Ursula Kuczynski
| Ursula Kuczynski | |
|---|---|
| Ursula Maria Kuczynski | |
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet |
Sonja Ruth Werner Ursula Beurton |
| Syntynyt | 1907 |
| Kuollut | 2000 (92–93 vuotta) |
| Ammatti | vakooja, kirjailija |
Ursula Beurton, o.s. Kuczynski, vakoojanimi Sonja, kirjailijanimi Ruth Werner (15. toukokuuta 1907 Berliini – 7. heinäkuuta 2000 Berliini[1][2]) oli saksalaissyntyinen vakooja, joka työskenteli 1930-luvulta alkaen toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan Neuvostoliiton hyväksi. Hän välitti Neuvostoliittoon tietoja muun muassa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen Manhattan-ohjelmasta. Hänet palkittiin Neuvostoliitossa everstin kunnia-arvolla. Salanimellä Ruth Werner hän kirjoitti sittemmin DDR:ssä asuessaan kirjoja.[3]
Berliiniläissyntyisen Kuczynskin vanhemmat olivat juutalaisia kommunisteja.[4] Toisten tulkintojen mukaan hänen isänsä Robertin paikka poliittisessa kentässä vaihteli keskustavasemmistosta jyrkän linjan oikeistoon.[5] Ursula kouluttautui Moskovassa radiosähköttäjäksi. Hän kuului Saksaa vakoilleeseen Punainen orkesteri -ryhmään, mutta sodan edetessä hän siirtyi työskentelemään Britanniaan.[4] Kuczynski oli Ison-Britannian atomipommiprojektissa työskennelleen vakoilijan Klaus Fuchsin yhteyshenkilö eli hoitaja ja poistui Isosta-Britanniasta Itä-Saksaan tämän paljastuttua helmikuussa 1950.[6]
Hannah Veale on tehnyt hänestä dokumenttielokuvan Atomipommin varastaja,[3] jossa haastatellaan Kuczynskin poikaa Peter Beurtonia[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MacIntyre, Ben: Agentti Sonja: äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja. Suomentanut Aura Nurmi. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-839-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MacIntyre 2021, s. 404
- ↑ Norton-Taylor, Richard: Ruth Werner. The Guardian, 11.7.2000. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Petri Immonen, Atomipommin varastaja. Helsingin Sanomat 4.2.2019 s. B 21
- ↑ a b c Pertti Avola, Historia: Atomipommin varastaja. Tv-maailma 5/2019 s. 13
- ↑ MacIntyre 2021, s. 14
- ↑ MacIntyre 2021, 382-387
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyytinen, Jaakko: Kaikkien aikojen vakooja. (Ben MacIntyre: Agentti Sonja – Äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja) Helsingin Sanomat, 10.10.2021, s. B1–B5.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Historia: Atomipommin varastaja, Yle.fi, 2.2.2019
