fi. Viitattu 30.9.2021.
  7. a b SSTL on nyt Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) | Ahlsell-lehti ahlsell.tiedottaa.fi. Arkistoitu 1.10.2021. Viitattu 22.9.2021.
  8. STK:n toimitusjohtaja valittiin Euroopan sähkötukkujen hallitukseen – Sähkömaailma sahkomaailma.fi. Viitattu 10.11.2023.
  9. a b c d e STK:n Sallamaari Muhonen: Osaamista ja palveluja kehittämällä kohti uutta Sähköinfo Severi. Viitattu 22.9.2021.
  10. Opiskelijat tutustuivat messupolun yrityksiin – Sähkömaailma sahkomaailma.fi. Viitattu 3.11.2023.
  11. Caverioniltakin tukea älyrakennusten tohtorikoululle Aallossa Projektiuutiset.fi. 5.1.2022. Viitattu 3.11.2023.
  12. Kesko mukaan Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen Projektiuutiset.fi. 28.3.2022. Viitattu 3.11.2023.
  13. Janne Tervola: Sähkötekniikan myynti edellisvuoden tasolla – asuntotuotannon lasku ei vielä näy tilastoissa Tekniikka&Talous. 10.10.2023. Viitattu 3.11.2023.
  14. Sähköautoja koskeva uusi laturitilasto on valmistunut – yksi laturityyppi on nyt selvästi Suomen suosituin Ilta-Sanomat. 1.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  15. Sähkönumerot.fi - - Sähkönumerot.fi-palvelu www.sahkonumerot.fi. Viitattu 3.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]