Amerikanhorsma
| Amerikanhorsma | |
|---|---|
 Amerikanhorsma Oulussa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
| Suku: | Horsmat Epilobium |
| Laji: | adenocaulon |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Epilobium adenocaulon |
|
| Katso myös | |
Amerikanhorsma eli rusoamerikanhorsma (Epilobium adenocaulon, myös E. watsonii) on alkuperältään pohjoisamerikkalainen horsmakasvi.[1] Euroopassa se on haitallinen vieraslaji ja on levinnyt nopeasti Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Suomessa amerikanhorsma on luokiteltu haitalliseksi, sillä se kilpailee kasvupaikoista alkuperäiskasvillisuuden, muun muassa uhanalaisen tummahorsman, kanssa.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monivuotinen amerikanhorsma kasvattaa 30–120 senttimetriä pitkän haarovan tai haarattoman varren. Varren alaosa on kalju ja yläosa nysty- ja kaarikarvainen.[3] Varren tyvellä on paksulehtisiä ruusukkeita ja edellisen kesän kuivia ruusukelehtiä. Vastakkain olevat lehdet ovat kaljuja ja hyvin lyhytruotisia. Kukinto on vanhemmiten hyvin pitkä. Terälehtiä on neljä, teriö 3–7 mm leveä ja väriltään vaalean purppuranpunainen. Kukan verhiö ja sikiäin ovat kaari- ja nystykarvaisia, luotti on nuijamainen. Amerikanhorsma kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on yläviisto, 5–8 cm pitkä kota.[1] Laji tuottaa runsaasti siemeniä, ja pienet siemenet kulkeutuvat tuulten mukana pitkiä matkoja, joten niiden leviäminen on varsin tehokasta.
Suomessa tavataan kahta amerikanhorsman rotua. Läntinen rotu on kookas, haaraton tai yläosasta haarova ja sen lehdet ovat kapeanpuikeita ja pitkäsuippuisia. Itäinen rotu on puolestaan matalahko ja tyveltä haarova, ja sen lehdet ovat puikeita ja lyhytsuippuisia.[1]
Amerikanhorsma voi risteytyä useiden muiden horsmalajien kanssa. Vaikeasti tunnistettavia risteymiä on Suomesta on tavattu vaalea-amerikanhorsman (E. ciliatum) ja lännenhorsman (E. glandulosum) kanssa.[1] Vaalea-amerikanhorsmaa ja lännenhorsmaa pidetään joskus amerikanhorsman alalajeina.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin amerikanhorsma on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa sitä tavataan Yhdysvaltain eteläosista Kanadaan ja Alaskaan. Euroopassa lajia tavataan yleisesti Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Satunnaisemmin lajia tavataan Keski-Euroopassa.[4] Suomessa lajia kasvaa paikoin hyvin yleisenä aina Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisimmat havainnot ovat Keski-Lapista.[5] Läntistä rotua tavataan lähinnä Etelä-Suomessa, itäistä rotua koko levinneisyysalueella.[1] Suomeen amerikanhorsma levisi 1920-luvun alussa ilmeisesti idästä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikanhorsma viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Lajia tavataan toisaalta kuivilla avoimilla paikoilla, kuten pihoilla, ratavarsilla, joutomailla ja hakkuuaukioilla. Toisaalta sitä kasvaa myös kosteilla paikoilla, kuten ojissa sekä purojen, jokien ja järvien rannoilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Retkeilykasvio 1998, s. 298.
- ↑ Amerikanhorsma Vieraslajit.fi. Viitattu 4.6.2014.
- ↑ Amerikanhorsma Luontoportti.com. Viitattu 4.6.2014.
- ↑ a b Arne Anderberg: Den virtuella floran: Amerikansk dunört Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.10.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Kasviatlas 2008: Amerikanhorsman levinneisyys Suomessa Viitattu 23.10.2009.